Viestiketju: Hankalia paikkoja ja pullonkauloja joukkoliikenteelle YTV-alueella

Konalan teollisuusalueella aikanani asuessa ja sieltä ensin kouluun Espooseen ja myöhemmin töihin samaiseen Espooseen pyöräillessä tuli Konalantie hyvinkin tutuksi. Muistan nähneeni siinä väärän suunnan pyöräilijöitä ja heille asiasta huomautelleeni, mutta heitä oli todellisuudessa erittäin vähän. Ajosuuntanuolia lisäämällä ja ehkä suurentamalla voisi saada jotain aikaan.

Kaiken kaikkiaan pyöräteiden erottaminen jalkakäytävästä on suosittavaa toimintaa, koska se parantaa liikenneturvallisuutta. Tärkein syy kaupunkiolosuhteissa on, että autoilija pystyy havaitsemaan oikealle kääntyessään polkupyörän paremmin, kun välissä ei ole pysäköityjä autoja - joita tosin muistini mukaan Konalantiellä ei juurikaan ole. Muilta osin ajamisen turvallisuus perustuu siihen, että pyörätien erottaminen ajoradasta jalkakäytävän sijaan siirtää mielikuvaa polkupyörästä nopeana jalankulun korvikkeena ajoneuvoksi muiden ajoneuvojen seassa. Tästä seuraa seuraavia asioita:
- Pyöräilijöiden ajelu jalkakäytävillä vähentyy, kun jalkakäytävät koetaan vieraiksi ajorataan totuttua
- Jalankulkijat ja heidän koiriensa talutushihnat eivät pompi pyörätielle kuin porot
- Pyöräilijät katsovat liikennemerkkejä tarkemmin, kun heidät ohjataan alueelle, jossa odotetaan järkevää käyttäytymistä
- Autoilijat tottuvat ajattelemaan polkupyöriä autojen kanssa tasa-arvoisina ajoneuvoina, jolloin kadun reunassa ajamisesta tulee turvallisempaa myös siellä, missä pyöräteitä ei ole - tämä vähentää jälleen jalkakäytäväpyöräilyä ja sen aiheuttamia vaaratilanteita.

Ajoneuvot kuuluvat ajoradalle ja polkupyöränkin kuljettamiseen kuuluu tietty vastuu. Ajoradasta erotettu polkupyörä tekee pyöräilijöistä vakavammin otettavia ja saa pyöräilijät ottamaan itsensäkin vakavasti.

Siinä vaiheessa, kun tällaisia kunnolla rakennettuja pyöräteitä on vielä vain hyvin vähän, pyöräilijät kyllä ajavat niillä miten sattuu. Mutta, mitä paremmin ihmiset tottuvat siihen, että pyörätiet voivat olla yksisuuntaisia, sitä harvinaisemmiksi tuollaiset idiootit tulevat. Luulenpa myös, että vähintään puolet niistä, jotka ovat typeryyttään ajaa nokkakolarin bussin kanssa, oppivat kokemuksensa jälkeen ajamaan oikeanpuoleista kaistaa.

- Vielä joitain kokemuksia Berliinistä, jossa asuin muutaman vuoden:
- Pyörätiet on useimmissa Bezirkeissä* joko erotettu ajoradasta tai pyöräilijät ohjataan erilaisin kaistamerkinnöin ajamaan tietä myöten (polkupyörätaskut, risteysten jälkeiset kymmenisen metriä pitkät katkoviivoin merkityt kaistat pyöränkuvineen)
- Kaksisuuntaisia pyöräteitä ei kertakaikkiaan voi olla (joskin, Alexanderplatzillapa on siltikin ), vaan pyörätiet on, silloin kun pyörätietä ylipäätään on, yksisuuntaisena molemmin puolin ajorataa. Näin myös niissä Bezirkeissä, joissa pyörätiet on erotettu jalkakäytävästä. Jos haluat kääntyä vasemmalle, siirry ensin tien toiselle puolelle.
- Kun pyörätietä ei ole, bussit hidastavat pyörän saavuttaessaan pyörän matkavauhtiin, mikä yleisesti ottaen motivoi pyöräilijän päästämään bussin ohitseen. Henkilöautot kapeampina toki yksinkertaisesti ajavat ohi. En huomannut tällaisen hidastavan bussiliikennettä havaittavasti.
- Silloin, kun molempien suuntien pyörätiet on pakko änkeä samalle puolelle tietä, niiden välissä on aina kaistaviivat ja ajosuunnan osoittavat nuolet.
- Autoilu on helpompaa, kun pyörät eivät ikinä kulje "vasenta kaistaa".

