Surkeat pysäkit

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
On pysäkkejä jotka on sijoitettu ja järjestetty erittäin hyvin, mutta on myös pysäkkejä jotka ovat ala-arvoisia, esim. Tuusulanväylän pysäkki Käpylän aseman kohdalla kaupunkiin päin. Aasiakaan kannalta se voi olla hyvä pysäkki, mutta ei kuskin kannalta, kyseiseltä pysäkiltä pois lähtö on tehty remontin takia mahdollisimman hankalaksi :(. Onko muita ns surkeita pysäkkejä, joissa pitäisi ottaa kynä kauniisti käteen ja suunnitella kyseiset pysäkit uudestaan ja ehkä toiseen kohtaan?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
On pysäkkejä jotka on sijoitettu ja järjestetty erittäin hyvin, mutta on myös pysäkkejä jotka ovat ala-arvoisia esim Tuusulanväylän pysäkki Käpylän aseman kohdalla kaupunkiin päin (asiakaan kannalta se voi olla hyvä pysäkki mutta ei kuskin kannalta), kyseiseltä pysäkiltä pois lähtö on tehty remontin takia mahdollisimman hankalaksi :(. Onko muita ns surkeita pysäkkejä joissa pitäsi ottaa kynä kauniisti käteen ja suunnitella kyseiset pysäkit uudestaan ja ehkä toiseen kohtaan.

Ei kuljettajan penkiltä ole okemusta, mutta matkustajan näkökulma on se, että Kehä I:llä on varsin vaikeaa huomata pysäkkien nimiä 80 km/h vauhdissa pimeän aikaan. Ja valoisallakin se on varsin haastavaa. Eipä siis ihme, että bussi 54 ei ole suuren suuressa suosiossa vähänkään satunnaisempien matkustajien osalta, kun ei niitä pysäkeitä vaan näe. Ruotsinkieliset pysäkinnimet voisi heivata kuuseen ja laittaa suomenkielisen nimen suurella siihen. Vaikkapa pysäkin kattoon, kuten Jokeri-pysäkeissä.

Käpylän aseman pysäkit ovat kyllä aika surkeita, jos minulta kysytään. Vaihto bussien ja junan välillä on vaikeaa lukuisten ramppien ja autoteiden ylityksien takia. Esimerkiksi keskustaan menevältä junalta pois jäädessä ja keskustaan vievälle Tuusulanväylän bussipysäkille mennessä on aika monimutkainen reitti. Moottoritiet ja joukkoliikenne eivät oikein sovellu yhteen, no eipä niitä ole kyllä taidettu tässä tapauksesa kunnolla edes sovittaa. Sama juttu on Tuusulanväylän ja Kehä III:n risteyksessä Tuusulanväylän bussipysäkeillä, kävely-yhteydet pysäkeille ja pysäkeiden välillä ovat kehnot.
 
Eipä ole hakaniemen, haapaniemen ja sörnäisten pysäkeissä kehumista. Esim. aamuruuhkassa, kaupunkiin päin, eivät kaikki bussit mahdu pysäkille esim sörnäisissä. Tästä seuraa vaarallisia tilanteita kun kuljettajat jättävät bussit suojatien päälle. Sitten ajellaan suojatien yli vihreiden palaessa jalankulkijoille, vaikka pysäkillä toisen bussin vieressä olisi tyhjä kaista josta voi kääntyä tyhjälle pysäkille. Omasta mielestäni ovat hämeenlinnan väylän pysäkit niitä huonoimmin järjestettyjä samoin kuin tuo kehä 1. 453 ja 452 linjan ajo on todella tarkkaa puuhaa, sillä pysäkeiltä loppuvat täysin kiihdytyskaistat. Talvella on vielä pahempi tilanne, koska pysäkeillä saa sutia liikkelle lähtiessä
 
Länsiväylän alkuosalla pysäkkijärjestelyt ovat myös melko hyvät. Kovin pitkiä kiihdytyskaistoja ei ole, mutta eipä niitä mihinkään tarvitakaan, koskei linja-autokaistoilla henkilöautoja ole.

Eräs mielenkiintoisuus niihinkin kuitenkin liittyy. Sen olen kuullut Suomen linja-autohistoriallisen seuran diaillassa Ruskeasuon varikolla.

Esimerkiksi Helsinkiin päin ajettaessa Hanasaaren kohdalla on muuttuva nopeusrajoitusmerkki juuri ennen pysäkkiä. Jos rajoitus rahastaessani muuttuu kuudestakympistä kahdeksaankymppiin, miten voin tietää, että minun pitääkin väistää taaempaa lähestyvää bussia tai taksia?

