Ilmastointi

Väitän, että tuollainen 21:een asteeseen bussin sisälämpötilan laskeminen hellekelillä on käytännössä mahdoton tehtävä, taikka sitten se vaatisi suurinpiirtein jääpalasia autoon heittävän ilmastointilaitteen rakentamista.

Suosittelen matkustamaan kaupunkibussilla kuumissa teollisuusmaissa. Dallasissa oli 42 astetta, bussi kuin jääkaappi. Miamissa elohopea ei ole tainnut minun käynneilläni nousta yli 36 asteen, mutta jääkaappibussissa sielläkin matkustetaan. Ei minulla lämpömittaria ole ollut mukana, mutta hyvinkin se bussin sisälämpötila on saattanut olla 23-24 asteessa, mikä riittäisi meillekin vallan hyvin. Eli kyllä ne viilenemään saa. Jenkkibussissa pysäkkiaikakin ylittää helposti kaksi minuuttia, kun jokainen jalkapuoli könyää sinne yksi kerrallaan lippua ostamaan ja pyörätuolejakin pitää rampin kautta lastata. Ovet ovat auki suhteessa paljon enemmän kuin meillä. Energiankulutuksesta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta eipä se matkustajaa kiinnostakaan – matkustusmukavuus on se kilpailuvaltti, ei ympäristöystävällisyys.
 
Energiankulutuksesta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta eipä se matkustajaa kiinnostakaan – matkustusmukavuus on se kilpailuvaltti, ei ympäristöystävällisyys.

Vaatii vielä paljon asenteiden muokkaamista, että noita kesäkuumillakin bussit viileinä pitäviä ilmastointeja aletaan hankkia ja lisäksi vielä pitämään ne kunnossa. Nykyistenkin ilmastointien tulemista edelsi ainakin 10 vuotta kestänyt debatti ja tämänkin ketjun alkupäästä löytyy ilmastoinnin tarvetta kyseenalaistavia viestejä. Silloinen HKL:n tuore suunnittelujohtaja oli avainasemassa muutoksen läpiviennissä. Ilmastointien toimivuuden valvonta on liikenteen tilaajan puolella moninverroin työläämpää kuin laitteiden vaatiminen busseihin, joten minä en jaksa uskoa nopeaan muutokseen.
 
Ei kovalla helteellä pidäkään lämpötilaa 21 asteeseen laskea, se tuntuu liian kylmältä. 23-25 on ihan ok. 21 astetta tai allekin on sitten enemmän kevään, syksyn ja talven juttuja, kun ihmisillä on enemmän vaatetta päällä.

Mitä ilmastointilaitteen tehoon tulee, Variotramin tai Sm5:n ilmastointiteho on minusta ihan riittävä, kyllä tuohon pitäisi busseissakin päästä. Toki ero ilmastoinnin toimivuudessa varmaan johtuu myös siitä, että uusissa sähkökäyttöisissä kulkuvälineissä ilmapumppu on tehokkain lämmitysväline ja vastukset vasta toissijainen kun sen teho ei riitä. Toki silloin ilmapumpussa on usein enemmän tehoa sekä viilennys- että lämmityssuuntaan.

Varioissa on kyllä hyvä ilmastointi, mutta Sm5?! :lol:
Niiden lehmän hönkäys työntää vain kosteaa ja lämmintä ilmaa sisään, ja yhdessä osastossa voi ehkä tuntua aavistuksen viileämmältä. Konnaritkin valittavat tuosta, mutta eihän sille ole kiire mitään tehdä, kun tilaajaa ei kiinnosta.
 
Suosittelen matkustamaan kaupunkibussilla kuumissa teollisuusmaissa. Dallasissa oli 42 astetta, bussi kuin jääkaappi. Miamissa elohopea ei ole tainnut minun käynneilläni nousta yli 36 asteen, mutta jääkaappibussissa sielläkin matkustetaan. Ei minulla lämpömittaria ole ollut mukana, mutta hyvinkin se bussin sisälämpötila on saattanut olla 23-24 asteessa, mikä riittäisi meillekin vallan hyvin. Eli kyllä ne viilenemään saa. Jenkkibussissa pysäkkiaikakin ylittää helposti kaksi minuuttia, kun jokainen jalkapuoli könyää sinne yksi kerrallaan lippua ostamaan ja pyörätuolejakin pitää rampin kautta lastata. Ovet ovat auki suhteessa paljon enemmän kuin meillä. Energiankulutuksesta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta eipä se matkustajaa kiinnostakaan – matkustusmukavuus on se kilpailuvaltti, ei ympäristöystävällisyys.