Helsingissä samaan suuntaan on vihdoin lähdetty esim. Runeberginkadun ja Arkadiankadun risteyksen tienoilla sekä raapustelemalla pyörätaskuja risteyksiin sinne sun tänne keskustaan. Mitä enemmän tällaisia ratkaisuja on, sitä paremmin pyöräilijät ja autoilijat oppivat noudattamaan liikennesääntöjä myös niiltä osin, jotka polkupyöräily tekee relevanteiksi.

Jos muuten näkyy väärään suuntaan pyöräileviä, heistä on ehkä hyvä ottaa valokuva...

*) Bezirk: vrt. pääkaupunkiseudun käsite "kaupunki", Bezirkejä on Berliinin alueella 8 kpl ja niillä on samat vastuut kuin pääkaupunkiseudun kaupungeilla

Alunperin kirjoittanut Dakkus

- Kun pyörätietä ei ole, bussit hidastavat pyörän saavuttaessaan pyörän matkavauhtiin, mikä yleisesti ottaen motivoi pyöräilijän päästämään bussin ohitseen. Henkilöautot kapeampina toki yksinkertaisesti ajavat ohi. En huomannut tällaisen hidastavan bussiliikennettä havaittavasti.

Tämä on yksi oleellinen juttu huomata pyöräkaistojen sijoittelussa. Pyörä ei hidasta joukkoliikennevälinettä kuin enintään ylämäissä. Muilta osin pyörä pääsee karkuun, kun vaunu seisoo pysäkillä. Helsingissä on aika takaperoinen kulttuuri tämänkin suhteen, monet kuljettajat kaahailevat pyörien ohi tai ahdistavat niitä tiukkoihin väleihin, vaikka se nopeuttaa vaunua hyvin vähän jos ollenkaan. Tämä on myös yksi asia, joka kannustaa pyöräilemään jalkakäytävällä.

Alunperin kirjoittanut joboo

Milloin Vihdintielle olisi tulossa bussikaista? Ruuhka aikaan busseilla menee monta kymmentä minuuttia kun matelee autojen seassa. Normaalisti H45 menee keskustaan n. 35min mutta ruuhka aikaan vihdintiellä tulee lisää aikaa noin 20-30min eli bussilla menee noin 1h keskustaan vihdintien takia.

Olen itse huomannut saman ilmiön iltapäiväruuhkassa. Tunti ja vartti Helsingin keskustasta 324:llä Espoon Niipperiin, kun nopeimmillaan matkan on päässyt jopa 30 minuutissa...

Torinossa viime viikolla käydessä tulivat tällaiset vastaan: http://goo.gl/maps/PXjTs

Olisikohan niistä apua, kun halutaan vähentää bussikaistoja ajavia autoja? Tuo luo mielestäni henkisen esteen kaistan käytölle vähän samalla tavoin kuin korotettu raitiotiekaistakin. Möykyt lopettamalla voi myös selkeästi ilmoittaa, mistä alkaen bussikaistalle on soveliasta ryhmittyä.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Torinossa viime viikolla käydessä tulivat tällaiset vastaan: http://goo.gl/maps/PXjTs

Olisikohan niistä apua, kun halutaan vähentää bussikaistoja ajavia autoja? Tuo luo mielestäni henkisen esteen kaistan käytölle vähän samalla tavoin kuin korotettu raitiotiekaistakin. Möykyt lopettamalla voi myös selkeästi ilmoittaa, mistä alkaen bussikaistalle on soveliasta ryhmittyä.

