Luotettavat bussit?

Liittynyt
5 Marraskuu 2006
Viestit
227
Kertokaapa minkä yhtiön bussit ovat luotettavimpia täällä pk seudulla, ja minkä yhtiön autot ovat hajonneet eniten linjalle?
Mitkä viat ovat yleisempiä matkan katkeamiseen?
Kuinka nopeasti eri yritysissä tuodaan tilalle vara auto?
Entä mikä on luotettavin ja epäluotettavin linja-auto?
 
Kertokaapa minkä yhtiön bussit ovat luotettavimpia täällä pk seudulla, ja minkä yhtiön autot ovat hajonneet eniten linjalle?
Mitkä viat ovat yleisempiä matkan katkeamiseen?
Kuinka nopeasti eri yritysissä tuodaan tilalle vara auto?
Entä mikä on luotettavin ja epäluotettavin linja-auto?
Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen johtaa helposti vain omiin mielikuviin tukeutumisiin. Ja sitten on niin, että sellaiset merkit ja mallit, joita on hyvin paljon liikenteessä, myös hyvin usein joutuvat erilaisiin "tilanteisiin". Esimerkiksi eräs tunnettu alustamerkki ja sen hyvin suosittu malli nousivat esille takavuosina Onnettomuustutkintakeskuksen bussipaloraporteissa osaksi sen takia, että juuri sen tyypin autoja oli seudulla pitkissä vuoroissa lähes kaikilla suunnilla ja kaikilla firmoilla.

Nykyään autojen poisvaihtamisiin ilmeisesti vaikuttavat enenevässä määrin erilaiset sähköviat. Esimerkiksi ovien turvalaitteet saattavat alkaa temppuilla eikä liikennöiminen ovivikaisella autolla ole mahdollista. Kojelaudassa taas saattaa joskus palaa tarpeettomasti jokin varoitusvalo, jonka palaessa kuitenkaan ei olisi suositeltavaa ajaa lainkaan.

Erilaiset mekaaniset esim. alustatekniset viat eivät enää nykyään keskeyttäne matkantekoa siinä laajuudessa kuin joskus aiemmin. Seudun yleisimmät alustatyypit Volvo B10B ja Scania L94UB näyttäisivät olevan hyvin toimintavarmoja malleja. Huonolla kunnossapidolla nekin toki saadaan rikkoontumaan.

Vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevat autot ovat oma lukunsa. On kaikkien alalla työskentelevien tuntema tosiasia, että Helsingin Bussiliikenne on kuluvan vuoden aikana luopunut kuudesta vuoden 2002 maakaasutelistä, nimenomaan luotettavuusongemien takia. Niissäkin autoissa tosin koritekniset viat olivat ainakin yksi osa ongelmista, vaikkeivät välttämättä suurin.
 
Mercedes-Benz O405N/N2:t ovat käsitykseni mukaan hyvin luotettavia. Kaipa niistä on kotimaassa tuhansien yksilöiden tuotannon aikana saatu karsittua pikkuviat pois. Harmi, että yleensä kun alusta/korityyppi on parhaimmillaan, on tullut aika lopettaa sen tuotanto. Näin kävi mm. Lahti 402:lle. Viimeiset, vuonna 2000 HKL-Bussiliikenteelle tulleet yksilöt ovat suorastaan erinomaisia. Samaa ei voi sanoa kaikista aikaisemmista versioista.
 
Eipä ole tainnut jäädä kauheasti noita Volvo 8700:sia tienvarteen? Nehän ne ovat aika luotettavia, ja hyviä pelejä muutenkin. Samoten uudemmat City L:llät..
 
ja la 18.8 n.00.45 hajosi concordian 609 teli 8700 annalan pysäkille linjalla 741N. Vaikutti sähkövialta joita on esiintynyt muissakin volvo 8700 malleissa.
 