Käytännössä moinen tilanne ei liene kovin todennäköinen, ja kun joka tapauksessa lähtevän linja-auton kuljettajan on noudatettava varovaisuutta, niin ongelmaa ei mielestäni pääse syntymään.
 
Viimeksi ajoin bussia linjalla viime vuoden tammikuussa, niin Tuusulantiellä harmitti maallepäin Oulunkylä-Maunula -rampin pysäkki, joka joku vuosi sitten rakennettiin omituiseen taskuun. Jos pysäkillä on ihmisiä, niin jottei varmasti tulisi jättäneeksi asiakasta pysäkille, on käytävä koukkamassa pysäkin kautta ja sitten sitä onkin kolmion takana, kun ennenvanhaan tämä pysäkki oli pikkaisen ylösmenevän väylän jälkeen. Samoin paluusuunnassa Kehä I -pysäkki on hassusti taskussa, vaikka sekin voisi olla vastaavasti 70 metriä eteenpäin. Käpylän aseman pysäkeistä en muista mitään kummallista, ellei siellä nyt ole tehty muutoksia.
 
Uudet pysäkkikatokset nykysin aika hepposen oloisia, ja surkeita. Sellaisia rautakehikoita lasilla tai muovilla. Ne hajotaan heti, ja siten epäsiistejä. Nuuksiossa on pysäkkejä sellaisissa paikoissa, että jos yhtään vauhtia enemmän, niin helposti menee ohi. Usein vielä sellainen pieni tolppa, ettei nää edes kunnolla.
 
Viimeksi ajoin bussia linjalla viime vuoden tammikuussa, niin Tuusulantiellä harmitti maallepäin Oulunkylä-Maunula -rampin pysäkki, joka joku vuosi sitten rakennettiin omituiseen taskuun. Jos pysäkillä on ihmisiä, niin jottei varmasti tulisi jättäneeksi asiakasta pysäkille, on käytävä koukkamassa pysäkin kautta ja sitten sitä onkin kolmion takana, kun ennenvanhaan tämä pysäkki oli pikkaisen ylösmenevän väylän jälkeen.
Eikös tuossa sillan alla ole matkustajien kannalta paras paikka sille pysäkille? Siitähän se kävely-yhteys moottoritien toiselle puolelle kulkee ja sillalla on myös Jokeri-pysäkit, joille vaihtamista tuossa pysäkin siirrossa on varmasti ajateltu.
 
En myös ymmärrä sitä, miksi pysäkkikatoksen tai pysäkkimerkin pitää olla keskellä pysäkkiä. Moni ajaa bussin niin että keula on pysäkkikatoksen kohdalla. Eteen jääkin sitten bussin mittainen tyhjä tila:mad: . Jos bussin keulan ajaa oikea oppisesti ihan eteen, että muutkin bussit sopii, on matkustaja siitä käärmeissään. Myös kääntö telillä olevalla bussilla saa helposti kaadettua katoksen, johtuen katoksen sijainnista:mad:
 
En myös ymmärrä sitä, miksi pysäkkikatoksen tai pysäkkimerkin pitää olla keskellä pysäkkiä.

Kuljettajan kannalta sijainti keskellä on aivan älytön, matkustajathan seisovat juuri tolpassa kiinni tai katoksen sisällä. Syynä on varmaankin se, että tieliikennelain mukaan pysäkki (pysähtyminen ja pysäköinti sallittu vain linja-autoille) on 12m tolpan molemmin puolin. Jolloin merkki pyritään sijoittamaan niin, että sen voimassaolo kattaa koko pysäkkialueen. Jos esim. 20 metriä pitkän pysäkin merkki olisi aivan etupäässä, voisi säännöt tunteva autoilija pysäköidä laillisesti (mikäli sitä ei ole muuten kielletty) pysäkin alkupäähän.

Tässä poimintoja tiehallinnon ohjeesta (eli ei käytännössä koske esim. YTV alueen pysäkkejä). Jokaisella kaupungilla lienee omat toimintatapansa. Keskelle sijoitettu katos lienee juuri kaupunkipysäkkien ongelma.

- Pysäkin pituussuunnassa merkki sijoitetaan pysäkille pysäyttäneen linja-auton etuovien kohdalle.
- Pysäkkimerkki osoittaa pysäyttä-misrajoituksen merkistä 12 metriä kumpaankinsuuntaan.
- Tarvittaessa muiden ajoneuvojen pysäyttämisrajoitus merkitään pysäkillä laajemmaltaalueelta liikennemerkein tai keltaisella yhtenäiselläreunamerkinnällä.