En nyt lähde asiasta suuremmalti väittelemään tämän enempää, mutta kun se ilmastointilaitteen tuottama viilennys on ainakin osittain sitä, että laite puskee viileää ilmaa matkustajan niskaan. Tällöin ainakin saadaan matkustaja tuntemaan olonsa paremmaksi, vaikka bussin lämpötila ei sitten oikeasti paljoa ulkoilmaa viileämpi olisi. Tosin vaikutushan ja tuntemushan asian lopulta ratkaisee. En ole termodynamiikan asiantuntija, ilmeisesti näitäkään keskusteluja ei lue kukaan asiasta tietoinen. Toki myöskin lämpimissä paikoissa kulkevissa vehkeissä myös sen ilmastointilaitteen teho lienee huomattavasti suurempi kuin täällä pohjoisessa.

(Olen itsekin Miamissa matkustanut busseissa ja pitäisin ainakin palvelutasoa erinomaisena)
 
Vaatii vielä paljon asenteiden muokkaamista, että noita kesäkuumillakin bussit viileinä pitäviä ilmastointeja aletaan hankkia ja lisäksi vielä pitämään ne kunnossa. Nykyistenkin ilmastointien tulemista edelsi ainakin 10 vuotta kestänyt debatti ja tämänkin ketjun alkupäästä löytyy ilmastoinnin tarvetta kyseenalaistavia viestejä. Silloinen HKL:n tuore suunnittelujohtaja oli avainasemassa muutoksen läpiviennissä. Ilmastointien toimivuuden valvonta on liikenteen tilaajan puolella moninverroin työläämpää kuin laitteiden vaatiminen busseihin, joten minä en jaksa uskoa nopeaan muutokseen.

Peruslähtökohtahan on, että julkisen liikenteen pahin kilpailija on ei-julkinen liikenne eli pääsääntöisesti henkilöauto. Nykyisin Suomessakin käytännössä lähes jokaisessa myydyssä henkilöautossa on jonkinlainen ilmastointilaite. Jos halutaan saada aikaan siirtymää henkilöautosta julkiseen liikenteeseen, osapuilleen hölmöintä kuviteltavissa olevaa on kesähelteillä huudella, että ei me näitä viitsitä viilentää, kun se vähän maksaakin.

Mutta ajankuvan ilmiöstähän on kyse. 2010-luvun Suomessa joukkoliikenne ja sairaanhoito ovat sisarukset: tärkeintä on, että ne eivät maksa paljon. Se, täyttävätkö ne tarpeensa, on koneiston kannalta sivuseikka.
 
Peruslähtökohtahan on, että julkisen liikenteen pahin kilpailija on ei-julkinen liikenne eli pääsääntöisesti henkilöauto. Nykyisin Suomessakin käytännössä lähes jokaisessa myydyssä henkilöautossa on jonkinlainen ilmastointilaite. Jos halutaan saada aikaan siirtymää henkilöautosta julkiseen liikenteeseen, osapuilleen hölmöintä kuviteltavissa olevaa on kesähelteillä huudella, että ei me näitä viitsitä viilentää, kun se vähän maksaakin.

Mutta ajankuvan ilmiöstähän on kyse. 2010-luvun Suomessa joukkoliikenne ja sairaanhoito ovat sisarukset: tärkeintä on, että ne eivät maksa paljon. Se, täyttävätkö ne tarpeensa, on koneiston kannalta sivuseikka.

