Vertailussa suora bussilinja vs. liityntäbussi+juna/metro

Analogia taitaa pikemminkin olla niin, että hiljaiseen aikaan junassa olisi puolityhjää, joten kannattaa ajaa suoria bussilinjoja kantakaupungin laitojen kautta esikaupunkiin. Tällöin linja palvelee usean eri alueen asukkaita ja matkustajamäärät kasvavat.

Enpä tiedä. Juna voi sentään koota yhteen vaikkapa kaikki Espooseen matkustavat. Sitten lähellä määränpäätä voidaan ajella näitä puolityhjiä busseja. Sen sijaan jos näitä puolityhjiä busseja ajettaisiin Helsingin keskustasta asti, päästöjä tulisi varmasti enemmän. Kantakaupunkia lienee parasta palvella ratikoilla. Asia erikseen on tämä pe-la -aamuyö, silloin herrojen ja rouvien kunto alkaa olla sitä luokkaa, että vaihdottomat yön erikoislinjat ovat parhaimpia välineitä heidän kotiin saattamiseensa.
 
Analogia taitaa pikemminkin olla niin, että hiljaiseen aikaan junassa olisi puolityhjää, joten kannattaa ajaa suoria bussilinjoja kantakaupungin laitojen kautta esikaupunkiin. Tällöin linja palvelee usean eri alueen asukkaita ja matkustajamäärät kasvavat.

Olen samaa mieltä. Usein olen huomannut, että illan viimeisissä (esim. klo 01.05 Elieliltä 270N) on matkustajia, jotka jäävät pikku hiljaa pois pitkin matkaa. Näin on toki myös muina-aikoina, mutta silloin erityisesti, kun Helsingin Sisäiset alkavat pikku hiljaa lopetella. Kyllä se suora bussilinja muutenkin on mielestäni myöhään illalla kivempi kun että pitäisi alkaa vaihtamaan vielä junasta liityntäbussiin.
 
Risukasa, mainitsin seniorit ja invalidit vain esikerkkeinä.
Myös isot ostoskassit, y.m. isot matkatavarat vaikuttavat asiakkaan haluun vaihtoihin, sen voi sanoa itsekukin omasta kokemuksesta.
Ja eikö juuri niillä kauppakeskuksilla mene kaikista parhaiten, jolla on suora ja riittävän tiheästi liikennöity joukkoliikenneyhteys keskustaan?
 
Risukasa, mainitsin seniorit ja invalidit vain esikerkkeinä.
Myös isot ostoskassit, y.m. isot matkatavarat vaikuttavat asiakkaan haluun vaihtoihin, sen voi sanoa itsekukin omasta kokemuksesta.
Ja eikö juuri niillä kauppakeskuksilla mene kaikista parhaiten, jolla on suora ja riittävän tiheästi liikennöity joukkoliikenneyhteys keskustaan?

Kyllä ostarit vaikuttavat kasvavan autoilun voimalla edelleen. Positiivisia poikkeuksia ovat ehkä Ruoholahti, Itäkeskus, ja Helsingin keskusta. Arabiallakin on suht iso parkkihalli mutten ole nähnyt sitä ruuhka-aikaan. Muualla suurin osa asiakkaista näyttäisi tulevan autolla.
 
Halvempaa se on junan turvallisuutta lisätä turvakameroilla, porttirahastuksella ja vartijoilla kuin ajattaa kymmeniä suoria bussilinjoja. Mielestäni juna ja liityntäbussit palvelevat oikein hyvin, ei suoria bussilinjoja käytetä niin paljoa sellaisilla reitellä, joilla on mahdollisuus tiheään liityntään ja puolityhjinä ne kannattavat huonosti.

Suorat seutulinjat eivät kuitenkaan Helsingin puolella kulje rinnakkain junien kanssa, joten ne palvelevat aivan eri alueita kuin minne junilla on mahdollisuus päästä, joten niitäkin tarvitaan vaikka Keskustaan mennessä on mahdollisuus käyttää bussi+juna-yhteyttä.

Esimerkiksi Turuntien seutulinjoissa kulkee paljon matkustajia Espoosta Pitäjänmäen työpaikka-alueelle sekä Mannerheimintien varteen, jonne seutubussi on luonnollisesti kätevin. 231-270 kuljettavat paljon myös Helsingin sisäisiä matkustajia Elielinaukiolta Pitäjänmäkeen (Strömberg) ja Pajamäkeen.

Vantaan puolella etenkin linjat 611, 613, 623 ja 730-sarjan linjat tarjoavat nopeita ja suoria yhteyksiä Sörnäisten ja Vallilan lisäksi myös Tuusulanväylän varteen sekä Viikkiin. YTV:n keskustelupalstalla syntyikin paljon porua Vantaan linjastosuunnitelmaa kohtaan juuri siitä, että suorat bussiyhteydet Sörnäisten ja Vallilan työpaikoille vähenevät radikaalisti. 452/453:lla sama juttu - Vantaan puolelta kätevästi Hämeenlinnanväylän ja Mannerheimintien varteen, lisäksi näillä kulkee paljon helsinkiläisiä Hämeenlinnanväylän varresta.
 
Esimerkiksi Turuntien seutulinjoissa kulkee paljon matkustajia Espoosta Pitäjänmäen työpaikka-alueelle sekä Mannerheimintien varteen, jonne seutubussi on luonnollisesti kätevin. 231-270 kuljettavat paljon myös Helsingin sisäisiä matkustajia Elielinaukiolta Pitäjänmäkeen (Strömberg) ja Pajamäkeen.

Kyllä suoria linjoja voi ajaa ruuhka-aikoina työmatkalaisten kuljettamiseen, mutta hiljaisemman liikenteen ajasta oli nyt lähinnä puhe. Silloin on mielestäni haaskausta hoitaa puoliteholla sekä suoria linjoja että liityntälinjoja. Paukut pitäisi laittaa joko tiheään liityntäliikenteeseen tai tiheään suoraan liikenteeseen, eikä puoliksi molempiin. Sitten molemmat toimivat huonosti.
 
Näissä em. kohdissa kääntymistään odottavat autojonot siis tukkivat myös suoraan ajavien bussien kulkua. Esimerkiksi juuri Pitäjänmäentie on siitä kohtaa missä autot odottavat Konalantielle kääntymistään niin kapea, ettei bussilla mahdu oikealta ohi. Ja jalkakäytävän kauttahan ei ammattikuljettaja aja.

Pitäjänmäentiellä pitäisi löytää rahaa vain kallion räjäyttämiseen, niin ongelma olisi ratkaistu. Toisena vaihtoehtona olisi ottaa Helsingistä pois päin menevästä suunnasta bussikaista pois. Tällöin bussikaista saataisiin Helsingin suuntaan, joka ehkä saattaisi olla tarpeellisempi.

Manskun ruuhkat keskustan suuntaan voi ohittaa varsinkin iltapäivällä ajamalla reittiä Mansku-Topeliuksenkatu-Eino Leinon katu-Töölönkatu-Gygnauksenkatu-Mansku. Vaihtoehtoisesti Museokadun kautta, jos haluaa välttää kolmet liikennevalot ja kehtaa tunkea Elielinaukiolle menevien jonoon. Ko. reittiä olen usein käyttänyt hallisivuilla, mutta en linjalla. Reitti on ruuhka-ajaksi erittäin sujuva. Liikennevalojakin on vähemmän kuin Manskulla.
 
Turuntien suunnalla olisi mielestäni fiksua miettiä linjastoa hieman uusiksi. Tällä hetkellä yhtenä merkittävänä ongelmana on päällekkäinen tarjonta useilla eri sisäisillä ja seutulinjoilla. Kuten aiemmissa kommenteissa tuli esille, Turuntien seutulinjoilla Espoon ja Helsingin välisen rajan ylittäviä matkustajia on vähän. Tällöin perusteluja suoralle yhteydelle on vähän. Lisäksi kun tiedetään Mannerheimintien ruuhkien vaikutukset linjojen 231, 248 ja 270 säännöllisyyteen, olisi mielestäni syytä harkita näiden seutulinjojen Leppävaara - Elielinaukio -osuuden korvaamista 10 - 15 min välein ajettavalla runkolinjalla 230.

Leppävaaran länsi- ja pohjoispuolella erityisesti linjat 231 ja 248 ovat pahasti päällekkäisiä sisäisten liityntälinjojen (ja 510:n) kanssa. On silkkaa rahanhaaskausta ajattaa busseja pareittain (tai jopa pitkissä letkoissa) kun väki oikeasti mahtuisi yhteen bussiin. Linjojen 231 ja 248 Espoon puoleiset päät voitaisiin varmasti korvata lisäämällä hieman liityntälinjoille (esim. linjoille 22 ja 25). Linjaa 270 voisi korvata tihentämällä hieman linjoja 27 ja 28.
 
Linjojen 231 ja 248 Espoon puoleiset päät voitaisiin varmasti korvata lisäämällä hieman liityntälinjoille (esim. linjoille 22 ja 25). Linjaa 270 voisi korvata tihentämällä hieman linjoja 27 ja 28.
Elämäni ensimmäiset 20 vuotta Viherlaaksossa ja Laaksolahdessa asuneena voisin sanoa, että 248:n korvaamiseen ei riitä pelkkä 25. Linja on merkittävä yhteys myös Laaksolahdessa asuville Viherlaaksossa koulua käyville, ja myös Viherlaaksolaisille yhteytenä Leppävaaraan. Eli tarvittaisiin vahvistusta myös linjoille 15 ja 26, mahdollisesti myös 20 korvaamaan Nuumäen pysäkin ja Karakallion heikentyvää palvelua.
 
Kyllä mielestäni suoria seutulinjoja pitää olla. Nykyinen systeemi on riittävä. Ennen Leppävaaran kaupunkirataa kulki Helsinkiin Leppävaarasta monia suoria busseja, yleensä melko tyhjinä. Oli ainakin 201,202,204,246,247,248,249,250,270. Noista osa toki Munkkiniemen kautta. Lisäksi 101T,106 ja 110T Länsiväylää. Siinä oli hieman liikaa jo. Nykyisinhän on enään 205,231,248,270. Sopivasti, joista ensimmäinen tarjoaa yhteyden Munkkiniemen suuntaan. Loput kolme Turuntien varressa asuville noin 10-15 minuutin vuorovälillä yhteyksiä suuntaan ja toiseen. Lisäksi suora linja lisää matkutusmukavuutta toisille.
 
Lisäksi suora linja lisää matkutusmukavuutta toisille.
Niin, jos se ei juutu ruuhkaan ja matka kestää moninverroin kauemmin, kuin pitäisi (niinkuin kävi viime torstaina aamuna linjalla 270 Helsinkiin päin ja myös monella muulla samaan suuntaan menossa olleelle vuorolle).
 
Viimeksi muokattu:
Keskustelu näyttää taittuneen pohdinnaksi Espoon bussiliikenteestä ja Vriston varsinainen asia on jäänyt sivuun. Kysehän ei ole pelkästään Espoon liikenteestä Rantaradan suunnalla, vaan yleisesti liitynnästä ja suorista yhteyksistä.

Metron liityntäliikenne saa kritiikkiä junaliityntää enemmän muutamasta yksinkertaisesta syystä.

1. Itämetron liitynnälle ei ole vaihtoehtoja kuten on sekä pääradan että Rantaradan suunnan junaliitynnälle. Jos vaihtoehtoja olisi, ne olisivat kaikki liityntää nopeampia - sen osoittavat yöliikenteen ajoajat. Itäväylällä nimittäin ei ole ruuhkaa edes ruuhka-aikoina, eikä bussien lisääntyminen Itäväylää ruuhkaiseksi muuta.

2. Pää- ja Rantaradan junayhteydet Rautatieasemalle ovat yksiselitteisesti nopeammat kuin katuyhteydet edes ruuhka-aikojen ulkopuolella. Liitynnästä junaan on siis tosiasiallista matka-ajallista etua. Itämetron kohdalla tilanne ei ole näin, koska metro ja moottoritie (vaikkei moottoritiestatuksella olekaan) kulkevat rinnan, jolloin liitynnästä ei koidu kuin ajallista haittaa.

3. Junaliityntä palvelee suurelta osin huomattavasti pidempiä (etäisyytenä) matkoja kuin HKL:n metroliityntä. Lisäksi junilla on harvempi asemaväli, joten liityntämatkan linjanopeus on suurempi kuin metrolla. Yhteensä tämä merkistee, että liityntäliikenteestä on todellista hyötyä siihen nähden, että vaihtoehtona on suora junaa hitaampi bussi.

4. Helsigin seudulla ei ole lainkaan esikaupunkiraitioliikennettä, joka tarjoaisi pitkiä vaihdottomia raideliikenneyhteyksiä, jotka olisivat vastaavia bussilinjoja nopeampia. Näillä yhteyksillä ei olisi Vriston kuvailemia ja keskustelussa muidenkin esiin tuomia bussiliikenteen ongelmia ja hitautta. Länsiväylän bussiliikenteessä näitä ongelmia ei ole, koska siellä toimii käytännössä BRT (Bus Rapid Transit), liikenne-etuuksin järjestetty nopea bussiliikenne. Täsmälleen sama voisi toimia Itäväylän suunnalla, mutta sitä ei ole, koska sellainen olisi liian kilpailukykyinen metroliityntään verrattuna.

Jos joukkoliikennettä halutaan järjestää mahdollisimman hyvin, suoria yhteyksiä toteutetaan niin laajasti kuin mahdollista. Totta kai on aina parempi päästä samassa ajassa ilman vaihtoa kuin vaihdon kanssa. BRT tai esikaupunkiraitiotie ovat liityntää nopeampia suunnilleen 16-20 km:n etäisyydelle keskustasta. Etäisyys riippuu liitynnän nopean osuuden linjanopeudesta, sillä suoran linjan nopeusetuhan perustuu siihen, että säästetään vaihtoaika.

Lisäksi täytyy todeta, että liitynnän laatu on ratkaiseva. Sykronoitu vaihto samassa tasossa laiturin yli pidentää matkaa parhaimmassa tapauksessa vain minuutin, jolloin liitynnän ajallinen haitta on todella pieni. Mutta tähänkään ei meillä pyritä, vaan matkustajia nöyrytetään pitkillä kävelymatkoilla ja odottamisella, kun liityntälinjat ja runko-osuudet eivät ole missään synkassa ja asemajärjestelyt vähän miten sattuu. Tämänkin asian kanssa täytyy todeta, että metron kanssa järjestelyt ovat järjestään huonot, junaliitynnässä löytyy pari edes puoliksi hyvin järjestettyä vaihtoasemaa.

Antero
 
Itäväylällä nimittäin ei ole ruuhkaa edes ruuhka-aikoina, eikä bussien lisääntyminen Itäväylää ruuhkaiseksi muuta.
Voisiko olla mahdollista, että tuo nykyinen ruuhkattomuus on nimenomaan metron käytön ansioita. Näin ainakin toteaa (ja näyttää kuvaakin) metron 25-vuotis historiikkiteos "Tunnelijunasta suosikiksi". Kukaan ei varmasti toivo entistä aikaa takaisin, jolloin jatkuvat bussiralli ruuhkautti ja savutti Helsingin keskustan. Kyllä sähköinen raideliikenne on siihen ainoa oikea vaihtoehto ja jatkossa vielä enemmänkin.
 
Viimeksi muokattu:
Voisiko olla mahdollista, että tuo nykyinen ruuhkattomuus on nimenomaan metron käytön ansioita.
Metron kapasiteetti on nyt 18.000 hlö/h. Vastaava bussiliikenteen tarjonta olisi 180 - 210 bussia (koosta riippuen). Tämä olisi kolme bussia minuutissa. Yksi bussikaista vetää tämän, ja nykyiselle automäärälle jää Itäväylällä silloin edelleen 2 kaistaa. Jos koko bussirevohka suuntaa Rautatieasemalle, pysäkeistä tulee kapasiteettiongelma, mutta bussilinjasto kannattaakin jakaa eri kohteisiin, kuten oli omassa lapsuudessani kun busseilla toimittiin.

Koska metroon siirtyminen EI lisännyt joukkoliikenteen käyttöä, en laske Itäväylän henkilöautomäärää metron ansioksi. Selitykset ovat minusta kaupungin maankäyttöpolitiikassa, jonka seurauksena joukkoliikenteen käyttö on mitä on tällä palvelutasolla. Matkustajat kehuvat metroa, jonka kulku on bussia mukavampaa, koska he huomaavat eron matkustaessaan ensin bussilla. Mutta en epäile hetkeäkään, etteivätkö he matkustaisi sillä bussilla perille asti, jos vain pääsisivät. Niinhän he tekivät ennen kuin suorat bussit lopetettiin, koska vaihtaminen metroon ei nopeuttanut eikä nopeuttaisi matkaa nykyäänkään.

Antero
 
bussilinjasto kannattaakin jakaa eri kohteisiin, kuten oli omassa lapsuudessani kun busseilla toimittiin.

On tainnut pikkusen aika kullata muistoja :wink: . Tiedän myös toisenlaista historiaa Itäväylän ruuhkista 70-luvulta, jolloin henkilöautojen osuus ei liene ollut edes ihan nykyisellä tasolla. Kaikella kunnioituksella, tietäen taustasi ja kokemuksesi, minusta metron ikuinen mollaaminen on jokseenkin jälkeenjäänyttä. Oudointa on edes nostaa ehdolle VR ja ratahallintokeskus parempana liityntäliikenteen toteuttajana kuin mitä metrojärjstelmä nyt on. Niin kauan, kuin VR:n epävarmuus liikennöitsijänä on nykyisellä tasolla, ei voida sen varaan luotettavaa liityntäliikennettä tehdä. Tästä kolmen vuoden kokemus Keravan liityntäliikenteen käyttäjänä. Lisänä vielä se tosiasia, että liikennettä ei ajatella VR:n vaikutusalueella kokonaisuutena, vaan pikemminkin pyritään pysymään busseilla jotenkuten suuren ja mahtavan valtion rautatieyhtiön itse päättämissä aikatauluissa, jotka ei aina sovellu liityntään lainkaan epätasaisuutensa vuoksi. Toki Leppävaaraan, Vantaankoskelle ja Tikkurilaan asti on tällä hetkellä jo yritystä toimivaan järjestelmään ruuhka-aikana, mutta viimeistään syrjäseutujen harvoin kulkevat liityntälinjat osoittavat nykytilanteen raadollisuuden: kun hiljaisena aikana juna on myöhässä, jäät orpona asemalle tunniksi.

Metron liitynnästä omaan 10 vuoden yhtäjaksoisen päivittäisen käyttökokemuksen monilta eri Itä-Helsingin alueilta ja huonoa sanottavaa on vaikea löytää. On totta, että joillakin N-linjoilla matka-aika oli 5-8 minuuttia lyhyempi kuin metro+liitynnällä, mutta eikö juuri silloin yöajan liikenne olekin perusteltua tehdä N-busseilla? Järjetöntä verrata N-reittejä päiväliikenteeseen, koska niiden nopeus perustuu siihen kun Itäväylä on tyhjä ja ajetaan ylinopeutta(!). Sen sijaan liityntäalueen laidoilla poikittaisyhteydet ovat heikohkoja. Koska liityntälinjat on pyritty tahdistamaan metroon, ei vaihto hiljaisena aikana aina onnistu bussista bussiin kovin hyvin. Nykyinen 78:n liikennöintiajan pidennys on varmaan parantanut osaltaan tilannetta. Toinen huono asia itäisellä liityntäliikennealueella oli ainakin 90-luvulla vellonut käsittämätön trendi muuttaa hiljaisilla alueilla liityntälinjojen vuoroväli epätahtiin metron kanssa. Tämä jos mikä söi uskottavuutta järjestelmältä, kun runkoyhteys ei enää ollutkaan synkronissa jatkoyhteyksien kanssa. En tiedä enää nykytilanteesta tämän suhteen, koska käytän idän linjoja satunnaisesti.

Summa summarum: liityntäliikenne on äärimmäisen toimiva ratkaisu oikein tehtynä, ja yleisöystävällisenä. Se sopii heikommin alueille, joilla rata on liian kaukana, tai joilla pääväylä on huomattavasti helpommin saavutettavissa, kuin rata. (Esim Hakunilan suuralue ja osia Vihdintien varresta.) Nykyinen pääväylien ruuhkaisuus tosin tekee radoista yhä kauempaa liityntäliikennekelpoisia. Mikä sitten viimekädessä on yleisöystävällistä liityntäliikenteen hoitamista: tietenkin kunnon aikataulujulkaisut. HKL on aina osannut tehdä liityntäaikataulut niin, että rautalangasta väännetään koko reittiyhteys metroineen ja busseineen. Espoossa on jo yritystä tähän suuntaan, kun vilkaisee aikatauluja. Vantaa ja Kerava - aikataulujen kehitysmaita. :icon_frown:
 
Takaisin
Ylös