Minusta asia ei ole näin. Idässä metro ja keskustakeskeinen säteittäinen joukkoliikenneverkko yleensä johtavat siihen, että joukkoliikennematkustajien on pakko matkustaa keskustan kautta. Henkilöautoliikenteen kehitys osoittaa paremmin matkojen todellisen suuntautumisen, koska autolla ei tarvitse kiertää keskustan kautta kehäteiden ansiosta. Liikenne on kasvanut nimenomaan kehäyhteyksillä, mikä seudun kasvun perusteella on luonnollista. Joukkoliikenne ei kehillä voi kasvaa, ellei kehillä ole tarjontaa.
Sinä esität keskustan kautta kulkemista aina kielteisenä asiana. On kuitenkin olemassa ihmisiä jotka ihan vapaaehtoisesti matkustavat keskustan kautta lähiöstä lähiöön, koska se mahdollistaa ostoksilla poikkeamisen tai jotain muuta ajanvietettä. Jos keskustan kautta kulkeminen on lisäksi se ylivoimaisesti nopein, kuten itä-länsi yhteyksissä on aina, ja jopa sellaisissakin tapauksissa jossa matkan suunta vaihtuu keskustassa jopa 90 asteen kulmassa, niin miksi sitä pitää estää? Keskustan kautta kulkeminen on monasti ainoa vaihtoehto myös ns hiljaisen liikenteen aikana eli iltaisin ja viikonloppuisin, koska matkustajavirrat kehämäisillä yhteyksillä ovat varsinaisen työmatkaruuhkan ulkopuollella paljon ohuemmat. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä että kehäteiden varsilla ei ole mitään huveja tai vapaa-ajan aktiviteettejä, tai ne jotka on, ovat urheilupainotteisia ja autoilevien suosiossa.
Kuten aiemmin kirjoitin, ei olisi ongelmaa ajaa riittävää määrää (3 bussia minuutissa) busseja vastaamaan metron kapasiteettia, vaan ongelma on pysäkkien kapasiteetti. Siihen ei auta tunneli. Tunnelin käyttöä bussimetrollehan ehdotettiinkin, mutta sillä ei olisi voitettu muuta kuin autoilijoille yksi vapaa kaista - jonka metrokin toi joka tapauksessa.
Tunnelilla olisi saatu johdettua bussit pois keskustasta vastakkaiseen suuntaan eli heiluriliikenne. Pysäkkeinä olisivat toimineet valmiiksi louhitut metroasemat, joille olisi mahtunut monta bussia peräkkäin.
Muistutan vielä, että tämä ei olisi ollut mikään ihanneratkaisu, mutta muistan että 1970-luvun puolivälissä tällaista ihan vakavasti suunniteltiin, kun metron rakentaminen alkoi mennä ketulleen. Ratkaisu olisi saattanut toimia varsin hyvin, vaikka ei olisi kauneuspisteitä kerännyt. Tietysti raitiovaunu tunnelissa olisi ollut vielä parempi, mutta siihen aikaan Suomessa raitiovaunujen ystävien pääkiinnostus oli museovehkeissä ja lakkauttamisuhan alla olevissa linjoissa, joten sellaista ehdotusta ei koskaan esitetty.
Niin, pitäisi vaan olla johdonmukainen siinä, merkitseekö aika vai ei. Kalliita autoiluhankkeita perustellaan käytännössä ainoastaan ajalla, koska se on ainoa keino todistella tierakentamista hyödylliseksi. Auton etua joukkoliikenteeseen perustellaan aina ajalla: auto on nopeampi ja sen lähötaikaa ei tarvitse odottaa. Miten sitten yhtäkkiä ajalla ei olisikaan merkitystä, kun puhutaan joukkoliikenteestä ja erityisesti metrosta. Tosin, HKL perustelee kuljettajatonta ajoa sillä, että se lyhentää teoriassa matka-aikaa puoli minuuttia tai minuutin.
Suomalaisissa tutkimuksisa on pidetty yhdensuuntaisen kaupunkijoukkoliikenteellä tehdyn työmatkan kipurajana tasan yhtä tuntia. Se on sitkeämmällekin sissille se aika jolloin viimeistään siirrytään käyttämään omaa autoa, tai vaihdetaan asuntoa tai työpaikkaa, jos on mahdollista. Ne jotka sitten ajavat autolla joka aamu yli tunnin yhteen suuntaan tai kulkevat kaukojunalla esim Tampereelta Helsinkiin ovat vähän toisenlaista porukkaa, jotka ovat tehneet oman valintansa, luultavasti asumisen halpuus tai korkea palkka houkuttelee siihen.
Sellaiset, joiden työmatka on ennestään alle puoli tuntia, ja jos se nousee jonkun muutoksen vuoksi 5 minuutilla, ja uhkaavat sen takia ryhtyä kulkemaan omalla autolla, ovat paskanjauhajia, joita ei tarvitse kuunnella.
Luotettavaa tutkimustietoa on vähän siitä, miten tärkeä aika on ja miten tärkeitä ovat muut ominaisuudet.
Tällä sivullani on aiheesta tietoa, ja sen mukaan vuorotiheys ja linjanopeus eivät ole ratkaisevia. Mutta täkäläisessä joukkoliikennesuunnittelussa ei juuri muuhun huomiota kiinnitetäkään.
Niistä muista syistä jotka luettelit, on matkustamisen hinnalla paljon merkitystä. Jos jokin vyöhykeraja tuplaa suht lyhyen matkan hinnan, on houkutus kulkea autolla varsin suuri. Auton kiinteät kustannukset ovat kuitenkin sen verran suuret että jos sen kuitenkin omistaa, niin lyhyillä matkoilla todella voittaa joukkoliikenteeseen verrattuna, jos joukkoliikenne on kallista.
t. Rainer
