Hankalia paikkoja ja pullonkauloja joukkoliikenteelle YTV-alueella

on se silti aina ilkeä riesa lähteä viemään matkustajia lähtölaituriin tms.

Elielinaukion toimintaohjeissa on kehoitettu turvallisuussyistä välttämään matkustajien jättöä lähtölaitureihin. Ohjeissa neuvotaan päästämään matkustajat pois autosta vain etuovesta, mikäli matkustajat päästetään ulos autosta lähtölaiturissa. Ohjeessa on kyllä arvattava logiikka - matkustajat poistuvat autolta joka suuntaan kuin haulikosta ammuttuina ja ovat vaarassa kävellessään bussien ajoväylälle.

Myös tämä tulolaiturissa pysäköiminen on matkustajien turvallisuuden vaarantava asia kun saapuvat vuorot eivät voi jättää matkustajia kyydistä turvallisessa ja siihen tarkoitetussa paikassa. Minä koen asian siksi hyvin tärkeänä ja toivoisin kaikilta liikennöitsijöiltä yhteistä tahtoa asiaan puuttumisessa. Viranomaiset eivät siihen voi nykyisen liikennemerkinnän vuoksi puuttua: tulolaituri on merkitty linja-autopysäkiksi ja siihen saa pysäköidä linja-auton rajoituksetta.
 
Minä koen asian siksi hyvin tärkeänä ja toivoisin kaikilta liikennöitsijöiltä yhteistä tahtoa asiaan puuttumisessa.

Asiaan olisi tosiaan saatava parannusta. Valitettavasti vaan kaikkia liikennöitsijöitä asia ei kiinnosta, vaan jotkut näkevät asian niin, että jos bussit ajaisivat taukopysäköintiin, niin sitten kuljettajilla on suurempi kiusaus tulla myöhässä lähtölaituriin, mikä taas vaikuttaa bonuksiin vaikuttaviin laatuarvosanoihin.
 
Pari kappaletta tuli todella epämiellyttäviä paikkoja itsellekin mieleen. Linjalla h79 Pihlajamäentien ja Latokartanonkaaren risteys iltaruuhkassa on hyvin ongelmallinen. Jono Latokartanon suunnasta yltää usein aina Talonpojantien risteykseen asti, ja samanaikaisesti tyhjenevät Viikin kampuksen pysäköintialueet tuovat oman mausteensa soppaan. Tilannetta Viikin-Pihlajamäen suunnalla helpottanee aikanaan Latokartanon eritasoliittymän valmistuminen (parikin vuotta aikataulusta myöhässä) Kehä I:lle, jonka jälkeen alueen liikennevirran Lahdenväylän suuntaan ei tarvitse enää kulkea Pihlajamäentietä.

Kun tiedustelin em. eritasoliittymän valmistumisen aiheuttamasta liikennepaineesta Latokartano IV- ja V-alueille (Latokartanon pohjoisosa), todettiin rakennusvirastosta, että suunnitelma Tilanhoitajankaaren läpiajon kieltämiseksi muulta kuin joukkoliikenteeltä on olemassa, mikäli alueen läpiajoliikenne henkilöautoilla - etenkin Viikintien suunnasta Latokartanon kautta Kehä I:lle - uuden liittymän vuoksi liiaksi lisääntyy.

Toinen harmaita hiuksia aiheuttava risteys on Vantaan Pakkalassa sijaitseva Lentoasemantien, Väinö Tannerin tien ja Tasetien risteys (Jumbon liikennevalot). Kieltämättä Vantaan 61:n ajaminen muodostuu kiusalliseksi, kun Jumbon viikonloppuostostelijat täyttävät Lentoasemantieltä Tasetielle kääntyvän kaistan lähes Kehä III:lle asti. Vaikkei ehkä kaikkein puhdaslinjaisinta, mutta suotavinta onkin ajaa suoraan Lentoasemantietä jatkavalle vasemmanpuoleiselle kaistalle kohti liikennevaloja, jonka jälkeen vain vilkku vasemmalle ja röyhkeästi johonkin väliin.

