Kuljettajanvaihdot

Vs: Näin Pariisissa

Olen huomannut bussilla ja raitiovaunuilla matkustaessani sellaisenkin arvaamattoman seikan joka hidastaa matkantekoa: Nimittäin kuljettajanvaihdokset kesken matkan. Bussilla kun matkustaa luoteis-Helsingistä keskustaan niin voi olla melkein varma että kuskin vaihdos on joko Munkkivuoressa tai Ruskeasuolla. Raitovaunuissa varmimpia kuskinvaihtopaikkoja ovat Töölön halli ja Hakaniemi. Joskus ratikalla matkustaessa ei pelkästään kuski vaihdu vaan koko ratikka, eli matkustajat komennetaan ulos Töölön hallin pysäkillä jossa joutuvat vaihtamaan toiseen, ilman sen erikoisempaa syytä. Pelkästään kuskin vaihtamiseen menee aikaa 2-3 minuuttia kun kassakone on asetettava paikoilleen ja kuskit vaihtavat kuulumisiaan ja riisuvat ja pukevat päällystakkinsa jne.

Ymmärrän että kuskinvaihdokset kesken matkanteon kuuluvat tiheärytmiseen pintajoukkoliikenteeseen. Ilman vaihtoja monen kuskin työvuorot venyisivät liian pitkiksi ja vastaavasti syntyisi tyhjäkäyntiä tiettyyn aikaan. Raskaassa raideliikenteessa en ole tavannut että kuskeja vaihdettaisiin kesken matkan, tai jos vaihdetaan niin se sujuu huomaamattoman nopeasti.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

Raskaassa raideliikenteessa en ole tavannut että kuskeja vaihdettaisiin kesken matkan, tai jos vaihdetaan niin se sujuu huomaamattoman nopeasti.
Tervetuloa käyttämään metroa, niin sen arviointi on todellisemmalla pohjalla! :)

Metrossa kuljettajat vaihtuvat Itäkeskuksessa, ja tietenkin kesken vuoron. Kuinkas muutenkaan? VR Oy:n junissa on kuljettajien taukotila Rautatieasemalla, joten siellä vaihdosta ei huomaa samalla tavalla.

Olen usein matkustanut ratikassa ohi Hakaniemen ja kuski on vaihtunut. Esittämäsi ajat ovat joistain pahimmista ongelmatilanteista tai sitten ne eivät perustu todellisuuteen lainkaan. Sillä 2–3 minuuttia käy mahdottomaksi jo pelkästään vuorovälin vuoksi. Ei ole varaa kerätä monen vaunun jonoa.

Todellinen kuskinvaihtoaika tuskin edes pidentää pysäkkiaikaa. Ja Hakaniemessä toimitaan käytännössä niin, että vaihdettuaan kuljettajalla on hyvin aikaa räplätä matkakorttilaitetta odotellessaan pysäkin jälkeisissä liikennevaloissa.

Foorumin virkakuljettajat voinevat vahvistaa tai kumota havaintoni.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

Metrossa kuljettajat vaihtuvat Itäkeskuksessa, ja tietenkin kesken vuoron. Kuinkas muutenkaan? VR Oy:n junissa on kuljettajien taukotila Rautatieasemalla, joten siellä vaihdosta ei huomaa samalla tavalla.
Kuljettajan vaihdot eivät ole VR:n lähiliikenteessä siis mikään ongelma, mutta junia myöhästyttävät toisaalta monet muut tekniset ja inhimillset seikat, mutta se ei vaikuta kielteisesti kokonaismatka-aikaan koka junilla kuljetaan keskimäärin pidempiä matkoja. Niillä yhteysväleillä joilla kuljetaan lähijunilla taas bussilla vastaava matka veisi monasti 1.5-2 -kertaisen ajan. Raivostuttavia tietenkin ennalta-arvaamattomat junien myöhästymiset ovat.

Metrossa kuski ei rahasta, ja talvitakin ehtii riisua jo ennen kyytiin tuloa lämpimällä asemalla, joten vaihto sujuu puolet ellei kolmanneksessa siitä ajasta kuin bussissa ja ratikassa. Sitten kun ja jos ratikkakuskit lakkaavat rahastamasta, niin ratikoissakin kuskin vaihtuminen sujuu varmasti sitten nopeammin.

Todellinen kuskinvaihtoaika tuskin edes pidentää pysäkkiaikaa. Ja Hakaniemessä toimitaan käytännössä niin, että vaihdettuaan kuljettajalla on hyvin aikaa räplätä matkakorttilaitetta odotellessaan pysäkin jälkeisissä liikennevaloissa.

