Kuljettajanvaihdot

Kollegat vristo ja karihoo ovat esittäneet hyvin perusteltuja näkemyksiä siitä, miksi on tärkeää saada kuljettajan työympäristö sopiviin säätöihin ennen ajamaan lähtoä.

Itse kuulun kuitenkin siihen koulukuntaan, joka ripustaa takin naulaan ja repun koukkuihin, ja sitten mentiin. Buscomit sun muut säädetään sitten ekan pysäkinvälin aikana. En koe muodostavani liikenneturvallisuusriskiä, jos peileistä näkyy päättärille asti pikkasen enemmän auton kylkeä kuin haluaisin, tai jos näpyttelen tunnusluvun Buscomiin ajon aikana. Toki joskus vaihtohenkilö on fyysisesti niin eri muotista, että säädöt on aivan pakko tehdä vaihtopysäkillä.

Syy tähän ei ole mikään näennäinen kiire tai muu koohotus, vaan yksinkertaisesti matkustajien mukavuus. Toisinaan kuuluukin kommenttia, että mukava kun ei ostettu tonttia tästä pysäkiltä...

Tosin kyllä ne harvat tolppavaihdot, joita joutuu tekemään tapahtuvat viiden minuutin matkan päässä päättäriltä. Jos edessä olisi pidempi ajomatka, varmasti itsekin toimisin kuten em. kollegat.
 
Buscomit sun muut säädetään sitten ekan pysäkinvälin aikana. En koe muodostavani liikenneturvallisuusriskiä, jos peileistä näkyy päättärille asti pikkasen enemmän auton kylkeä kuin haluaisin, tai jos näpyttelen tunnusluvun Buscomiin ajon aikana.

- - - - - lainausta lyhennetty - - - - -

Jos edessä olisi pidempi ajomatka, varmasti itsekin toimisin kuten em. kollegat.

Ehdottaisin kuitenkin, että (joukko)liikenteen turvallisuutta tarkasteltaisiin laajemminkin kuin vain oman toiminnan välityksellä. Mainitsemasi viiden minuutin matka vaihtopysäkiltä päätepysäkille saattaa olla liikenteellisesti helppo osuus, mutta useimmiten Suomen pääkaupunkiseudulla on bussireiteillä vilkkaasti liikennöityjä tai muuten ympäristöltään (Suomen mittapuussa) tavallista haasteellisempia katuja.

Lienee paikallaan myös todeta, että yksi merkittävä avain liikenneturvallisuuden parantamiseen on riskien tiedostaminen. Tässä useat ammattikuljettajatkin "haksahtavat vipuun" eli eivät huomioi riittävästi oman saatikka muiden liikenteessä olevien toiminnan aiheuttamia riskejä. QS6:n mainitsemat peileihin ja rahastuslaitteisiin liittyvät toimet voivat olla helppoja joissakin autoissa, kun käytetään hiljaista vauhtia (itsekin olen joskus syöttänyt BUSCOMin tunnusluvun ajon aikana kun on ollut "rauhallista").

Väittäisin silti, että useimmiten ajoonlähtö kuljettajanvaihdossa vaatii autotyypistä ja kuljettajasta riippuen vähintään 30 - 60 sekuntia ylimääräistä aikaa, että saadaan ajoneuvo turvallisesti liikkeelle. Omia kokemuksia aiheesta on sekä tavallisen linjavuoron matkustajana että ajonäytteen vastaanottajana.

Tässä asiassa ei pidä asettaa mukavuutta etusijalle.
 
Ehdottaisin kuitenkin, että (joukko)liikenteen turvallisuutta tarkasteltaisiin laajemminkin kuin vain oman toiminnan välityksellä.

Tässä yhteydessä tuntui asianmukaiselta laajentaa keskustelua omasta, rajatusta näkökulmastani käsin.

Yleisellä tasolla turvallisuuden kannalta olisi suotavaa kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka on suunniteltu "pienimmän yhteisen nimittäjän" mukaan, ilman turhaa sooloilua. Ilmeisesti HelBillä ja CBF:llä onkin kuljettajia ohjeistettu oikeaoppisen lentovaihdon tekemiseen. Hyvä niin.


Lienee paikallaan myös todeta, että yksi merkittävä avain liikenneturvallisuuden parantamiseen on riskien tiedostaminen. Tässä useat ammattikuljettajatkin "haksahtavat vipuun" [...]

En tiedä vivuista, mutta omalta kohdalta väittäisin riskinhallinnan onnistuneen tähän mennessä melko hyvin.

Väittäisin silti, että useimmiten ajoonlähtö kuljettajanvaihdossa vaatii autotyypistä ja kuljettajasta riippuen vähintään 30 - 60 sekuntia ylimääräistä aikaa

Niin, hyvä pitää mielessä, että eihän tässä pitkistä ajoista kuitenkaan kyse ole.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkästä aikaa olin tällä viikolla 700-sarjan seutulinjoja ajamassa. Pahin omalle kohdalle sattunut tapaus tältä viikolta oli torstai-ilta n. klo 20:45 Kustaa Vaasan tiellä 1-suunnan (pohjoiseen päin) "Valtimontie"-pysäkiltä.

Pysäkille saapuvia busseja oli yhtenäisessä jonossa 4 kpl, joista ensimmäiseen bussiin vaihtui kuljettaja. Bussi pysähtyi pysäkille tavanomaiseen :mad: kohtaan eli noin kolmanneksen - puolikkaan autonmittaa vajaaksi pysäkkilevikkeen lopusta. Itse olin jonossa toisena ja pysähdyin myös pysäkkilevikkeelle, mutta jonon kolmas bussi ei enää mahtunutkaan levikkeelle tuon ensimmäisen takia. Tällöin tuo kolmas bussi lähti ohittamaan jonoa käymättä pysäkkilevikkeellä ja pysäkillä kyytiin pyrkivät matkustajat ankarasti huitoen saivat kiinnitettyä kuljettajan huomion ja bussi pysähtyi pysäkkilevikkeen kohdalla ajokaistalle. Jonon neljäs bussinkuljettaja sentään älysi jäädä taaemmaksi odottelemaan tilanteen kehittymistä. Siispä peruutin pari metriä, jotta ensimmäisen lähdettyä tuo kolmas bussi pääsisi edes jotenkin pysäkille toteuttamaan matkustajapalvelutehtäväänsä...

Lopputuloksena tästä oli 1,5 - 2 minuuttia kestänyt "sumppu", jonka aikana autoliikenne hidastui pysäkin kohdalla lähes kävelyvauhtiin (onneksi rajoitus on nykyään 50 km/h). Tämä kaikki olisi voitu välttää, jos jonon ensimmäinen bussi olisi pysäytetty aivan pysäkkilevikkeen loppukohtaan ja muut jonossa olevat olisivat toimineet riittävällä rauhallisuudella.

Tuolle pysäkille sopii hyvin 3 kpl 13-metrisiä busseja, kunhan se ensimmäinen ajetaan sinne levikkeen loppuun asti niin, että etuylitys on käytetty hyväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Bussi pysähtyi pysäkille tavanomaiseen :mad: kohtaan eli noin kolmanneksen - puolikkaan autonmittaa vajaaksi pysäkkilevikkeen lopusta.

Muutamana kertana olen pysäkin päähän pysäytettyäni joutunut kuulemaan matkustajien haukkuja, etteikö voinut sitten hänen kohdalle pysähtyä. Siihen on sitten tullut vastattua, että kun tuolla perässä on moni muukin bussi haluamassa tälle pysäkille myös. Selitys kaiketi on mennyt täydestä, kun ei siihen enempää kommentteja ole kuulunut...

Olen kyllä karihoon kanssa ihan samaa mieltä siinä, että pääväylien (Mannerheimintie, Hämeentie, Mäkelänkatu jne.) pitkillä pysäkeillä jonon etummainen auto vain reilusti etummaiselle paikalle, etenkin keskustan suuntaan ajettaessa. Perässä tulevat kolleegat ja työkaverit kiittävät, kun kaikkien työ helpottuu vähän :).
 
Olen kyllä karihoon kanssa ihan samaa mieltä siinä, että pääväylien (Mannerheimintie, Hämeentie, Mäkelänkatu jne.) pitkillä pysäkeillä jonon etummainen auto vain reilusti etummaiselle paikalle, etenkin keskustan suuntaan ajettaessa. Perässä tulevat kolleegat ja työkaverit kiittävät, kun kaikkien työ helpottuu vähän :).
Sörnäisissä Kurvin pysäkillä keskustaan päin mentäessä on kaksi pysäkkitolppaa, ensin seutulinjojen ja sitten sisäisten. Mielestäni kaikki voisivat olla samassa pylväässä, sillä ei sisäisten linjojen tolpalle pysähtyneen auton eteen yleensä enää kunnolla mahdu. Ensimmäinen vain reilusti pysäkin kärkeen ja muut perään. Nykyjärjestelystä ei ole kuin harmia, kun usein viisikin autoa yrittää mahtua yhtä aikaa pysäkille.
 
Pitkästä aikaa olin tällä viikolla 700-sarjan seutulinjoja ajamassa. Pahin omalle kohdalle sattunut tapaus tältä viikolta oli torstai-ilta n. klo 20:45 Kustaa Vaasan tiellä 1-suunnan (pohjoiseen päin) "Valtimontie"-pysäkiltä.

Hölmöintähän tuossa ja muillakin vaihtopysäkeillä on se, että vaihtoon tuleva kuljettaja laittaa bussin hätävilkut päälle. Tällaista toimintaa olen nähnyt paljon sattuneesta syystä kyseisellä pysäkillä, mutta myös muilla vaihtopysäkeillä.
Sen jälkeen takaa tulevat autot pysähtyvät hetkeksi tai ainakin hiljentävät ja samassa jonossa joutuvat sitten hidastelemaan myös muut bussit.
Työkaverille voi tehdä monella tavalla kiusaa...
 
Mitäs mieltä olette arvoisat kollegat seuraavasta: Jos teidän kohdallanne olisi kuljettajanvaihto tulossa ns. lentovaihtona linjareitin varrella ja olisitte pysäkillä bussijonossa ensimmäisen bussin takana, pitäisikö bussi erikseen siirtää (edellä olevien lähdettyä) pysäkillä "keulille" ennen kuljettajavaihdon suorittamista? Esimerkiksi niin, että vuoron vastaanottava kuljettaja nousee auton kyytiin, käydään pysähdysaikana vuoronvaihtorutiinit läpi (vuoronumeron tarkistus, viestinvälitys mahdollisista poikkeusreiteistä tai auton vioista jne.) ja vasta auton siirryttyä "keulille" vuoron luovuttava kuljettaja poistuu autosta.

Voisin kuvitella, että tuollaisella pienellä (?) viitseliäisyydellä saataisiin suurempi liikenteellinen kokonaishyöty verrattuna siihen, että kuljettajanvaihdon kokonaisaika pitenee tuon jonossa edelläolevien bussien pysähdyksen verran.
 
Viimeksi muokattu:
Itse teen säännöllisen epäsäänöllisesti päiväaikaisen matkan linjan e18 tietyllä lähdöllä, missä on kuskivaihto Nihtisillan sillankupeessa Mankkaan puolella.

Minusta on ainakin varsin kiinnostavaa seurata vaihto-operaatiota, niitä lyhyitä kuskien tiedonantoja että miten bussi toimii yms muita säätöjä. Minusta kuskit käyttävät hyvin vähän aikaa penkkien ja peilien säätämiseen, itse käyttäisin varmaan paljon enemmän, ja käytänkin silloin kun peilit on säädettävä miehen jäljiltä kun joskus käyn henkilöauton rattiin.

Toisekseen haluan sanoa, että pitkästä aikaa koen asuvani sivistysvaltiossa, kun lähtevä kuski miltei järjestään sanoo bussilliselle 'näkemiin' ja tuleva kuski 'päivää'. Sillä on yllättävän suuri merkitys koko vuoron tunnelmalle.

Koskaan vaihto ei ole ylittänyt 1,5 minuuttia. Kauniaisissa eli määränpäässäni ollaan aina aikataulun mukaisesti.
 
Sörnäisissä Kurvin pysäkillä keskustaan päin mentäessä on kaksi pysäkkitolppaa, ensin seutulinjojen ja sitten sisäisten. Mielestäni kaikki voisivat olla samassa pylväässä, sillä ei sisäisten linjojen tolpalle pysähtyneen auton eteen yleensä enää kunnolla mahdu. Ensimmäinen vain reilusti pysäkin kärkeen ja muut perään. Nykyjärjestelystä ei ole kuin harmia, kun usein viisikin autoa yrittää mahtua yhtä aikaa pysäkille.

Olen tuossa 2-suunnan "Vilhonvuori" -pysäkillä monesti nähnyt myös seutulinjojen bussien pysähtyvän "sisäisten pysäkille" vaikkei edessä olisikaan toista bussia tuolla Vilhonvuori-pysäkillä ja juuri sen vuoksi olen TEP70:n kanssa täysin samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta kuskit käyttävät hyvin vähän aikaa penkkien ja peilien säätämiseen, itse käyttäisin varmaan paljon enemmän, ja käytänkin silloin kun peilit on säädettävä miehen jäljiltä kun joskus käyn henkilöauton rattiin.
Jossain liikenneyhtiöissä harrastetaan paljon lentovaihtoja kesken linjan (kuten edustamallani yhtiöllä linjat e12, e14 ja e46) ja noihin välttämättömiin säätöihin tulee aika nopeasti sellainen rutiini, että ne saa aika nopeasti kohdalleen. Nykybussien kojelaudasta säädettävät kookkaat sähköpeilit helpottavat asiaa osaltaan hyvin paljon. Vanhemmissakin busseissa, joissa on vielä manuaaliset peilit, ne ovat yleensä niin hyvin kohdallaan, että hyvin harvoin vaativat tarkempia säätöjä. Toki mahdollisimman hyvä näkyvyys peileistä on tärkeä asia.

Toisekseen haluan sanoa, että pitkästä aikaa koen asuvani sivistysvaltiossa, kun lähtevä kuski miltei järjestään sanoo bussilliselle 'näkemiin' ja tuleva kuski 'päivää'. Sillä on yllättävän suuri merkitys koko vuoron tunnelmalle.
Tästä on tullut sellainen hyvä tapa ainakin Espoon bussiliikenteessä ja on mukava kuulla, että matkustajatkin todella huomaavat sen, että bussin ohjaimissa on kohtelias ja ajatteleva ihminen, joka pitää matkustajistaan.
 
Hölmöintähän tuossa ja muillakin vaihtopysäkeillä on se, että vaihtoon tuleva kuljettaja laittaa bussin hätävilkut päälle. Tällaista toimintaa olen nähnyt paljon sattuneesta syystä kyseisellä pysäkillä, mutta myös muilla vaihtopysäkeillä. -- Työkaverille voi tehdä monella tavalla kiusaa...

Tarkoituksenahan ei ole tehdä kiusaa toisille, vaan tiedottaa, että vaihto kestää hetken. Tällöin takanatulija ymmärtänee jättää pienen raon autojen välille, jolloin kolmas bussi ei jätä keskimmäistä mottiin, vaan keskimmäinen auto pääsee jatkamaan matkaa, eikä jää odottelemaan vaihdon valmistumista.
 
Hölmöintähän tuossa ja muillakin vaihtopysäkeillä on se, että vaihtoon tuleva kuljettaja laittaa bussin hätävilkut päälle. Tällaista toimintaa olen nähnyt paljon sattuneesta syystä kyseisellä pysäkillä, mutta myös muilla vaihtopysäkeillä. Sen jälkeen takaa tulevat autot pysähtyvät hetkeksi tai ainakin hiljentävät ja samassa jonossa joutuvat sitten hidastelemaan myös muut bussit.
Työkaverille voi tehdä monella tavalla kiusaa...

Tarkoituksenahan ei ole tehdä kiusaa toisille, vaan tiedottaa, että vaihto kestää hetken. Tällöin takanatulija ymmärtänee jättää pienen raon autojen välille, jolloin kolmas bussi ei jätä keskimmäistä mottiin, vaan keskimmäinen auto pääsee jatkamaan matkaa, eikä jää odottelemaan vaihdon valmistumista.

Veikkaisin, että tässä puhutaan "aidasta ja seipäästä". Samppa tarkoittanee tilannetta, jossa pysäkillä on useampi kuin yksi bussi ja ensimmäisessä on hätävilkut päällä. Tällöin taaempaa pysäkkiä lähestyville näkyy ensimmäisen bussin vilkkuvaloista vain vasemmanpuoleiset ja sehän tarkoittaa, että bussi on lähdössä pysäkiltä. Seuraa jarrutus ja jonon haitariliike... ja sitäpaitsi hätävilkkuahan käytetään vain hätätilanteessa.

Mielestäni vilkkaassa kaupunkiliikenteessä (ainakin maalle päin ajettaessa) pysäkille pysähtyessä pitäisi aina jättää sellainen väli edelliseen bussiin, että siitä pääsee peruuttamatta lähtemään, vaikka edellinen bussi jäisi odottelemaan. Onnistuu useimmiten kohtuuhelpostikin, jos vain se jonon ensimmäinen on ajettu reilusti pysäkin keulille asti etuylitys hyväksikäyttäen.
 
Viimeksi muokattu:
Samppa tarkoittanee tilannetta, jossa pysäkillä on useampi kuin yksi bussi ja ensimmäisessä on hätävilkut päällä. Tällöin taaempaa pysäkkiä lähestyville näkyy ensimmäisen bussin vilkkuvaloista vain vasemmanpuoleiset ja sehän tarkoittaa, että bussi on lähdössä pysäkiltä. Seuraa jarrutus ja jonon haitariliike... ja sitäpaitsi hätävilkkuahan käytetään vain hätätilanteessa.

Tätäpä juuri tarkoitan. Voisiko fiksulle bussinkuljettajalle riittää merkiksi pidemmästä pysäkillä viipymisestä se, että edessä olevalla bussilla ei ole vilkkua mihinkään päin?
Normaalitilanteessahan bussin oikea vilkku on päällä.
Lakipykälä ei salli hätävilkkujen käyttöä linja-autopysäkillä muutenkaan.
 
Takaisin
Ylös