Hidastaa tuo risteys myös linjojen 650 ja 651 liikennöintiä. Suotavimpien kehitysehdotusten joukossa on - toki liikennevaloetuuksien rakentamisen lisäksi - lisänuoli kääntyvälle liikenteelle oikeaan Väinö Tannerin tieltä Lentoasemantielle sekä Lentoasemantieltä etelästä oikeaan Tasetielle. Taidanpa tehdä aloitteen saman tien.
 
Koskahan mahtaa valmistua Lapinrinteen, Ruoholahdenkadun ja Hietalahdenkadun risteyksen katutyömaa? Alue on nyt ollut jo varmaan vuoden levällään, eikä edelleenkään missään näytä mitään valmistuvan. Poikkeusjärjestelyt vain siirtyvät ja laajenevat ameebamaisesti risteyksen alueella. Välillä liikennevalot ovat pois käytöstä, eivätkä Abrahaminkadun ja keskustan suunnasta hullunkiilto silmissä paahtavat autoilijat ollenkaan tiedosta, ettei Lapinrinteen suunnasta ole kolmiota, vaan kyseessä on tasa-arvoinen risteys valojen ollessa pois toiminnasta.
 
Koskahan mahtaa valmistua Lapinrinteen, Ruoholahdenkadun ja Hietalahdenkadun risteyksen katutyömaa?

Mitä siellä edes tehdään? Liittyvätkö ne huoltotunnelin päähän jotenkin vai onko kyseessä vain jokin kaapeli-/putkityö? Eikö kyseiseen risteykseen ole ollut suunnitteilla jokin kiertoliittymäkin? Millähän todennäköisyydellä kaikki työt, mitä nyt tehdään, valuvat hukkaan, koska raitioradan rakennus alkaa muutaman vuoden päästä ja jolloin joudutaan kaikki nyt rakennettava infra joudutaan siirtämään...
 
Jatkan tästä aiheesta vielä, sillä nyt oltuani taas noin kuukauden ajan HSL-alueen bussinkuljettajana, minulla on tullut käsitys, että kaksi pahinta pullonkaulaa Helsingin alueen joukkoliikenteen sujumiselle on matka Rautatientorilta Sörnäisten Kurviin (tai takaisin) sekä Pasilan aseman seutu.

Eteenkin jälkimmäisen seuraaminen ruuhka-aikoina on melkoista näytelmää; useiden linjojen bussit (eteenkin h58, h58B ja h59) tulevat ja ohittavat alueen usein pahasti myöhässä ja ketjuuntuneina. Pasilan sillalta pääseminen Asemapäällikönkadulle ja eteenkin oikealle kääntyminen Ratapihantiellä näyttää olevat monesti todella tuskan takana, kun ensin odotellaan vuoroa pysäkille ja sitten henkilöautojen seassa jonotetaan vuoroaan liikennevaloihin. Pysäkeillä olevat Helmi-näytöt näyttävät kunkin bussilinjan seuraavia lähtöjä, enkä ole koskaan kokenut niin pitkiä minuutteja, kuin noissa näytössä informoidaan. Matkustajilla näyttäisi olevan monesti aika selvä käsitys niiden toimivuudesta, eikä se mielikuva ole kovin positiivinen. Sanalla sanoen: Pasilan silta pitäisi olla monen joukkoliikennevälineen ja -linjan tehokas risteyskohta, mutta käytännössä se on sumppu. Yksi avaus solmuun voisi olla Pasilan sillan pyhittäminen kokonaan joukkoliikenteelle, mutta onko se poliittisesti mahdollista?

Toinen on sitten tuo RT-Hakaniemi-Kurvi; vain muutamien pysäkkein väli pitäisi ajaa ja voisi kuvitella sen sujuvan sujuvammin, mutta ei. Liikennevalo, liikennevaloja ja liikennevaloja, jotka toki rytmittävät liikennettä tietokoneiden ohjelmien mukaisisesti. Vaikka suorat bussilinat Rautatientorille ovat joukkoliikenteen vahvuus, mutta silti pistää miettimään, että sujuisko paremmin, jos tehokkaita joukkoliikenne-etuuksia käyttäisi vain yksi joukkoliikennemuoto, sensijaan, että niistä nyt riitellevät kaksi vahvaa ja tärkeää joukkoliikennemuotoa. Kehitetään toista niista niin hyvin eteenpäin, että toista muotoa ei lopulta tarvita, ainakaan Helsingin keskustan alueella. Jaa niin, onhan se myyräkin tuollaa maan alla, mutta sen ei tarvitse noista piitata.

Lisäksi sellainen alue kuin Meilahden sairaala-alue ansaitsee kyllä paljon nykyistä paremman joukkoliikennepalvelun, eikä vain busseja, jotka joskus tulee.

Kyllä kaupunkibusseillakin saadaan paljon hyvää aikaa kun vaan langat ovat oikeissa käsissä.
 
Vaikka suorat bussilinat Rautatientorille ovat joukkoliikenteen vahvuus, mutta silti pistää miettimään, että sujuisko paremmin, jos tehokkaita joukkoliikenne-etuuksia käyttäisi vain yksi joukkoliikennemuoto, sensijaan, että niistä nyt riitellevät kaksi vahvaa ja tärkeää joukkoliikennemuotoa.

En ihan itse usko, että Hämeentien liikennevalo-ohjauksessa olisi valittu raitiovaunujen ja bussien väliltä. Tuntuu, että raitiovaunujen hienoisista etuuksista huolimatta pääasiassa ne on suunnattu henkilöautoille. Bussit sitten vain useimmiten pysyvät niiden vauhdissa, koska pysähdys Haapaniemessä ei yleensä kestä kovin kauan, ja muuten saadaan ajaa aallon mukana. Raitiovaunuilla se taas ei onnistu millään, kun pysäkkejäkin on kaksi, ja ne kestävät yleensä sen verran pidempään, että juututaan valoihin. Jos valot oikeasti optimoitaisiin ratikoille ja Käenkujan pysäkki poistettaisiin, voisivat bussit edelleenkin kulkea aika joutuisasti.

Hakaniemen ja Rautatientorin välistä en sitten osaa niin sanoa.
 
Pasilan silta pitäisi olla monen joukkoliikennevälineen ja -linjan tehokas risteyskohta, mutta käytännössä se on sumppu. Yksi avaus solmuun voisi olla Pasilan sillan pyhittäminen kokonaan joukkoliikenteelle, mutta onko se poliittisesti mahdollista?

Minun näkemykseni mukaan Pasilan silta itse ei ole sumppu, vaan liikennevalot sen päissä. Länsi-Pasilan puoleisessa risteyksessä pohjoisesta tuleva jono ulottui ennen Hakamäentien remontin valmistumista jopa Ilmalaan asti. Länsi-Pasilassa tosin liikennevaloristeyksessä on kierron aikana kaksi vaihetta Pasilan sillalta tuleville, joten siinä on ilmeisesti haluttu varmistaa, ettei Pasilan silta pääse sumppuuntumaan.

Ysin jatkuessa Ilmalaan Pasilan sillan viereen on suunniteltu omaa siltaa joukkoliikenteelle. Teollisuuskadun jatke radan ali Länsi-Pasilaan vie taas suurimman osan henkilöautoista pois Pasilan sillalta.

kaksi pahinta pullonkaulaa Helsingin alueen joukkoliikenteen sujumiselle on matka Rautatientorilta Sörnäisten Kurviin (tai takaisin) sekä Pasilan aseman seutu

Minusta taas bussien matka Rautatientorilta Kurviin ja takaisin on paljon sujuvampaa kuin oikeasti ruuhkaisissa paikoissa. Ruuhka-aikaankaan reitillä ei ole jonoja (muuta kuin bussiletkoista itsestään), vaan bussit pääsevät liikennevaloista aina ensimmäisillä vihreillä. Joihinkin aikoihin liikennevalojen ajoitus on sellainen, että Hakaniemen ja Haapaniemen välillä seistään paljon liikennevaloissa, mutta verrattuna moniin muihin paikkoihin n. 1 min ylimääräinen odotus ei ole paha.

Rautatientorin ja Kurvin välillä nopeutta voi verrata silläkin, että bussi on sillä välillä ratikkaa nopeampi. Oikeasti ruuhkaisilla osuuksilla ratikka on bussia nopeampi ruuhka-aikoina.
 
Ysin jatkuessa Ilmalaan Pasilan sillan viereen on suunniteltu omaa siltaa joukkoliikenteelle.

Toivottavasti kuitenkin ennemmin henkilöautoille, jolloin vanha silta jäisi joukkoliikenteelle. Olisi tyhmää, jos joukkoliikenteen käyttäjien pitää loikkia autokaistojen yli päästäkseen asemalle.
 
Rautatientorin ja Kurvin välillä nopeutta voi verrata silläkin, että bussi on sillä välillä ratikkaa nopeampi. Oikeasti ruuhkaisilla osuuksilla ratikka on bussia nopeampi ruuhka-aikoina.

Tuntuisi siltä että osuus Hämeentiellä välillä Sturenkatu - Arabian kauppakeskus on bussien kannalta se pahin sumppu tuolla päin ruuhka-aikoina. Bussikaistaa ajavat henkilöautot puurouttavat liikenteen pahasti. Tässähän kutonen ja kasi pääsevät porhaltamaan ruuhkan ohi.
 
Tuossa Pitäjänmäentiellä olisi jokseenkin triviaalia käyttää vähän räjähteitä ja kaivinkonetta, että tietä saataisiin bussikaistan verran levennettyä. Paikassa on myös kevyenliikenteen ylikulkusilta, joka ei kuvassa näy koska kuva on otettu jokseenkin sillan alta, mutta sillan pilaritkaan eivät olisi esteenä kadun leventämiselle. Kevyenliikenteenväylä mahtuisi kulkemaan pilarin toiselta puolen kuin nykyään.

Kolme vuotta on kulunut näistä viesteistä ja nyt Pitäjänmäentiellä on alkanut tapahtua. Paikalla on kaadettu puita ja tehty maansiirtotöitä, joten kohta tämän ongelman pitäisi olla historiaa.

Paikkaan liittyy eräs hauska tapahtuma muutaman vuoden takaa: Paikalle oli tehty uusi asfaltti ja kun tiemerkintöjen aika sitten tuli, oli Helsinkiin päin kulkeva ajorata jaettu kahdeksi ajokaistaksi. Eli alla olevan linkin takana näkyvän bussipysäkin jälkeen kaistoja olikin kaksi. Kaistat olivat melko kapeita jo Helsingin rajaa osoittavan kyltin kohdalla, mutta ennen kevyen liikenteen siltaa oli tainnut loppua usko jo merkintöjen tekijöiltäkin. Kaistaviiva hävisi paikalta sitten aika nopeasti.
http://www.google.com/maps?f=q&sour...d=93HhpEMqwjGujAkF4YA4XQ&cbp=11,78.72,,0,3.53

Noita kaistamerkintöjä joudutaan korjailemaan muutenkin aina välillä heti maalauksen jälkeen. Esim. Huopalahdentieltä Paciuksenkadulle kääntyvien kolmen kaistan merkinnät tehtiin pari kesää sitten alunperin niin, että oikeanpuolimmaisella kaistalla ei mahtunut ajamaan isommalla ajoneuvolla juuri ennen risteystä olevan pienen mutkan takia (kts. linkki kuvaan alla). Parin päivän päästä tuota kaistaa levennettiin sitten noin puolella metrillä.
http://www.google.com/maps?f=q&sour...=Ph-fqyPFiNbAiP5MoMADeA&cbp=11,215.66,,0,10.5

Ja esim. Helsinginkadulla olen useampana vuonna huomannut, että raitiovaunukaistan reunaviiva on maalattu yhtenäisellä leveällä valkoisella myös vasemmalle kääntyvien autokaistojen kohdalta. Nämäkin on kyllä sitten "aukaistu" aina varsin pian, esim. Kustaankadun risteys on ollut tällainen paikka.
http://www.google.com/maps?f=q&sour...id=6038kDG7kDub6bZ7z9du2Q&cbp=11,86.99,,0,4.6
 
Tuota Pasilan sillan ruuhkautumista voisi vallankin helposti lieventää HELMIllä. Nykyiselläänhän lähes kaikissa kyseisen paikan kautta kulkevista joukkoliikennevälineistä on joko HELMI tai LIVA. Kuitenkin, raitiolinja 9:n tulon jälkeen on kyseinen paikka mennyt aivan mahdottomaksi.