Sähköviat ovat aika yleisiä samoin kuin oviviat ja joskus jopa polttoaineen loppuminen kesken ajon. Maakaasubusseissa on ongelmana kaasunsyöttö moottoriin. Tietysti näin kesäisin moottorit ylikuumenevat ja joskus keittävät lämmön takia
Luotettavimpia busseja taitaa olla mersun O405N/N2 mallit, Jälkeläinen citaro on minusta paljon epäluotettavampi, josta on esimerkkinä hkl:n citarot. Tosin tammelundin maakaasut ovat harvoin rikki linjalla. Sitten on volvon b10m cityt ja k202:t niitä varmoja nivelten kera. Tosin nivelet ovat jo poistettu liikenteestä:icon_frown:
 
Sähköviat ovat aika yleisiä samoin kuin oviviat ja joskus jopa polttoaineen loppuminen kesken ajon.

Tietääkseni linja-autonkuljettajilla pitää olla melko hyvä näkö, kun ajotyötä tekevät. Jopa autottomana ihmisenä tiedän, että siinä paneelissa missä on nopeus ynnämuut mittarit, on myös sellainen mittari, mikä näyttää polttoaineen määrän. Kun mittari alkaa tulla pohjaan, on syytä ehkä mennä huoltoasemalle, ja tankki täyteen dieseliä. Jos tämä mittari ei toimi, ei pitäisi koko auton mennä edes katkastuksesta läpi..
 
Isoissa yhtiöissä veolia.concordia.helb.esll.ehkä pohjolan liikenne ja westendin linja on autojen tankkaus hoidettu niin että on varikolla erikseen tankkaaja. Joten kuljettajan ei tarvitse hoitaa tankkausta. Vanhoissa autoissa ei toimi monesti polttoaine mittari. Ainoa mittari joka täytyy toimia katsastuksessa on nopeusmittari sekä tarvittaessa ajopiirturi jos sellaista käytetään.Nopeusrajoittin täytyy myös toimia
 
Isoissa yhtiöissä veolia.concordia.helb.esll.ehkä pohjolan liikenne ja westendin linja on autojen tankkaus hoidettu niin että on varikolla erikseen tankkaaja.

Jep, näinhän se on. Mutta hätätilanteita varten kuljettajilla voisi olla kortit, joilla tankata. Tällöin vältyttäisiin suurimmilta myöhästymisiltä, kun ei tarvitsisi tuoda uutta autoa. 10 minuutin tankkaus ei sotke autokiertoa, niin pahasti kuin tosiaan se, että tuodaan uusi auto, ja hetkessä vuoro on 30 minuuttia myöhässä.
 
Jep, näinhän se on. Mutta hätätilanteita varten kuljettajilla voisi olla kortit, joilla tankata. Tällöin vältyttäisiin suurimmilta myöhästymisiltä, kun ei tarvitsisi tuoda uutta autoa. 10 minuutin tankkaus ei sotke autokiertoa, niin pahasti kuin tosiaan se, että tuodaan uusi auto, ja hetkessä vuoro on 30 minuuttia myöhässä.
Hei hoo! Sittenpä pitäisi joka kuljettajalla olla jokaisen huoltoasemaketjun luottokortti mukanaan ja aina hyvä tuuri, jotta polttoaine loppuu juuri huoltoaseman kohdalla ja vieläpä niin, että rullaamalla pääsee mittarille! Apua tarvitaan aina, jos polttoaine loppuu tosiaan jossain muualla, kuin huoltoaseman pihassa. Tietenkin voisi olla bussissa joku pieni lokero varapolttoainekanisterille, mutta kun kaikki eivät osaa ilmata polttoainejärjestelmää!
 
Kun mittari alkaa tulla pohjaan, on syytä ehkä mennä huoltoasemalle, ja tankki täyteen dieseliä. Jos tämä mittari ei toimi, ei pitäisi koko auton mennä edes katkastuksesta läpi..


Mikäs lakipykälä vaatii ko. mittarin toiminnan?...
 
Hei hoo! Sittenpä pitäisi joka kuljettajalla olla jokaisen huoltoasemaketjun luottokortti mukanaan ja aina hyvä tuuri, jotta polttoaine loppuu juuri huoltoaseman kohdalla ja vieläpä niin, että rullaamalla pääsee mittarille!

No se mittari on siinä sitä varten, että näkee koska se loppuu. Kurvaa sinne bensikselle ennen ku se auto tyssää lopullisesti. Se oli lähinnä idea, ja eipä se olisi yhtään paha, jos autoissa olisi joku sellainen kortti, että voi ostaa autoon bensaa kun se loppuu. Se oli hätätilanteita varten, ja siinä säästyy kuitenkin firmojen rahoja.