Foorumin virkakuljettajat voinevat vahvistaa tai kumota havaintoni.
Ehkä vähän liioittelen tätä kuskinvaihtoasiaa. Mulla varmaan on vain niin huono tuuri kun osun aina bussiin tai ratikkaan jossa kuski vaihtuu. Samoin myös kaupan kassalla joudun aina sellaiseen jonoon jossa kassarouva tai herra vaihtuu.

Omat havaintoni miten bussikuskien vaihto käytännössä sujuu ovat seuraavat:
1) Bussi pysähtyy, ja kuulen kun kuski vetää käsijarrun päälle (ja samalla huokaan)
2) Bussiin nousee matkustajia ja poistumassa oleva kuski rahastaa ne vielä
3) Poistumassa oleva kuski pukee päälle päällystakin ja lakin, irroittaa kassakoneen ja avaa kuskinpömpelin oven
4) Poistumassa oleva ja tilalle tuleva kuski vaihtavat lyhyet kuulumiset
5) tilalle tuleva kuski riisuu päällysvaatteensa, sulkee pömpelin oven ja asettaa kassakoneen paikalleen.
6) Kun jostain mustasta aukosta pelmahtaa paikalle uusia matkustajia jotka haluavat nousta kyytiin ja kuski käynnistää kassakoneen joka raksuttaa vähän aikaan ennenkuin suostuu myymään lippuja.
7) Kuski alkaa myydä lippuja heille
8) Bussin on tarkoitus lähteä pysäkiltä mutta takana tuleva bussi jolla kuski ei ole vaihtuntut tukkii tien siltä. Joskus ohi kiilaa 2-3 bussia. Liikennevalot ehtivät vaihtua punaisiksi ja meidän bussi odottaa lähtöä kunnes ne ovat vaihtuneet vihreiksi.

Kun laskee yhteen nämä vaiheet jotka eivät ole harvinaisia kun kuski vaihtuu Ruskeasuolla, niin päästään 2-3 minuutin pysäkillä seisomiseen 0,5 minuutin sijaan. Tietysti tässäkin voi osan ajasta laskea liikennevalojen syyksi ja siihen että kyytiin aikovat matkustajat eivät viitsi mennä takana oleviin busseihin joilla on sama määränpää ja joiden kuski ei vaihdu jne, mutta jotenkin mulla on sellainen tunne että sellaisessa kulkuneuvossa jossa kuskin ei tarvitse rahastaa eikä erikseen riisua tai pukeutua niin se sujuu paljon nopeammin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

Todellinen kuskinvaihtoaika tuskin edes pidentää pysäkkiaikaa. Ja Hakaniemessä toimitaan käytännössä niin, että vaihdettuaan kuljettajalla on hyvin aikaa räplätä matkakorttilaitetta odotellessaan pysäkin jälkeisissä liikennevaloissa.

Foorumin virkakuljettajat voinevat vahvistaa tai kumota havaintoni.

Tuo onnistuu paitsi jos joku haluaa ostaa lipun Hakaniemen pysäkillä. Itse lähden yleensä samantein liikkeelle, mikäli vaihtokuski on tuonut vaunun myöhässä. Sen sijaan jos vaunu on etuajassa, eikä takana ole muita vaunuja, käytän ihan reilusti aikaa penkin, peilin ja rahastuslaitteen säätämiseen. Parempi se aika on tuossa tuhrata kuin madella linjalla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

...mutta jotenkin mulla on sellainen tunne että sellaisessa kulkuneuvossa jossa kuskin ei tarvitse rahastaa eikä erikseen riisua tai pukeutua niin se sujuu paljon nopeammin.
Tunteesi on varmasti aivan oikea. Busseihin tämä järjestely sopii kaikkein huonoiten, kun niissä ei ole avorahastusta, vaan kaikkien on kuljettava kuskin ohitse piippaamassa.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

Ehkä vähän liioittelen tätä kuskinvaihtoasiaa. Mulla varmaan on vain niin huono tuuri kun osun aina bussiin tai ratikkaan jossa kuski vaihtuu. Samoin myös kaupan kassalla joudun aina sellaiseen jonoon jossa kassarouva tai herra vaihtuu.

