Hankalia paikkoja ja pullonkauloja joukkoliikenteelle YTV-alueella

Mitä ihmettä polkupyöräilijä tekee jalkakäytävällä? Kyseessähän ei näköjään ole kevyen liikenteen väylä, joten yli 12-vuotiaalla polkupyöräilijällä ei ole mitään asiaa jalkakäytävälle satulassa.

Aivan tuota tosiaan enpäs ookkaan niin varma, onko tuossa Vriston kuvassa oikeasti asiaa fillarilla ajaa tuossa "jalkakäytävällä", josta usein näkee bussien ohittavan ruuhkaa ajamalla siis sielä.
Olisiko jopa niin, että taitaa olla toinen puoli tiestä tarkotettu fillareille. Eli kadun toinen puoli, jossa on myös kevyenliikenteenväylä.
 
Aivan tuota tosiaan enpäs ookkaan niin varma, onko tuossa Vriston kuvassa oikeasti asiaa fillarilla ajaa tuossa "jalkakäytävällä", josta usein näkee bussien ohittavan ruuhkaa ajamalla siis sielä.
Olisiko jopa niin, että taitaa olla toinen puoli tiestä tarkotettu fillareille. Eli kadun toinen puoli, jossa on myös kevyenliikenteenväylä.
Pk-seudun ulkoilukartan (nettiversio http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta) mukaan tuolla kohtaa molemmilla puolilla tietä pyörätie (käytännössä siis yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
 
Hakaniemen kauppahallin mutka maalle päin mentäessä heti torin pysäkkien jälkeen.

Tuosta paikasta ei taida kunnollista saada muuten kuin räjäyttämällä kauppahallista nurkan pois.

Tuossa näkee lähes päivittäin mielenkiintoisia tilanteita. En nyt itse asiassa tarkkaan muista, miten paikka on merkitty, mutta aikaisemmin siinä ainakin oli kapenevan tien merkit ja kaistojen välinen katkoviiva loppui ennen mutkaa ts. mutkassa oli todellisuudessa vain yksi kaista. Tällaisessa tilanteessahan oikea kaista jatkuu ja vasemmalla kaistalla oleva väistää. Henkilöautoilijoista ehkä 5 % oli perillä tästä asiasta.

Monesti näki peilistä esim. henkilöauton lähestyvän kovaa vauhtia takaa ja tuossa mutkassa sitten vedettiin raitiovaunukiskojen kautta ohi.

Nykyisin tuossa näkee linja-autojen puolelta seuraavaa toimintamallia: siirrytään jo heti pysäkkien jälkeen puoliksi vasemmalle kaistalle, jotta tila riittää kaarteessa. Eipähän ole sitten mitään epäselvää.
Kiitos tästä tiedosta. Ajan siitä itse (henkilö)autolla suht usein, enkä ole koskaan ymmärtänyt miten siinä tulisi sääntöjen mukaan toimia, tähän saakka olen tosin vaan antanut bussille tilaa...

Katselin joku aika sitten Keskustatunnelin suunnitelmakarttaa. Sen mukaan nykytilanteessakin Hämeentiellä menee häviävän pieni osa henkilöautoja, kun suurin valtavirta käyttää nopeampaa rantatietä. Siinä mielessä tuo muuttaminen joukkoliikennekaduksi olisi aivan perusteltua, kun lähiöiden ja keskustan välinen liikenne käyttäisi rantatietä ja Kallion sisäinen liikenne Kallion katuverkkoa. Samalla liikennevalot voitaisiin poistaa Hämeentieltä.
Joo, ja sitäpaitsi Fleminginkatu ja Pengerkatu ajavat saman asian. Hämeentien henkilöautoliikenne on silmämääräisestikin ja kokemusperäisesti aika vähäistä. Muut risteävät kadut kuin Viides linja / Haapaniemenkatu voisi sulkea, siihen risteykseen kyllä tarvitaan valot. Jos sais sitten vihdoin ja viimein sen pyöräkaistan...
 
Tässä minulla ensimmäinen tältä päivältä Pitäjänmäen asema lähettyviltä.
Tänään varikolla ollessani osui silmiini noin kuukauden vanha matkustajapalaute, joka koski nimenomaan tuota em. kohtaa ja siinä matkustaja paheksui Jokeri-bussien ajamista jalkakäytävällä. Ja laitontahan se onkin.
Totisesti toivoisin parannusta tuohon risteykseen, josta hyötyisivät muutkin kuin sujuvoitunut joukkoliikenne.
 
Totisesti toivoisin parannusta tuohon risteykseen, josta hyötyisivät muutkin kuin sujuvoitunut joukkoliikenne.


Tuo kevyen liikenteen väylä on joka tapauksessa jo arvelluttavan kapea, jollei jopa hengenvaarallinen, eli sen voisi mielestäni siirtää joko hieman sivuun tai sitten kokonaan viereiseen metsikköön pois ahdistavan ajoradan vierestä. On se kumma, mitä kaikkea tämän kaupungin asukkaat suostuvat katselemaan ja nielemään!
 
Tämän päivän Hesari kertoo, että Helsingin tietyöt sotkevat joukkoliikenteen aikatauluja. Itse jutussa kuitenkin kerrotaan, että kyse ei ole pelkästään tietöistä: "Tietöitä on kuitenkin tehty aina, eivätkä ne ole aiheuttaneet joukkoliikenteelle nykyisenkaltaisia ongelmia. Vaikeuksia lisää pääkaupunkiseudun autoliikenteen pikkuhiljainen kasvu"
 
Kuukankon kommentti on aivan oikea. HS:n jutun sisältö ja totuus asiasta muutenkin eivät vastaa otsikkoa. Moni lukee kuitenkin vain otsikon ja muodostaa mielikuvansa sen mukaan.

Tietyöt merkitsevät katuverkon kapasiteetin pistemäistä alentumista. Tämä on ongelma henkilöautoliikenteelle, joka Helsingissä on katuverkon kapasiteetin ylärajalla. Joukkoliikenteelle katuverkon kapasiteetti ei ole vielä missään ongelma, eikä se edes voi tulla ongelmaksi. Sillä kapasiteettia rajoittaa pysäkkien kapasiteetti eikä ajokaistan kapasiteetti.

Kaikki joukkoliikenteen ruuhkautumis- ja viivytysongelmat johtuvat henkilöautoista ja siitä, että henkilöautoilun sallitaan häiritä myös joukkoliikennettä. Se, että tämä sallitaan, on poliittinen valinta.

Antero
 
Olli-Pekka Ihamäki piti tänään iltapäivällä YLEn aikaisen aiheena helsinkiläisen autoilukulttuurin. Hän vertasi sitä eilen Turkin ja Istanbulin autoiluun, jota hän kehui vuolaasti. Se aiheutti runsasta tuomitsevaa palautetta. Tänään olivat studiossa Ensio Itkonen, Heikki Seppä ja joku kolmas, jota en nyt muista. Ja kas, nämä suomalaisen ja helsinkiläisen autoilutoheloinnin asiantuntijat vahvistivat sen, ettei täällä osata ajaa sujuvasti.

Ja tämähän ei ole pelkästään autoilijoiden oma ongelma, vaan risteykset tukkoon ajavat törpöt tukkivat tietenkin kulun myös busseilta ja raitiovaunuilta.

Liikennesuunnittelussa puhutaan systeemioptimista ja yksilöoptimista. Yksilöoptimissa jonkun yksittäisen autoilijan matka-aika on nopeampi kuin kenelläkään systeemioptimissa. Ja tiedetään, että yksilöopitimissa kaikkien yhteenlaskettu matka-aika on pidempi kuin systeemioptimissa. Nämä risteykset tukkoon ajavat yrittävät yksilöoptimia, mutta Helsingin tapauksessa aiheuttavat sen, että samalla matka-aikasumma ylittää systeemioptimin, vaikka yksilöoptimi ei toteudukaan.

Jos ei osata ajaa, ei sitä millään konstilla voi korjata. Ei ole olemassa sellaista liikenteen ohjausta, joka estäisi törppöjä tukkimasta risteyksiä, jos ne törpöt eivät kerran ymmärrä, mitä ovat tekemässä. Eihän ne pysy poissa risteyksistä, vaikka niiltä poimisi kortinkin kuivumaan. Rikesakot eivät auta, koska ne ovat mitättömiä autoilun kokonaiskuluihin verrattuna joka tapauksessa. Kunnon rangaistusta taas ei voi antaa, kun sitten ei olla enää järkevässä suhteessa muihin rikoksiin.

Istanbulissa vaan ollaan parempia tässä asiassa, vaikka kuinka kävisi helsinkiläisen keskivertoa paremman autoilijan luonnolle.

Antero
 
Jos ei osata ajaa, ei sitä millään konstilla voi korjata. Ei ole olemassa sellaista liikenteen ohjausta, joka estäisi törppöjä tukkimasta risteyksiä, jos ne törpöt eivät kerran ymmärrä, mitä ovat tekemässä. Rikesakot eivät auta, koska ne ovat mitättömiä autoilun kokonaiskuluihin verrattuna joka tapauksessa.


Kyllä se rikesakko toimii pelotteena. Henkilöautot vähenivät huomattavasti sen jälkeen bussikaistoilla kun poliisi alkoi kuvaaman niitä ja lähettämään sakkolapun perässä postissa. Suurin osa autoilijoista ymmärtää tekevänsä väärin vasta siinä vaiheessa kun saa rikesakon kouraan.
 
Nokian digiboxit ruuhkauttavat Mannerheimintietä vielä kauan

Ai että miten niin Nokian digiboksit ruuhkauttavat?

No, Mannerheimintien ruuhkien yleisenä syynä pidetään musiikkitalon työmaata ja sen aiheuttamaa järjestelyä kääntymisessä Töölönlahdenkadulle. Tämä järjestely on voimassa tietenkin niin kauan kun musiikkitalon työmaa on olemassa.

Musiikkitalon työmaa on olemassa niin kauan kunnes talo saadaan valmiiksi. Tänään on kerrottu, että aiemmin 100 miljoonan hintaiseksi päätetyn rakennuksen rakentamisen ainoa tarjous oli hinnaltaan 180 miljoonaa. Tarjous hylättiin.

Mutta saman tien hylkäsi YLE osallistumisensa musiikkitalon rahoitukseen. Päätös on lopullinen. Perusteluna YLEn heikko taloudellinen tila. Vaan mikäs sen on heikentänyt? YLEn on yllättänyt runsas kato TV-lupien maksajista sen jälkeen, kun YLE siirtyi pakkodigitalisointiin. Kun YLEn telkkua ei voi katsoa ilman digitaaliviritintä, moni päätti, ettei sitten katso sitä ollenkaan.

Vaan miksi tämä pakkodigitalisointi? Lähetysverkon digitalisoinnin piti olla yhtä hieno juttu Nokialle kuin kännykät. Niinpä tehtiin suunnitelma, jossa YLE digitalisoi lähetysverkon ja analogilähetykset lopetetaan niin nopeassa tahdissa, etteivät ihmiset ehdi ostaa digitaalisia telkkareita, vaan heidän on ostettava erillinen digitaalinen televisioviritin, digiboksi. Touhuun lähdettiin, mutta Nokia huomasi, ettei se valloittanutkaan maailmaa suomalaisilla digibokseilla, koska maailmaa valloitettiin HD-digitaalitekniikalla.

Nokia luopui digiboksien valmistuksesta, digitaalinen lähetysverkko myytiin ranskalaisille ja tässä ollaan. YLE menetti tulojaan, eikä sillä ole varaa panna lisää paukkuja musiikkitaloon. Tarjous on taas hylätty, rahoitusta ei ole ja hanke viivästyy. Mannerheimintien ruuhkati siis jatkuvat, kiitos vain Nokian digi-tv-ideoille.:lol:

Antero
 
Vs: Nokian digiboxit ruuhkauttavat Mannerheimintietä vielä kauan

No, Mannerheimintien ruuhkien yleisenä syynä pidetään musiikkitalon työmaata ja sen aiheuttamaa järjestelyä kääntymisessä Töölönlahdenkadulle. Tämä järjestely on voimassa tietenkin niin kauan kun musiikkitalon työmaa on olemassa.

Ei, se on voimassa vain kunnes huoltotunneli valmistuu ja Töölönkatu siirretään taas vanhaan paikkaansa. Se tulee tapahtumaan siitä riippumatta, saadaanko pääurakoitsijaa vai ei. Hesarissa luki arvio Töölönkadun valmistumiselle, mutten enää muista sitä.
 
Vs: Nokian digiboxit ruuhkauttavat Mannerheimintietä vielä kauan

Ei, se on voimassa vain kunnes huoltotunneli valmistuu ja Töölönkatu siirretään taas vanhaan paikkaansa. Se tulee tapahtumaan siitä riippumatta, saadaanko pääurakoitsijaa vai ei. Hesarissa luki arvio Töölönkadun valmistumiselle, mutten enää muista sitä.
Tarkoitat varmaan kuitenkin Töölönlahdenkatua? Kyseessä on siis Mannerheimintieltä Elielinaukiolle johtava katu.
Töölönkatu taas on Mannerheimintien suuntainen katu Mannerheimintien länsipuolella.
 
Sitten vielä eräs pullonkaula YTV-alueella: Vihdintien ja Rajatorpantien risteys Vantaan Koivuvaarassa. Kuvassa olen tulossa ruuhka-aikaan Helsingistä YTV-seutulinjalla 315 ja odottelen pitkässä autojonossa kääntymistä Rajatorpantielle. Monet valonkierrot ehtivät mennä, kun kääntyviä pääsee vain muutama auto kerrallaan. Oma lukunsa ovat nuo autoilijat jotka ottavat jo valmiiksi kaikkein vasemman puolisen ryhmityskaistan ja heti kääntymisen jälkeen kiilaavat takaisin muiden autojen sekaan mennäkseen suoraan Rajatorpantietä Pähkinärinteen suuntaan. Lisäksi välittömästi kääntymisen jälkeen tulevat vastaan Köysikujan liikennevalot, jotka tuntuvat olevan täysin "omassa rytmissään" ja koko tuo autoletka odottelee vielä nekin.

Olen kuunnellut, kuinka useat matkustajat kuljettamassani bussissa ovat kironneet tätä pieneltä tuntuvaa, mutta niin turhauttavaa ruuhkaa. Se sotkee monien aikataulun vielä pahemmaksi, samaten usean bussilinjan linjalle annettu ajoaika tuhrautuu tässä. Vaan mitäpä sitten, minulle henkilökohtaisesti se merkitsee vain lisää tienestiä, mutta kun olisi kiva olla mukana tuottamassa laadukasta joukkoliikennettä YTV-alueelle.
 
Oma lukunsa ovat nuo autoilijat jotka ottavat jo valmiiksi kaikkein vasemman puolisen ryhmityskaistan ja heti kääntymisen jälkeen kiilaavat takaisin muiden autojen sekaan mennäkseen suoraan Rajatorpantietä Pähkinärinteen suuntaan.


Herää kysymys, miksi linja-autonkuljettajat eivät toimisi samoin (Seuraavaa pysäkkihän on muistaakseni vasta köysikujan risteyksen jälkeen)? Kysehän on ainoastaan siitä että saadaan mahdollisimman paljon autoja valoista läpi yhden valokierron aikana. Ehkä se näyttää ja kuulostaa "kiilaamiselta", mutta aivan normaali kaistanvaihto risteyksen jälkeen suoritetaan. Aivan samalla tavalla toimitaan monessa risteyksessä, jossa risteyksen yli menee kaksi kaistaa, ja joista toinen päättyy heti sen jälkeen. Tuossa kuvassakin näkee että vasemmanpuoleisin kaista on melkein tyhjä ja oikean kaistan jono ulottuu pitkälle vihdintie vasemmalle kaistalle.
 
Takaisin
Ylös