Juuri näin. Ja täytyy muistaa, että linja-auto on myös työpaikka, ja vieläpä melko raskas sellainen. Luulisi, että liikennöitsijöitä kiinnostaisi myös kuljettajien työhyvinvointi. Ilmastoiduista autoista kun - ainakin 2010-luvun vaihteen HELB:illä - riisuttiin monia sellaisia tekijöitä pois kuljettajan tilasta, jotka olivat itsestäänselvyyksiä ennen ilmastointiaikakautta; mm. kuljettajien kattopuhaltimia, tuulettimia ja ylimääräisiä ilmavirtauksia. 2010-2011-vuosien Scaloja oli erittäin ikävää ajaa kesällä, kun turvaohjaamo piti mukavasti lämmön kuljettajan aitiossa, kattotuuletinta ei ollut ja tuulilasin puhaltimesta hohkasi sisään vain lämmintä ulkoilmaa. Jäähdytyksestä vastasi pieni pyöreä reikä katossa, josta välillä puhkui heikkoa viileää ilmavirtaa. En tiedä, onko asia nyttemmin korjattu, kun en enää bussia aja.

Pakko tunnustaa, että itse ajan mielelläni vain ja ainoastaan omalla autollani työpaikalle Helsingin keskustaan näin kesäaikaan. Bussiin en kertakaikkiaan viitsi mennä, koska tulen helposti pahoinvointiseksi kuumassa ja kosteassa tilassa, jossa ilma ei kierrä. Ja koskaan ei tiedä, minkälainen bussi tulee vastaan. Syksyt ja talvet menevät perusmukavasti bussikyydillä, etenkin jos kuljettaja on muistanut laittaa Volvossa webaston uudestaan päälle sen katkettua automaattisesti.

En voinut ajatellakaan, että HSL tietoisesti pitää bussien lämpötilat korkealla kesäaikaan ja vieläpä täysin kestämättömin argumentein. Suomen erityisolosuhteet kai?
 
Juuri näin. Ja täytyy muistaa, että linja-auto on myös työpaikka, ja vieläpä melko raskas sellainen. Luulisi, että liikennöitsijöitä kiinnostaisi myös kuljettajien työhyvinvointi. Ilmastoiduista autoista kun - ainakin 2010-luvun vaihteen HELB:illä - riisuttiin monia sellaisia tekijöitä pois kuljettajan tilasta, jotka olivat itsestäänselvyyksiä ennen ilmastointiaikakautta; mm. kuljettajien kattopuhaltimia, tuulettimia ja ylimääräisiä ilmavirtauksia. 2010-2011-vuosien Scaloja oli erittäin ikävää ajaa kesällä, kun turvaohjaamo piti mukavasti lämmön kuljettajan aitiossa, kattotuuletinta ei ollut ja tuulilasin puhaltimesta hohkasi sisään vain lämmintä ulkoilmaa. Jäähdytyksestä vastasi pieni pyöreä reikä katossa, josta välillä puhkui heikkoa viileää ilmavirtaa. En tiedä, onko asia nyttemmin korjattu, kun en enää bussia aja.

Pakko tunnustaa, että itse ajan mielelläni vain ja ainoastaan omalla autollani työpaikalle Helsingin keskustaan näin kesäaikaan. Bussiin en kertakaikkiaan viitsi mennä, koska tulen helposti pahoinvointiseksi kuumassa ja kosteassa tilassa, jossa ilma ei kierrä. Ja koskaan ei tiedä, minkälainen bussi tulee vastaan. Syksyt ja talvet menevät perusmukavasti bussikyydillä, etenkin jos kuljettaja on muistanut laittaa Volvossa webaston uudestaan päälle sen katkettua automaattisesti.

En voinut ajatellakaan, että HSL tietoisesti pitää bussien lämpötilat korkealla kesäaikaan ja vieläpä täysin kestämättömin argumentein. Suomen erityisolosuhteet kai?

Eikö työehtosopimus sisällä määritykset tauoista, yli 30 kun menee työtilan lämmöt tulee aika pitkiä taukoja... Siis luulisi halua olevan oikeille lämpötiloille jotta siellä ruuhkassa voi kuski istua.

Itse suunnittelen kesällä matkani niin että on luultavasti ilmastoitu bussi tai juna käytössä.... Muistan kerran Stadista Espoon keskukseen junamatkan jossa meinasi taju lähteä kun ei ilma vaihtunut ja housut kastui märäksi... Toisaalta muistan vieläkin matkan linjalla e85 kun oli mökiltä pysäkille kävellyt ja hiki valui ja sitten istui bussiin joka oli kuin pakastin, meinasi melkein itku tulla kun yleensä saunoi sitten kävelyn päälle....
 