Omat havaintoni miten bussikuskien vaihto käytännössä sujuu ovat seuraavat:
1) Bussi pysähtyy, ja kuulen kun kuski vetää käsijarrun päälle (ja samalla huokaan)
2) Bussiin nousee matkustajia ja poistumassa oleva kuski rahastaa ne vielä
3) Poistumassa oleva kuski pukee päälle päällystakin ja lakin, irroittaa kassakoneen ja avaa kuskinpömpelin oven
4) Poistumassa oleva ja tilalle tuleva kuski vaihtavat lyhyet kuulumiset
5) tilalle tuleva kuski riisuu päällysvaatteensa, sulkee pömpelin oven ja asettaa kassakoneen paikalleen.
6) Kun jostain mustasta aukosta pelmahtaa paikalle uusia matkustajia jotka haluavat nousta kyytiin ja kuski käynnistää kassakoneen joka raksuttaa vähän aikaan ennenkuin suostuu myymään lippuja.
7) Kuski alkaa myydä lippuja heille
8) Bussin on tarkoitus lähteä pysäkiltä mutta takana tuleva bussi jolla kuski ei ole vaihtuntut tukkii tien siltä. Joskus ohi kiilaa 2-3 bussia. Liikennevalot ehtivät vaihtua punaisiksi ja meidän bussi odottaa lähtöä kunnes ne ovat vaihtuneet vihreiksi.
Hieno selvitys, Rainer; juurikin näin menee asianmukainen kuljettajanvaihto. Espoossa tuohon selostukseen on lisättävä vielä pois jäävän kuljettajan "hyvät päivänjatkot"- tai tulevan kuljettajan "hyvää päivää"- tervehdykset (nimenomaan matkustajille), jotka ovat ainakin minun edustamassani liikenneyhtiössä nykyään aika vakiintunut, hyvä tapa. Ne ovat myös selvästi omiaan vähentämään tuon pitkähkön vaihtorulianssi aiheuttamaa jonkinlaista ärsytystä matkustajissa, juuri niin kuin Rainerkin kokee ja kuvailee.

Päällystakki on kyllä mielestäni otettava pois ennen ajoa; minusta se on sellainen kohtelias ja käytännöllinenkin tapa. Se bussin (tai ratikan) ohjaamo on meidän joukkoliikenneammattilaisten "toimisto" ja siellä on mielestäni toimittava ja pukeuduttava asianmukaisesti, kun ollaan asiakaspalvelutehtävissä.
 
Vs: Näin Pariisissa

Pelkästään kuskin vaihtamiseen menee aikaa 2-3 minuuttia kun kassakone on asetettava paikoilleen ja kuskit vaihtavat kuulumisiaan ja riisuvat ja pukevat päällystakkinsa jne.

Ratikoiden pitkissä kuskinvaihdoissa on usein kyse siitä, että edellinen kuski on tuonut vaunun vaihtopaikalle pari minuuttia etuajassa. Varsinkin Hakaniemessä se on vielä mahdollista niin ettei Karhupuistossa/Kaisaniemessä/Haapaniemessä olla pahasti etusessa vaan kun valot sattuvat kohdalleen parilla viimeisellä pysäkinvälillä niin ne minuutit syntyvät siellä. Muutenkin Helsingin valojen surkeus ja sen aiheuttama hidas keskinopeus näyttäytyy silloin, kun valot ovat pois käytöstä tai sattuu se harvinainen vihreä aalto kohdalle. Silloin pitää ajaa t-o-d-e-l-l-a hiljaa ettei mennä etuaikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Näin Pariisissa

Ymmärrän että kuskinvaihdokset kesken matkanteon kuuluvat tiheärytmiseen pintajoukkoliikenteeseen. Ilman vaihtoja monen kuskin työvuorot venyisivät liian pitkiksi ja vastaavasti syntyisi tyhjäkäyntiä tiettyyn aikaan.

Kuskinvaihdot ovat ikäviä kesken linjan sekä kuskille että matkustajille. On paljon helpompaa, että kuljettajanvaihdot hoidetaan Rautatientorilla tai vastaavassa paikassa. Matkustajien matka-aika venyy muutamilla minuuteilla ja kuljettajan on inhottavaa käydä säätämään peilejä, penkkejä ja räpläämään Buscomia, kun on täysi lasti matkustajia päällä ja taakse alkaa kerääntyä jonoa. Haitta muulle liikenteelle on välillä merkittäväkin, esimerkkinä kuljettajanvaihdot Pasilan sillalla. Kuljettajaa vaihtavat bussit tukkivat kokonaan kääntymiskaistan oikealle sekä busseilta että henkilöautoilta. Muulle liikenteelle ei ole oikein mitään tapaa antaa signaalia kuljettajanvaihdosta, koska tavallinen vilkku antaa odottaa pikaista lähtöä pysäkiltä ja hätävilkkua taas saisi käyttää vain hätätilanteessa. Näiden syiden takia matkanteko tuntuu sujuvammalta muilla yhtiöillä kuin HelBillä tai PL:llä, jotka paljon näitä kuskinvaihtoja harrastavat kesken linjan.
 