Mikäs lakipykälä vaatii ko. mittarin toiminnan?...

Ei mikään, mutta PITÄISI vaatia..
 
Kävi tässä talvella 2006 helbi:llä niin että vaihtui uusi yhtiö joka tankkasi ja pesi bussit. Busseista loppui diesel ja kaasu kesken ajon koska busseja ei ollut yöllä tankattu. Kun maakaasubussista loppuu kaasu esim. linjalla s345 rinnekotiin on se siirrettävä hinausautolla kaasuntankkauspaikkaan kun dieselin kohdalla selviää pelkällä polttoainejärjestelmän ilmauksella kun tankkiin on laitettu dieseliä. Kaupunkibusseissa on yleensä n300l tai uuden scalan kohdalla 420l tankki. Tuolla 300l määrällä ajaa kevyesti aamusta iltaan ja scalan 420l määrällä jopa 2 päivää jotain hiljaista seutulinjaa. Joten polttoaineen loppumista ei tarvitse pelätä. Vanhemmissa carruksen ciity u maakaasuissa on pienet säiliöt maakaasulle, joten kokopäivävuoroihin näitä ei voi laittaa kaasun loppumisen takia, joten ne sijoitettu vain ruuhkavuoroihin
 
No se mittari on siinä sitä varten, että näkee koska se loppuu. Kurvaa sinne bensikselle ennen ku se auto tyssää lopullisesti.

Aivan, siksi juurihan se polttoaineen määrän mittari on siinä.

Linja-auton aamulla varikolta ottava kuljettaja vilkaisee myös sitä mittaria ja arvioi, riittääkö polttoaine koko päiväksi. Yleensä riittää, tankataanhan koko päivän linjalla olevien bussien tankit yöttäin.

Jos tuntuu, ettei polttoaine riitä, auto tankataan ennen lähtöä tai vaihdetaan toiseen, jossa varmasti riittää.

Samoin myös linjalla ajaettaessa sitä mittaria tarkkaillaan. Jos vaikuttaa, ettei polttoaine riitä loppuun asti, voidaan auto vaihtaa toiseksi kesken päivän sellaisessa paikassa, ettei siitä aiheudu läheskään yhtä paljon kustannuksia tai haittaa matkustajille kuin jos tankki olisi ajettu kokonaan tyhjäksi.

Näin toimien ei isoissa linja-autoyrityksissä ole mitään tarvetta kuljettajien tankkauskorteille.

Se on sitten eri juttu, jos polttoainemittari ei toimi tai näyttää väärin. Silloinkaan ei pysty arvioimaan, kuinka pitkälle polttoaine riittää, joten edessä olisi luultavasti Camo Lissabonen kuvailema rullausyritys sopivalle tankille...

Paljon parempi siis, että jos havaitaan mittarin toimimattomuus aamulla tai kesken linjan, siitä kuljettaja ilmoittaa eteenpäin vikalapulla, ja varmistaa muilla keinoin, riittääkö polttoaine ihan täysin varmasti koko päiväksi.

Kuten huomataan, edellä on paljon toimenpiteitä, joiden suorittaminen tai suorittamatta jättäminen on yksittäisen kuljettajan varassa. Uskon kuitenkin, että firmassa kuin firmassa on niin ammattitaitoisia kuljettajia, että tuollaiset itsestäänselvyydet hoituvat enempiä ajattelematta.

Loppuun vielä kevennys. Olin HKL-Bussiliikenteen aikaan Vartiokylän varikolla lähdössä ajamaan 79V:tä iltaruuhkaan. Mittari näytti lähes nollaa, ja kysyin työnjohdolta, koska auto on tankattu viimeksi. Työnjohtaja antoi matkamittarin kolme viimeistä numeroa, ja vertasin niitä itse näkemiini. Eroa oli vain yksi kilometri.

En uskonut näkemääni ja halusin vielä verrattavaksi tuhannet kilometrit. Johan alkoi eroa löytyä, kun auto oli edellisen tankkauksen jälkeen kulkenutkin 1001 kilometriä! Joten ei kun ennen ulosajoa vuorokausihuoltokaistalle laskemaan noin 400 litraa polttoainetta tankkiin. :)
 
Takaisin
Ylös