Nuuksiossa on pysäkkejä sellaisissa paikoissa, että jos yhtään vauhtia enemmän, niin helposti menee ohi. Usein vielä sellainen pieni tolppa, ettei nää edes kunnolla.
Kuljettajan ammattitaitoa ja linjatuntemusta on käsittääkseni se, että tietää missä pysäkki sijaitsee vaikka pysäkin merkki tilapäisesti puuttuisi, kuten esim. pysäkki/päätepysäkki Siikajärvi, jossa ei ole tolppaa ollut viiteen vuoteen. Tietämällä pysäkin sijainnin etukäteen siellä mahdollisesti olevan ja kyytiin haluavan matkustajan ei pitäisi tulla yllätyksenä.
 
Tuusulanväylällä olevalla pysäkillä Kehä III:n kohdalla keskustaan päin on ihan ihmeellisesti laitettu se itse pysäkkitolppa. Se on auton ajosuuntaan nähden ihan alkupäässä. En ymmärrä mitä suunnittelija siinä on ajatellut...

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi pitäis ottaa ruotsinkieliset pysäkkinimet pois kun Suomi on kaksikielinen maa?
Erittäin hyvä huomio ja tosiaankin; Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu on virallisesti kaksikielistä aluetta, jossa palvelut tulee saada sekä suomeksi että ruotsiksi. Ei siinä ole mielestäni mitään epäselvää. Ajatelkaa vaikkapa Sveitsiä, jossa kaikki palvelut tulee olla saksaksi, ranskaksi ja italiaksi; esimerkkinäni SBB-CFF-FFS. Ja näkojään englantikin myos.

Mielestäni Helmiin tms. perustuva reaaliaikainen pysäkkinäytto (ja tarvittaessa kuulutus) liikennevälineen lisällä on olennainen osa nykypaivan joukkoliikennettä ja sen informaatiota.
 
Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu on virallisesti kaksikielistä aluetta, jossa palvelut tulee saada sekä suomeksi että ruotsiksi. Ei siinä ole mielestäni mitään epäselvää.

Jos teksti, esim. pysäkin nimi, on liian pienellä, niin molemmat nimet voi suurentaa! Jos se vaatii vähän isomman kilven asentamista, niin siitä vaan. Kyllä sitä rahaa upotetaan paljon turhempaankin kuin selkeästi näkyvään informaatioon. (Taitaa kuitenkin olla turha toivoa yksinkertaista, kestävää, pysyvää ja selvää peltistä pysäkkikilpeä. Rahaa löytyisi heti paremmin, jos ruvetaan asentamaan jotain epäselviä minikokoisia elektronisia laitteita, joissa satelliitti- ja kännykkäohjatut koneet vilkuttavat koukeroisia koodeja lottoarvontamenetelmin. :wink: )

Yleistä surkeutta Helsingissä on Vuosaaren metroradan asemien nimi- ja opastekilvistä alkanut villitys, joka on nyttemmin leviämässä raitiovaunu- ja bussipysäkkien linjakilpiinkin. Ennen teksti oli hyvin selkeällä kirjasintyypillä (sanotaan "fontilla", niin teknologiafriikitkin ymmärtää :) ) molemmilla kielillä. Uusissa kilvissä suomenkieliset kirjaimet ovat hieman ohuempia kuin ennen, mutta ruotsinkieliset tekstit ihan anorektisia. Varmaan jonkin mainosgraafikon tai imagokonsultin oivalluksia?

Tai sitten joku "älykäs" on laskenut, että kun ruotsinkielisiä on vähemmän, niin yhtä ruotsinkielistä kirjainta ei katso kerralla niin moni kuin suomenkielistä. Pienemmät kirjaimet tietysti riittää pienemmälle lukijamäärälle. Kas kun ei joku vielä keksi panna ruotsinkielistä pikkubussia ajamaan ison suomenkielisen perässä? Tai vaihtaa bussin joka toista istuinta kapeammaksi.

Mielestäni Helmiin tms. perustuva reaaliaikainen pysäkkinäytto (ja tarvittaessa kuulutus) liikennevälineen lisällä on olennainen osa nykypaivan joukkoliikennettä ja sen informaatiota.