Vs: Näin Pariisissa

Omat havaintoni miten bussikuskien vaihto käytännössä sujuu ovat seuraavat:
1) Bussi pysähtyy, ja kuulen kun kuski vetää käsijarrun päälle (ja samalla huokaan)
2) Bussiin nousee matkustajia ja poistumassa oleva kuski rahastaa ne vielä
3) Poistumassa oleva kuski pukee päälle päällystakin ja lakin, irroittaa kassakoneen ja avaa kuskinpömpelin oven
4) Poistumassa oleva ja tilalle tuleva kuski vaihtavat lyhyet kuulumiset
5) tilalle tuleva kuski riisuu päällysvaatteensa, sulkee pömpelin oven ja asettaa kassakoneen paikalleen.
6) Kun jostain mustasta aukosta pelmahtaa paikalle uusia matkustajia jotka haluavat nousta kyytiin ja kuski käynnistää kassakoneen joka raksuttaa vähän aikaan ennenkuin suostuu myymään lippuja.
7) Kuski alkaa myydä lippuja heille
8) Bussin on tarkoitus lähteä pysäkiltä mutta takana tuleva bussi jolla kuski ei ole vaihtuntut tukkii tien siltä. Joskus ohi kiilaa 2-3 bussia. Liikennevalot ehtivät vaihtua punaisiksi ja meidän bussi odottaa lähtöä kunnes ne ovat vaihtuneet vihreiksi.

Asian voi tehdä helpomminkin. Tukholmassa olen nähnyt tällaisia, hyvin kätevästi sujuneita kuskinvaihtoja:
1) Bussi pysähtyy, käsijarru, keski/takaovi auki, poistuvat matkustajat ulos, uusi kuljettaja keskiovesta sisään.
2) Poistuva kuljettaja on samanaikaisesti pukenut päällystakin ja kerännyt romppeet mukaan.
3) Uusi kuljettaja riisuu takin, laittaa tavarat paikoilleen, säätää istuimen. Poistuva kuljettaja menee ulos keskiovesta.
4) Etuovi auki, tulevat matkustajat sisään, uusi kuljettaja katsoo/leimaa liput.
5) Ovet kiinni ja liikkeelle.
 
Vs: Näin Pariisissa

Sen sijaan jos vaunu on etuajassa, eikä takana ole muita vaunuja, käytän ihan reilusti aikaa penkin, peilin ja rahastuslaitteen säätämiseen.
Tästä tulikin mieleen mediassakin aikoinaan hehkutettu Variotram-vaunujen ominaisuus eli ohjaamon ergonometriset säädöt kuljettajakohtaisella muistikortilla. Ei muuta kuin kortti lukijaan ja penkit sekä kojetaulut asettuvat mieliasentoon automaattisesti. Varmaan ihan hieno systeemi - joskus silloin useita vuosia takaperin kun se viimeksi oli toiminnassa.


Päällystakki on kyllä mielestäni otettava pois ennen ajoa; minusta se on sellainen kohtelias ja käytännöllinenkin tapa. Se bussin (tai ratikan) ohjaamo on meidän joukkoliikenneammattilaisten "toimisto" ja siellä on mielestäni toimittava ja pukeuduttava asianmukaisesti, kun ollaan asiakaspalvelutehtävissä.
Toppatakki päällä suhaileva bussi- tai ratikkakuski ei ole kyllä mitenkään harvinainen näky. Itsekin ihmettelen moista.


Ratikoiden pitkissä kuskinvaihdoissa on usein kyse siitä, että edellinen kuski on tuonut vaunun vaihtopaikalle pari minuuttia etuajassa.

Vaihtokuskille maksetaan palkkaa vähintään viideltä vaihtoaikaa edeltävältä minuutilta, jolloin parin minuutin etuajassa ajaminen (mikä on melko normaalia raitioliikenteessä) ei periaatteessa pitäisi olla mikään peruste vaihtokuskin puuttumiselle. Käytäntö on tietenkin sitten toinen juttu.
 
Toppatakki päällä suhaileva bussi- tai ratikkakuski ei ole kyllä mitenkään harvinainen näky. Itsekin ihmettelen moista.