Pakko tunnustaa, että itse ajan mielelläni vain ja ainoastaan omalla autollani työpaikalle Helsingin keskustaan näin kesäaikaan. Bussiin en kertakaikkiaan viitsi mennä, koska tulen helposti pahoinvointiseksi kuumassa ja kosteassa tilassa, jossa ilma ei kierrä. Ja koskaan ei tiedä, minkälainen bussi tulee vastaan.

Itse menen kesäisin mieluiten pyörällä, koska puhallus toimii aina, lisäksi olen aina aikataulussa perillä. Eikä tarvitse stressata ja arvuutella tuleeko sieltä viileä Citaro vai ei.
 
Toki olisi mielenkiintoista jos voitaisiin rakentaa linja-autoon tänäänkin radiossa paljon kehuttu ilmalämpöpumppu, joka toimisi siis kesällä viilentäen ja talvella lämmittäen. Meillähän on jo Vaurioissa jonkinverran jäähdyttävä ilmanvaihto, useimmiten vaunuissa on hiukan liian viileää ja ilma on hapettoman ja nihkeän tuntuista.

Eikös noihin uusiin Linkkereihin ole luvassa ilmalämpöpumput?
 
(Olen itsekin Miamissa matkustanut busseissa ja pitäisin ainakin palvelutasoa erinomaisena)

Tuota noin, ollaankohan me nyt oltu samassa Miamissa vai ovatko odotukset joukkoliikenteen palvelutason suhteen meillä aivan toisenlaiset? Busseja siellä kyllä riittää eli verkko on aika tiheä, mutta vuorovälit ovat pitkät, aikataulut lähinnä viitteellisiä, pysäkki-info olematonta, pysäkkiväli todella tiheä ja matkanteko todella todella hidasta – ei vain tiheän pysäkkivälin vuoksi, vaan siksi, että kuljettajilla on tapana odottaa jokaista sadan metrin päässä köpöttävää mumsaa (eli hyvä palvelutaso yhdelle ja surkea meille kaikille kyydissä jo olijoille) ja siksi, että matkustajien joukossa on suomalaisittain hämmästyttävän paljon pyörätuolipotilaita, joiden lastaaminen ja purkaminen kestää kolmatta minuuttia per pysäkki. Pitkällä matkalla näitä on usein enemmän kuin yksi. Vielä osa reiteistä on aika mutkaisia ja monilla reiteillä kierretään metrorail- tai -moverasema pari kertaa ympäri valoissa seisten, että päästään aseman viereen pysäkille sen sijaan että vaihtajat kävelisivät muutaman kymmenen metriä. Bussikaistoja ei ole, ja pysäkitkin on monesti sijoitettu ennen valoristeystä niin, että ensin seistään jonossa autojen takana odottamassa valojen vaihtumista, että päästään pysäkille, sitten tullaan pysäkille ja sinä aikana valot vaihtuvat taas punaisiksi, ja taas odotellaan.

South Beachilta pääsee kohtuullisesti Downtownin alueelle, mutta on se touhu muuten aikamoisen onnetonta ihan jo HSL-liikenteeseenkin tottuneelle.

No, olen kerran vuokrannut Miamissa autonkin. Se jäi kyllä ainoaksi kerraksi eli tyydyn jatkossakin bussikyytiin. :)

Vaatii vielä paljon asenteiden muokkaamista, että noita kesäkuumillakin bussit viileinä pitäviä ilmastointeja aletaan hankkia ja lisäksi vielä pitämään ne kunnossa. [...] Ilmastointien toimivuuden valvonta on liikenteen tilaajan puolella moninverroin työläämpää kuin laitteiden vaatiminen busseihin, joten minä en jaksa uskoa nopeaan muutokseen.

Jotenkin me suomalaiset, tai ainakin enemmistö meistä, tuntuu aina vaan tyytyvän niin kovin vähään. Ei vain joukkoliikenteessä, vaan muussakin – millaista ruokaa meillä myydään kaupoissa, millaiset hotelliketjut meillä tässä maassa on, millainen palvelu vaikkapa ravintolassa riittää meille. Tämän kanssa on ihan linjassa se, että bussissa nyt vaan on kuuma, eikä sille mitään voi. Siispä en minäkään usko nopeaan muutokseen, mutta sitä toivoisin kovasti, että edes sähköisessä liikenteessä käytettäisiin ilmastointia reilusti viilentämään – kun ei energiankulutuksen lisäyksen pitäisi olla yhtä vaikeaa. Miten mahtaa olla Lumikon laitteiden kanssa ratikoissa – mahdollistavatko nykyiset laitteet sen, että lämpötila pidettäisiin tasaisena vaikkapa 23 asteessa, vai kykenevätkö ne toimimaan vain siten kuin tilattaessa on haluttu?
 