Kuuluttaminen on niitä asioita, jotka toimivat muualla, mutta eivät Suomessa. Muualla kuljettaja osaa avata suunsa ja sanoa mikrofoniin seuraavan pysäkin nimen. Meillä pitää olla koneella valmiiksi äänitetyt horinat ja nekin soittaa jonkin automaatin ohjaamana. Joillekin kuljettajille on ihan ylivoimaista puhua ja informoida matkustajia edes missään poikkeustilanteessa.

Onneksi useimmat kuljettajat nykyisin jo osaavat painaa muutamaa nappia, niin Helsingin bussien linjakilpiinkin on taas saatu määränpäätekstejä (tai "linjan nimiä"). Että jotain iloa niistä elektronisista näppäimistäkin, jos ne vaan sattuvat toimimaan. :smile:

Joskus takavuosina liikkui tarinaa, että määränpääteksteistä luovuttiin linjakilvissä, kun rullan veivaaminen oli liian raskasta ja vaikeaa kuljettajallle. En kyllä ihan purematta tarinaa niellyt, kun päätepysäkillä tekstikilpeä kääntäneet tai veivanneet kuljettajat ulkomaiden kaupungeissa olivat vähintään yhtä terveen ja hyväkuntoisen näköisiä kuin helsinkiläiset virkaveljensä.

Kuuluttaminen palvelee muuten näkövammaisiakin paremmin kuin näyttölaite tai tekniikasta huumautuneen yleisönosastokirjoittajan ehdotus jossain ilmaisjakelulehdessä muutava vuosi sitten: bussin numero auton nokkaan pistekirjoituksella.
 
Yleistä surkeutta Helsingissä on Vuosaaren metroradan asemien nimi- ja opastekilvistä alkanut villitys, joka on nyttemmin leviämässä raitiovaunu- ja bussipysäkkien linjakilpiinkin. Ennen teksti oli hyvin selkeällä kirjasintyypillä (sanotaan "fontilla", niin teknologiafriikitkin ymmärtää :) ) molemmilla kielillä. Uusissa kilvissä suomenkieliset kirjaimet ovat hieman ohuempia kuin ennen, mutta ruotsinkieliset tekstit ihan anorektisia.

Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa... Olisiko siis kuvaesimerkkejä, niin tietäisi paremmin mitä tarkoitat.

(P.S. Englanniksi pitäisi kai puhua typefacesta, joka suomentuu kirjasinlajiksi tai -tyypiksi. Fontille ei liene kunnon suomennosta, joten sekin yleensä käännetään kirjasinlajiksi. Moni tuskin tietänee eroa, vaikka se sinänsä onkin merkittävä. Typeface on abstrakti käsite kirjainten muodosta ja tyylistä ja font on työkalu, jolla niitä tehdään - oli se sitten irtokirjasimia tai binääridataa. Ero on sama kuin musiikilla ja nuoteilla, noin karkeasti ottaen.)
 
Erittäin hyvä huomio ja tosiaankin; Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu on virallisesti kaksikielistä aluetta, jossa palvelut tulee saada sekä suomeksi että ruotsiksi. Ei siinä ole mielestäni mitään epäselvää.
Olin itse älähtämässä tästä samasta asiasta, mutta näköjään minun ei enää tarvitse. Pysäkin omakielinen nimi on oltava myös niille noin 60 000:lle ruotsinkieliselle pääkaupunkiseutulaiselle, ollaanpa mitä mieltä nimien "tarpeellisuudesta" juuri kyseisellä alueella tahansa.

Jos kriteerinä pysäkin nimen kielelle olisi kyseisen pysäkin paikallisesti perinteinen kieli, aika monella pk-seudun pysäkillä olisi vain ruotsinkielinen nimi. Lähinnä Espoon ja Vantaan pohjoisosissa olisi suomenkielisiä pysäkkejä. ;)

Mielestäni Helmiin tms. perustuva reaaliaikainen pysäkkinäytto (ja tarvittaessa kuulutus) liikennevälineen lisällä on olennainen osa nykypaivan joukkoliikennettä ja sen informaatiota.

Ja onkin hämmästyttävää, ettei YTV-alueen linja-autoissa ole kuin joissakin kokeiluluontoisesti tällainen käytössä, mutta matkustajille on kuitenkin muistutettava bussin sisälläkin, minkä linjan bussille sitä onkaan hypätty. Tampereella puolestaan käytännössä kaikissa TKL:n käytössä olevissa busseissa ja joissakin Väinö Paunun ja Länsilinjain busseissa on pysäkkinäyttö, mutta yhdessäkään bussissa ei sisällä enää toisteta linjanumeroa.
 
Takaisin
Ylös