Pakkaskeleillä kun aloitan ajot varikolta kylmällä autolla niin tulee helposti tunninkin verran ajeltua paksut vaatteet päällä kun monet autot lämpenee varsin hitaasti. Sama tilanne voi joskus esiintyä linjareitin varrella tehtävissä kuljettajavaihdoissa varsinkin, jos on odoteltu vaihtopysäkillä tuulisessa pakkassäässä pidemmän aikaa (ainakin HELBin toppatakki on ohuenpuoleinen eli ns. kevyttoppa). Harvojen katuribussien ohjaamoissa on niin tehokas lämmitys, että se riittää pakkaskeleilläkin kunnolla lämmittämään heti ajoonlähtiessä ellei vaihdon luovuttava kuljettaja ole varta vasten laittanut lämpöä isommalle.

Toisena vaihtoehtona on tietenkin pukea päällystakin alle reilusti kerroksia (oma alusvaate, ns. virkapaita ja mahd. välivaate kuten esim. villapusero) ja näiden "kuoriminen" on taas huomattavasti hankalampaa kuin päällystakin...

Korostan tässä nimenomaan sitä, että kun työtehtäviin kuuluu työnantajan virkapuvun/työasun kantaminen niin siitä aiheutuu omat hankaluutensa.
 
Variotramit tilattiin 17.7.1996

Tästä tulikin mieleen mediassakin aikoinaan hehkutettu Variotram-vaunujen ominaisuus eli ohjaamon ergonometriset säädöt kuljettajakohtaisella muistikortilla. Ei muuta kuin kortti lukijaan ja penkit sekä kojetaulut asettuvat mieliasentoon automaattisesti. Varmaan ihan hieno systeemi - joskus silloin useita vuosia takaperin kun se viimeksi oli toiminnassa.
Eikös tuota Variotramin tärkeää perusominaisuutta enää sitten ole olemassa?

Kuljettajan pituuden, painon yms. ominaisuudet henkilökohtaisesta älykortista huomioivat istuimethan niihin hankittiin, kun kerran huomattavasti monta kertaa ratikkaa halvemmissa mersun henkilöautoissakin sellaiset olivat olleet jo vaikka kuinka kauan. Jonkinlainen iltalypsyhän se taisi olla silloin toistakymmentä vuotta sitten.

Ensimmäinen kahdenkymmenen Variobahn-sarja tilattiin vuonna 17.7.1996.
 
Pakkaskeleillä kun aloitan ajot varikolta kylmällä autolla...
Joo, on tosiaankin myönnettävä, että allekirjoittanutkin ajoi vuosikaudet edellisillä työnantajilla juurikin toppatakki päällä ja HKL-Bussiliikenteen aikana se oli varsin asiallinen virkapuvun osa. Ja silloin varsinkin vanhimmat nivelbussit eivät olleet niitä kaikkein lämpimimpiä työpaikkoja. Muistan eräänkin talven jostain 90-luvulta kun ajoin varsin varhaista h42:sen lähtöä aamuisin, jossa joutui ensimmäiset kierrokset ajamaan villahanskat käsissä, kun lämmöt nousivat niin hitaasti. Silloin tosin oli yli 20 miinusasteen pakkasia pääkaupunkiseudullakin.

Nykyisessä firmassani on varsin hyvä ja lämmin talvitakki ja ainakin itse olen ottanut tavaksi ripustaa sen "työmaani" henkariin siististi samalla kun tervehdin asiakkaitani (jos on ns. lentovaihto kesken linjan). Ja kyllä minä olen huomannut heidän noteeraavan tällaisen kohteliaan käytöksen ja usein jopa kiittävän sekä vastaavan siihen.
 
Vs: Variotramit tilattiin 17.7.1996

Eikös tuota Variotramin tärkeää perusominaisuutta enää sitten ole olemassa?

Ei. Korttien käyttäminen kuulemma aiheuttaa sen että kaikki säädöt asettuvat jompaan kumpaan ääriasentoon, eikä käsikäyttöiset säädöt toimi enää sen jälkeen kun korttia on käytetty. Ilmeisesti Bombardier keskittyy vaunujensa korjaamisessa olennaisempiin seikkoihin.
 
:D:Meilähän Concordia:lla ei saa "topparia" kuin kahden vuoden palvelun jälkeen,kyllä näkee sit pukeutumisessa. Itseläni ei ole kuin se alku-asetelma melko ohut pusero joten "alkkareita" rutkasti ,onneks ilmaston muutoksen ansiosta pynttäytyminen vähenee. Valtava säästöhän yhtiölle vaatetus asia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös