Vs: Surkeat pysäkit
Eipä itselleni ole tullut koskaan mieleen, että Hanasaaressa takana tulevalla bussilla olisi väistämisvelvollisuus. Ehkä tämä tuottaa juridisesti mielenkiintoisen tilanteen, mutta ei ole koskaan lakitupaan tarvinnut mennä.Alunperin kirjoittanut Tuomas
Suurempi ongelma on mielestäni se, että bussikaistaa koskee sama nopeusrajoitus kuin muitakin kaistoja. Tavallisin syy nopeusrajoituksen alentamiseen on ruuhka. Bussikaistojen tarkoitushan on se, että ruuhkien vaikutukset joukkoliikenteelle vähenevät. Moni kuljettaja ajaa aika reipastakin vauhtia ja periaatteessa tästä voi koitua aika isokin sakko, jos valvontaa tehtäisiin.
Kyselin aikoinaan Tiehallinnosta, että voisiko bussikaistoilla olla rajoitus 80 km/h, vaikka muilla kaistoilla on alempi rajoitus. Vastaus oli, että ongelmana on ylipäätään vanhentunut tekniikka.
Muuttuvaa kaistakohtaista nopeusrajoitusta ei taida Suomessa olla. Toisaalta esimerkiksi Turunväylällä Kehä II:n ja Kehä I:n välillä oikeanpuoleisimmalla kaistalla on 80 km/h rajoitus ja kahdella pääkaistalla 100 km/h. Näin ollen olisi täysin mahdollista, että Länsiväylän bussikaistalla olisi 80 km/h rajoitus ja muilla kaistoilla esim. 60 km/h rajoitus.
Liikenteen ohjausta koskevat Suomen lait ja säädökset pohjautuvat Wienin sopimukseen. Sen mukaan takaa lähestyvän ajoneuvon on väistettävä pysäkiltä lähtevää bussia taajama-alueella, kun nopeusrajoitus on enintään 60 km/h. Suomessa on tästä sopimuksesta poikkeus siten, että väistövelvollisuus on myös taajama-alueen ulkopuolella. Tätä on hyödynnetty joissakin paikoissa. Hyvänä esimerkkinä on Kehä I:n Veljessillan pysäkki itään päin. Vallikallion liikennevalojen jälkeen nopeusrajoitus muuttuu 60 km/h -> 80 km/h vasta pysäkin jälkeen.
Vs: Surkeat pysäkit
Tällaisten pysäkkien tarkoitushan on rauhoittaa autoliikennettä, mutta ei se näytä toimivan aina. Tapanilassakin olen nähnyt kyllä, että ohitellaan aika yleisesti tällaisella pysäkkitaskuttomalla pysäkillä olevaa bussia. Tuo viimeisenä ollut Koivukylän koulun pysäkki on kyllä hauskan näköinen!
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Surkeat pysäkit
En viitsinyt lukea ketjun alkua ( jospa olisi jo mainittu), mutta Treen surkein pysäkki on varmaankin Linja-Autoasemalla kohti Keskustoria. Etelään menevällä on kaikki Amerikan palvelut, mutta tulepas kadun yli matkalaukkusi kera , niin ei oo katosta, eikä aikatauluja, puhumattakaan hienosta PARAS - palvelusta mitään, kun se perinteinen samaanaikaan samaan suuntaan kulkevien bussien letka on mennyt , niin voit varautua semmoiseen 20- 55 minuutin epätietoiseen odotukseen- useat ovat ne kerrat tänäkin kesänä kun olen ko. pysäkillä saanut vastailla ulkomaalaisten kysymyksiin- tämä porukka voidaan jakaa
a. ison rahan matkustajiin Rosendahliin
b. halppismatkalaisiiin Omena- hotelliin ja Uimahallin Majalle.
- kumpikin porukka on netistä omatoimisesti selvittänyt jopa busssilinjan nrot , millä perille pääsee, mutta info loppuu tuohon pysäkille.
Tamperelaisena häpeän moista toimintaa. Toki ymmärrän kapean jalkakäytävän ja mahdolliset taloyhtiön kielteiset asenteet, mutta tilanne ei ole
nykyisellään hyvä....
Vs: Surkeat pysäkit
Tieliikenneasetuksen 19 §:ssä mainitaan:
"Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähemmäksi merkkiä."
Toisin sanoen pysäkkialue voidaan merkitä keltaisella viivalla kiveykseen (niin pitkästi molempiin suuntiin kuin halutaan). Jos tiemerkintöjä ei ole, niin pätee 12 metrin sääntö. Tarvittaessa pysäkkialueella pysäköinti voidaan estää asettamalla pysäkille toinen linja-autopysäkki-merkki (esimerkkinä olkoon Espoon keskuksen pysäkki Kirkkojärventiellä lännen suuntaan). Toinen vaihtoehto on asettaa pysäkkiä ennen pysäköintikielto- tai pysähtyminen kielletty -merkki.
Tuo 12 metrin sääntö tuntuu erikoiselta. Periaatteessa varmaan lakimuutokselle olisi perusteet.
Erikoisia tapauksia ovat palvelulinjojen pysäkit. Asetus koskee myös näitä pysäkkejä, mutta yleensä pelkkä palvelulinja-merkintä koetaan siten, että pysäkille voi vapaasti pysäköidä. (En tarkoita siis tilanteita, joissa palvelulinjan pysäkistä kerrotaan pelkällä tarralla jossakin muussa tolpassa ilman pysäkkimerkkiä.)
Vs: Surkeat pysäkit
Nuo Keravan pysäkit ja Anttilantien pysäkki Vantaalta ovat kyllä tavallisia ajoratapysäkkejä. Tällaisia pysäkkejä voidaan käyttää muilla kuin pääkaduilla, joissa liikennemäärät ovat pieniä, nopeusrajoitus alhainen ja bussien määrä vähäinen. Liikenteen rauhoittamistoimenpiteistä ei siis ole kyse. Pysäkille pysähtyneen bussin saa ohittaa, koska sulkuviivaakaan ei ole. (Jos kyseessä olisi yhdistetty ratikka- ja bussipysäkki eikä sulkuviivaa ole, niin bussin saa ohittaa, mutta ratikkaa ei.) Keravan pysäkit näyttävät olevan vähän sivummalla, kun matkustajien odotustilojakaan ei ole rakennettu.
Liikenteen rauhoittamistoimenpiteestä olisi kyse, jos ohittaminen olisi estetty jotenkin fyysisesti. Tavallisesti käytetään keskisaareketta.
Noissa Vantaan Teeritien ja Koivukylän koulun pysäkeissä on ilmiselvästi rakennettu pysäkkilevennys. Siten muut ajoneuvot voivat ohittaa pysäkille pysähtyneen bussin. Katos on sen sijaan oudosti sijoitettu. Ilmeisesti katualue on loppunut ja muille kunnostustoimenpiteille ei ole löytynyt rahaa.
Viimeisin muokkaaja simson; 05.08.2007 kello 23:14. Syy: Kirjoitusvirhe
Vs: Surkeat pysäkit
Joskus luin Helsingin kaupungin teksteistä, että pysäkkitaskun poisjättämisellä on tarkoitus rauhoittaa autoliikennettä, kun autot odottavat bussin takana bussin pysähtyessä pysäkille. Bussin pysäkkitaskut taas ovat autoliikenteen etuisuustoimenpiteitä. Nähtävästi ei olla mietitty sitten loppuun saakka tätä asiaa. Toisaalta, miksi niitä pysäkkitaskuja edes tehdään busseille, jos autot voivat ohittaa bussin ilman taskuakin? Ja jos eivät voi ohittaa vastaantulevan liikenteen takia, niin liikennehän rauhoittuu tästä toimenpiteestä.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Surkeat pysäkit
Yleensä kaupunkialueella ajoratapysäkit tosiaan myös rauhoittavat muuta liikennettä. Bussia ei voi ohittaa, koska usein on vastaantulevaa liikennettä. Toisaalta osalla ei ole niin kiire, että lähtisivät ohittamaan tai rohkeutta puuttuu tms. Jos kyseessä on myös ratikkapysäkki, niin keltaisilla sulkuviivoilla on tavallisesti ohittaminen lisäksi kielletty. Ajoratapysäkin hyödyksi voi lisäksi laskea sen, että paikkaa voi tarvittaessa muuttaa helpommin kuin levennystä.
Keskustelu lähti liikkeelle Keravan ajoratapysäkeistä. Kuvien perusteella kyseessä on melko rauhalliset katuympäristöt. Vaikuttaisi, että levennys on jätetty pois, koska 1) nopeusrajoitus on alhainen ja 2) bussiliikennettä on vähän. Lisäksi koska matkustajien odotustilaa ei ole kaikille pysäkeille rakennettu, ei matkustajiakaan voi olla paljon.
Vs: Surkeat pysäkit
Kehä I:n parannustyöt Latokartanontien liittymässä edistyvät mielenkiintoisesti. Jos oikein olen havainnut, niin Kehä I:lle ollaan rakentamassa pysäkkiä Latokartanontien alle länteen ajettaessa. Mielenkiintoista tässä on se, että linja 54 on jo vuoden ajan kulkenut Malmin kautta, eikä uusi pysäkki siten palvele mitään linjaa.
Itse olisin toki sillä kannalla, että esimerkiksi linjan 54 ruuhkavuorot voisi siirtää takaisin Kehä I:lle. Ruuhka-aikana Latokartanontielle pääsyä voi joutua odottamaan ajoittain pari kolme valojen kiertoa. Jos ajettaisiin suoraan Kehä I:tä, oltaisiin tällöin jo Pukinmäen liittymässä.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä