YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Ajoa varten on erikoislupa.
Autossa on Suomalainen vakuutus.
Bussia ajavat Concordian "kuskit".
 
Kävin tänään aamulla CBF Klovissa tutustumassa pikaisesti tuohon Bi-Artic -bussiin ja iloisen yllätyksen tuotti autossa ollut alkolukko :D Hyvä Volvo! En ole asiaa kovin läheltä seurannut, mutta eikös ainakin jossain vaiheessa ollut puhetta, että alkolukosta saisi kilpailutuksessa lisäpisteitä? Vai onko niin jo?

Muutenhan auto oli varsin metka ilmestys niin sisältä kuin ulkoakin: nappulaa oli sen verran, että osa (varsinkin kattosivupaneelin) symboleista jäi selvittämättä (sattuuko jollain olemaan ko. auton käyttöohjekirjaa lojumassa hyllyssä? :cool: ) ja kuljettajan paikkakin oli suuren kaupungin mallinen - en sitten tiedä miten suomalaiset tuohon suhtautuvat, että kuski istuu pleksien takana, mutta kaipa meidän busseissa sekin jossain vaiheessa on nykypäivää täälläkin - ikävä kyllä.

Toivottavasti jossain vaiheessa tarjoutuisi tilaisuus kokeilla tuota tuplaniveltä ihan liikenteessä omakätisesti. (Laittakaahan Lauri, Esa & co korvan taakse :lol: )

Asiakkaiden kannalta tuota autoa on jo ruodittu useassa viestissä, mutta entäpä kuljettajien näkökulma? Moniko haluaa tuollaisella töitä tehdä? Sillä ei noin vain hurauteta Esson pihalle tauolle ja muutenkin sen taukopaikka/siirtoreitti pitää valita tarkoin, koska peruuttelu on ymmärrettävästi perin haasteellista. Kuinka muuten alkolukko toimii kuljettajanvaihdossa? Monastikko siihen on päivän aikana puhkuttava vai voiko vaihtokuski tulla maistissa hommiin (oletuksena siis että ajettavalla linjalla on kuljettajan lentovaihto)? Vai onko siinä joku koodi tms. jolla rekisteröidään toinen kuljettaja?

Risteyksissä on saatava enemmän tilaa (Jokerietuudetkaan eivät vielä joka risteyksessä ole) muulta liikenteeltä kun autoa tulee perässä se 23metriä kuljettajan selän takana. Ajovirheillekkään ei paljoa ole varaa (taaskaan ei peruuttamalla paljoa tilannetta voi korjata) puhumattakaan että ajaisit linjan väärin. Kunnollisia talvikokeitakaan ei taida olla vielä kasassa (esim. vikaantuvia ovia on paljon enemmän, kuin pienemmässä bussissa) Voipi tuoda "ressiä" kuljettajan työpäivään, mutta toisaalta haasteethan ne on tämän ammatin suola ;)
 
STA:n yhdessä autossa ollut alkolukko ei toimivuudella mua vakuuttanut. Vaikka puhalleltaisiin raittiina, niin meneen tukkoon ajan myötä. Sitten ei enään toimikkaan, vaikka olisit selvinpäin.
 
STA:n yhdessä autossa ollut alkolukko ei toimivuudella mua vakuuttanut. Vaikka puhalleltaisiin raittiina, niin meneen tukkoon ajan myötä. Sitten ei enään toimikkaan, vaikka olisit selvinpäin.
HelBin tilausajoautoissa 5009 ja 5018 on alkolukot, jotka vaativat juuri tietynlaisen puhalluksen. Kerrankin eräs kuljettaja sai vasta varttitunnin puhalleltuaan auton käyntiin runsaan sadattelun säestämänä! Että niin. Varmasti osaava mies saisi auton käyntiin ilman alkolukkoakin, mahtaisiko vanha keino ruuvimeisseli startin napoihin juoppoa auttaa? :)
 
Volvo 7500 on joitain asioita lukuunottamatta ihan hieno kulkupeli. Koematkustaessa huomasin, että ihmisten oli kyseltävä kuljettajalta onko bussi linjalla 550. Tähän oli syynä bussin sisällä olevissa näytöissä lukeva "Ej i trafik". Olisiko näytöt voitu laittaa pimeiksi sen sijasta, että väitetään ettei auto ole liikenteessä.

Kävinpä lyhyellä koeajolla eilen ja ajoin paluusuuntaan 550:n vakiokalustolla. Takana matkustaminen oli miellyttävän hiljaista. Vallitsevin ääni oli rengasääni. Yllätys minulle oli, että moottorin melu ja tärinä oli selvästi voimakkaampaa tallinnalaisessa bussin perävaunussa kuin tässä nivelbussissa. Yllätys oli myös, miten voimakkaat natinat olivat tuplanivelkyydin jälkeen tavallisessa jokeribussissa.