Vs: Miten tavalllista on että lähtöjä perutaan?

Aion harjoitella pyytämään venäjän ja arabian kielillä kuskia säätämään ilmastointia kylmemmäksi mikä Nobinan pienissä Citea-mallisissa busseissa tarkoittaa kattoluukkujen avaamista, joka on ainoa keino saada siedettävä lämpötila kun Konalan suoralla aurinko porottaa täysillä vasemman puolen ikkunoista.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Miten tavalllista on että lähtöjä perutaan?

Aion harjoitella pyytämään venäjän ja arabian kielillä kuskia säätämään ilmastointia kylmemmäksi mikä Nobinan pienissä Citea-mallisissa busseissa tarkoittaa kattoluukkujen avaamista, joka on ainoa keino saada siedettävä lämpötila kun Konalan suoralla aurinko porottaa täysillä vasemman puolen ikkunoista.

t. Rainer

Eipä se kuski sille ilmastoinnille mitään mahda vaikka millä kielellä pyydät. Pääsääntöisesti matkustamon lämpötilaan ei voi kuljettaja vaikuttaa, etenkään uusissa autoissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Miten tavalllista on että lähtöjä perutaan?

Eipä se kuski sille ilmastoinnille mitään mahda vaikka millä kielellä pyydät. Pääsääntöisesti matkustamon lämpötilaan ei voi kuljettaja vaikuttaa, etenkään uusissa autoissa.

Bussifirmat ovat siis ostaneet 70-luvun tekniikalla varustettuja busseja?

t. Rainer
 
Vs: Miten tavallista on että lähtöjä perutaan?

Eipä se kuski sille ilmastoinnille mitään mahda vaikka millä kielellä pyydät. Pääsääntöisesti matkustamon lämpötilaan ei voi kuljettaja vaikuttaa, etenkään uusissa autoissa.

Bussifirmat ovat siis ostaneet 70-luvun tekniikalla varustettuja busseja?

t. Rainer

Ainakin omakohtaisesta kokemuksesta tuntuu, että ”70-luvun” tekniikka toimi moitteettomasti. Oli säätövaraa ja homma toimi. Nykyään elektronikaan myötä on tullut ”miljoona” sensoria ja säädintä jotka tarkkailevat yhtä montaa asiaa ja sen jälkeen ne toimivat jos toimivat. Ja ovat ilmeisesti yhä herkempiä niiden säätämiselle eli kuljettajan toiminnalle minkä vuoksi monet tahot ovat halunneet eliminoida tästä yhtälöstä sen säätäjän eli kuljettajan. Täysautomaattisista ilmastointijärjestelmistä on puhuttu mutta ainakin toistaiseksi on kai kuljettajille vielä jätetty päälle/pois päältä optio. Toki automatiikassakin on outouksia joita näin asiaa tuntematta ymmärrä. Esim. VDL:n koulutuksen yhteydessä sanottiin, että auton ilmastointi menee päälle KUN auton sisälämpötila ylittää 25 astetta JA ulkolämpötila 20 astetta. Kun varmistin asiaa, että onko näin niin vastaus oli; auton sisälämpötila voi ja saa automatiikan puolesta nousta äärettömästi, ilmastointi ei käynnisty ellei ulkolämpötila ylitä 20 astetta. Ulko ja sisälämpötilaa tarkkailee yksi anturi. Jokainen voi mielessään miettiä lopputulosta jos ja kun jompikumpi sensori lakkaa toimimasta tai antaa puutaheinää vastauksen. Vanha tapa jossa olisi ”hanikka” josta ilmoitetaan paljonko halutaan lämpöä sisälle ja ”päälle/pois” kytkimet olisivat paremmat kuin automatiikka joka haistelee tietoa hyvin pienin resurssein ja jonka toimintaa on rajoitettu monin eri algorytmein. Näin siis minun mielestäni.
 
Takaisin
Ylös