Tässä tilanne perjantaiaamulta. Siirryin h58lla Teollisuuskadun pysäkiltä liikennevaloihin, odottamaan pääsyä Pasilan sillalle. Valot olivat punaisella, kukaan ei liikkunut puoleen minuuttiin, kunnes sillan puoliväliltä tuli näkyviin raitiovaunun virroitin. Vaunu tuli ja meni, sitten taas odoteltiin, sillä nyt tuli 7 toiseen suuntaan.

Nyt varmaan jo pääsen, ajattelin...

Vaan sittenpä tulikin 9:n lähtöaika, joka tietenkin pääsi heti valoista, jonka jälkeen odoteltiinkin jo pitkin siltaa tulevaa Seiskaa...

No, 6min siinä sitten menikin, ennen kuin pääsin liikennevalojen toisellepuolen.
 
Tuota Pasilan sillan ruuhkautumista voisi vallankin helposti lieventää HELMIllä. Nykyiselläänhän lähes kaikissa kyseisen paikan kautta kulkevista joukkoliikennevälineistä on joko HELMI tai LIVA. Kuitenkin, raitiolinja 9:n tulon jälkeen on kyseinen paikka mennyt aivan mahdottomaksi.

Tässä tilanne perjantaiaamulta. Siirryin h58lla Teollisuuskadun pysäkiltä liikennevaloihin, odottamaan pääsyä Pasilan sillalle. Valot olivat punaisella, kukaan ei liikkunut puoleen minuuttiin, kunnes sillan puoliväliltä tuli näkyviin raitiovaunun virroitin. Vaunu tuli ja meni, sitten taas odoteltiin, sillä nyt tuli 7 toiseen suuntaan.

Nyt varmaan jo pääsen, ajattelin...

Vaan sittenpä tulikin 9:n lähtöaika, joka tietenkin pääsi heti valoista, jonka jälkeen odoteltiinkin jo pitkin siltaa tulevaa Seiskaa...

No, 6min siinä sitten menikin, ennen kuin pääsin liikennevalojen toisellepuolen.
Tuo on se valitettava tilanne, että parin "pyhä lehmä" ratikan takia kaikki muut liikenteen osapuolet kärsivät. Pasilan kautta kulkevien bussilinjojen, jotka ovat varsinkin ruuhka-aikaan tosi kuormitettuja, säännöllisyys on luvattoman heikko juuri näiden liikennevalojen takia. Ainiin mutta liikennehän ei saa sujua hyvin Helsingissä... siitähän kuulee usein puhuttavan, miten Helsingissä onnistutaan saamaan ruuhkat aikaisiksi näin vaatimattomilla liikennemäärillä. Suunnittelussa lienee hieman vikaa...
 
Pasilan sillan risteys on ollut täysin mahdoton siitä saakka kun silta avattiin. Olen kerran mm. käyttänyt asemman kelllosta katsoen 5 minuuttia siihen että jalankulkijana pääsin siitä Lidlin edestä asemalle. Ja tuliin bussilla 17, eli tämä oli ennen ysiä....

Ratkaisu on sulkea joitain tulosuunnista, helpoiten niin että uuden Veturitien valmistuttua silta suljetaan yksityisautoilta ja Ratapihantien liikenne ohjataan Veturitielle uuden alikulun kautta Rautatieläisenkadun kohdalla.
 
Eipä tuo seiskan etuus auta senkään sujuvuuteen jos Pasilan sillan pysäkillä on parikin bussia lastaamassa. Helposti tuossa voi mennä viisikin minuuttia. Bussien sujuvuuteenhan auttaisi Pasilan sillan kautta kulkevien linjojen helmittäminen. Bussien helmi kun kuulemma menee aina ratikkojen livan edelle. Tämä on kyllä huomattukin mm. Kustaa Vaasan tie - Hämeentie risteyksessä ja Savonkatu - Viipurinkatu risteyksessä.
 
Takaisin
Ylös