Itsekkin tuli ihmeteltyä sisällä moottorin pitämää melua, jota ei kuulunut oikeastaan etummaisimmassa vaunussa. Ulkona melu on aikamoista. Takatilassa melua piti renkaiden lisäksi vilkun naksutus. Sitä ei jaksanut kuunnella kuin Westendistä Otaniemeen, jonka jälkeen en vain jaksanut kuunnella naksutusta. Onhan se hienoa, että vilkut toimii, mutta aiemmin en ole kuullut sen tyyppistä naksutusta. Sen kuulee parhaiten takapenkillä ovipuolen istuimella.

Takanivelen nyökkiminen oli varsin voimakasta. En saanut istumapaikkaa aivan takaa, vaan istuin pyöräkotelon päällä, jossa efekti tuntuu vähiten. Useimmilla pysäkeillä takimmainenkin ovi osui kohtalaisen hyvin jalkakäytävän viereen. Lanternan pysäkki mutkan jälkeen jätti takaoven yli puolen metrin päähän rotvallista.

Pääsin eilennä ihan taakse, niin voin sanoa, että hyvä että pystyin istua paikoillani. Piti oikeastaan nojata oikealla kyljellä seinään, jotta pysyisi paikoillaan, joka ei kuitenkaan onnistunut täysin. (Onneksi viereen ei tullut aamupäivällä kukaan istumaan.)

Hieman epäilyttää, miten tuo kulkisi lumisessa ylämäessä. Kai niitä lumitalviakin vielä tulee.

Ei taida kulkea hyvin: Westendissä keskutellesani Volvo 8700LE ajanutta kuljetajaa, joka oli kuullut, että auto suti jo vesikelissä. Eli ihme jos auto liikuu lumessa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos tällaisia autoja linjalle tulee, niin vapautettaisiinko Jokeri-linja bussiliikenteelle ominaisesta vain etuovesta sisään -periaatteesta ja siirryttäisiinkö ratikkaperiaatteeseen (kaikista ovista kulku kumpaankin suuntaan ja matkakorttilaitteita näppärästi sijoiteltu ovien läheisyyteen)? Tarkastajia pitäisi linjalla kyllä lisätä, mutta tällainen toimenpide varmasti nopeuttaisi linjaa.
 
Pääsin eilennä ihan taakse, niin voin sanoa, että hyvä että pystyin istua paikoillani. Piti oikeastaan nojata oikealla kyljellä seinään, jotta pysyisi paikoillaan, joka ei kuitenkaan onnistunut täysin.

Hauskaa kuinka erilailla kyydin voi kokea. Matkasin tuossa yksi alkuilta Hämeenlinnan väylän pysäkiltä Itäkeskukseen 2-nivelen kyydissä, aluksi nivelessä nojaillen (olivat pehmusteet vähän turhan alhaalla, joten ei ollut kovin mukava nojailla) ja lopuksi takapenkillä ikkunapaikalla. Penkissä oli mukavat pehmusteet ja muutoinkin penkki sopi selälleni harvinaisen hyvin. Jonkun verran pomppuista kyyti oli, vaan eipä tuo haitannut. Pomput olivat mielestäni aika pehmeitä. Pahempaa pomputtelua ja varsinkin täryyttelyä on tarjonnut moni muu bussi, vaan ei yksikään noin hiljaista.

Mikäli noita tänne hankitaan, niin penkkien sijoitteluun voisi panostaa ajatuksen jos toisenkin, jotta kulku olisi vieläkin vaivattovampaa ja useampi saisi istumapaikan.
 
Enpä muista milloin olisi Suomessa ollut linjaliikenteessä bussi, jossa on ulkomaiset rekisterikilvet.

Jos vanhoja aletaan muistella, niin Tampereella joskus 1980-luvulla kokeilussa ollut paineakkubussi oli Tanskan rekkareissa. Se teknologia taisi jäädä sinne vuosikymmenelle...
 
Jos vanhoja aletaan muistella, niin Tampereella joskus 1980-luvulla kokeilussa ollut paineakkubussi oli Tanskan rekkareissa. Se teknologia taisi jäädä sinne vuosikymmenelle...

Jokin HT:n keltainen bussi ajeli HKL:n linjalla (23) noihin aikoihin. Taisi olla saman auton reissu?

Kerran 1970-luvulla talvella ajoi Kielin liikennelaitoksen kaksikerroskaupunkibussi ihan omaa linjaansa Hesan keskustassa. Oli sekin kokemus, paukkupakkaset ja ikkunat etenkin yläkerrassa ihan umpikuurassa. Sekin auto kulki omilla kotikilvillään.
 
Eilen tuli työn ohessa tossa tuplanivelessä käytyä ihmettelemässä. Melkonen laitos ei voi muuta sanoa. Saa nähdä halutaanko noita. Ongelmia on kuitenkin useita ratskaistavana, ennen kun näiden liikennöinti on mahdollista.
 
Onhan se hienoa, että vilkut toimii, mutta aiemmin en ole kuullut sen tyyppistä naksutusta. Sen kuulee parhaiten takapenkillä ovipuolen istuimella.

Vilkkurelehän se siellä naksuttaa. Releen voi ajatella aivan normaaliksi sähkökytkimeksi, josta vaikkapa kodin lamput toimivat. Relettä vain ohjataan sähköisesti, eli ihmisen käden sijasta kytkintä kääntää sähkövirta. Vilkun on nimensä mukaisesti tarkoitus vilkkua, joten siksi vilkkurele vaihtaa asentoa jatkuvasti ja joka asennon vaihto tuottaa yhden naksauksen.

Minäkin muistan tuota takaosan vilkkurelettä ihmetelleeni. Onko auton sähkötekniikka ripoteltu pitkin ja poikin, eikä edessä sitten ole moista lainkaan, vai onko vilkku jaettu kahteen tai useampaan eri piiriin? Jos yksi vilkkurele pettää, niin ainakin osa jää vilkkumaan.

En voi kuin ihmetellä, ettei vilkun naksutus ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Onhan se kuulunut lähes jokaisessa ajoneuvossa, jolla itse olen ajanut tai matkustanut. Ja jos releen ääni ei ole tarpeeksi voimakas kuuluakseen kuljettajan paikalle, siellä kuuluu joku keinotekoinen ääni, joka muistuttaa vilkun olevan päällä.
 
Toivottavasti tajuavat olla hankkimatta moisia tyhmyyksiä Suomeen. Haitaribussi on huono ajettava, talvella varsinkin. Kas kun ei seuraavaksi oteta tavallista puoliperävaunua ja tehdä sen päälle matkustajakoria niinkuin Kuubassa, niistähän voisi tehdä oikein B-junan.
 
Kaippa tuo suht kuivalla kelillä toimii ihan hyvin, kuten nyt on ollut. Se pitäisi vain saada testattua sankassa lumipyryssä, sohjossa, ja vielä 15 asteen pakkasessa. Se pitäisi viedä nyt lappiin pienelle koeajolle, siellä se pystyisi paremmin testaamaan toimiiko ja sopiiko suomen oloihin. Jos se toimii hyvin Göteborgissa ei välttämättä täällä, Göteborg on kuitenkin niin paljon etelämpänä maantieteellisesti.
 
Haitaribussi on huono ajettava, talvella varsinkin.

Kuinkahan paljon olet nivelbusseilla työtä tehnyt? Omat kokemukseni yksinivelisistä työkaluna ja tästä kaksinivelisestä muutaman kilometrin koeajon perusteella (osa mutkaisella ja kapeahkolla tiellä) kyllä kertovat täysin päinvastaista. Eritoten ahtaahkoissa kaupunkiolosuhteissa nivelautoilla on huomattavasti mukavampi ajella kuin maaseutuliikenteeseen tarkoitetuilla teliautoilla, johtuen mm. niiden selkeästi paremmasta kääntyvyydestä. Ja ihan yhtälailla niin kaksiakselisilla sekä teleilläkin voi jäädä talviliukkailla jumiin kuin nivelilläkin.
 
Jos se toimii hyvin Göteborgissa ei välttämättä täällä, Göteborg on kuitenkin niin paljon etelämpänä maantieteellisesti.
Göteborgin sijainti maantieteellisesti ei meinaa tässä tapauksessa yhtään mitään. Vaikka siellä ei talvisin välttämättä juuri lunta olisikaan, niin sitä vastoin talvimyrskyt ovat siellä moninkertaisesti rajumpia kuin täällä, Onhan tänäkin talvena uutisoitu Etelä-Ruotsin liukkauksista. Silti tilaajat haluavat niveliä liikenteeseen lähes kaikkialla Ruotsissa. On siihen jokin syy oltava miksi niin tehdään.

Jos Jokerilinjan suhteen oltaisiin jo alunperin ajateltu järkevämmin, oltaisiin sinne jo alusta asti hankittu vähintään niveliä (tai tehty se suoraan kiskoille). Mutta kun rahaa ajatellaan usein liian lyhytnäköisesti, syntyy monesti aivan turhia lisäkustannuksia ja ongelmia myöhemmin.
 
Takaisin
Ylös