Lähtökohtaisesti mikään tämän tyyppinen etelän ratkaisu ei toimi pohjoisessa. Tuokin merkintä katoaisi taivaan tuuliin lumiauran ensitökkäisyllä. Lumi ja jää rajoittavat aika tehokkaasti erilaisten nuppeihin ja niveliin perustuvien tekniikoiden käyttöä.

Alunperin kirjoittanut MJG

Lähtökohtaisesti mikään tämän tyyppinen etelän ratkaisu ei toimi pohjoisessa. Tuokin merkintä katoaisi taivaan tuuliin lumiauran ensitökkäisyllä. Lumi ja jää rajoittavat aika tehokkaasti erilaisten nuppeihin ja niveliin perustuvien tekniikoiden käyttöä.

Myös Torinossa sataa lunta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedi...are_-_neve.JPG

Alunperin kirjoittanut sm3

Myös Torinossa sataa lunta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedi...are_-_neve.JPG

Se torinolainen aurattu katu on varmaankin rajattu kuvan ulkopuolelle, kun kuvassa sellaista ei näy.

Vantinmäen liikenneympyrä, jossa e65 kääntyy, on jo nyt VDL:lle ahdas, mahtuu ympäri vain juuri ja juuri. Mitenköhän sitten talvella?

Alunperin kirjoittanut MJG

Lähtökohtaisesti mikään tämän tyyppinen etelän ratkaisu ei toimi pohjoisessa. Tuokin merkintä katoaisi taivaan tuuliin lumiauran ensitökkäisyllä. Lumi ja jää rajoittavat aika tehokkaasti erilaisten nuppeihin ja niveliin perustuvien tekniikoiden käyttöä.

Vastaavantyyppinen mutta järeämpi ratkaisu löytyy esim. Krakovasta Grzegórzecka-kadulta (en valitettavasti osaa linkata suoraan StreetViewhun). Siellä kyllä ajellaan lumiaurallakin...

Alunperin kirjoittanut Max

Vastaavantyyppinen mutta järeämpi ratkaisu löytyy esim. Krakovasta Grzegórzecka-kadulta (en valitettavasti osaa linkata suoraan StreetViewhun).

Se ei ole vaikeaa. Menee vain paikkaan ja hakee linkin vasemman yläkulman ketjuikonista. Tässä: http://goo.gl/maps/GEYvd

Tuolla sinänsä ei ole eroa raitiovaunukaistojen tasoerotukseen, paitsi että lienee halvempi rakentaa. Tuo Torinon ratkaisu on vähän helpompi ylittää, mutta muodostaa silti näkyvän ja henkisen erotuksen.

Olen nyt syksyllä joutunut matkustamaan kotoani Pähkinärinteestä Pitäjänmäkeen Hiomotielle. Perillä pitää olla päivästä riippuen klo 7.30-9.00 välillä. Helpoin, vaihdoton yhteys olisi tietenkin suora linja 363. Vihdintien ruuhkat tosin ovat sitä luokkaa että noinkin lyhyeen matkaan kuluu kohtuuttomasti aikaa. Muutamana aamuna käytössäni on ollut auto, ja olenkin kiertänyt Vihdintien ruuhkan ajamalla Konalantien ja Pitäjänmäentien kautta. Tänä aamuna liikenne seisoi jo heti Vanhan Hämeenkyläntien risteyksen jälkeen joten päätin ajaa linjan 360K-reittiä, eli Vanhaa Hämeenkyläntietä suoraan Konalantielle. En ole vielä kertaakaan mennyt väliä linjalla 363 joten en tarkkaan tiedä kauanko matka Pähkiksestä Vihdintien sillalle aamuruuhkassa kestää. Voisin kuitenkin arvata että 30min tuohon hyvinkin voi mennä. Välillä käytän myös bussia+junaa, eli v50,51,55 Myyrmäkeen josta M-juna Huopalahteen ja vaihto A-junalla Valimoon. Tämän vaihtoehdon paras osa on A -ja M-junat joiden kokonaismatka-aika Myyrmäestä Valimoon on vain 11min joka sisältää vaihdon Huopalahdessa. Ongelmallisin on bussimatka Pähkiksestä Myyrmäkeen, vaikka matka on lyhyt niin silti on vaikea ennustaa vaihdon onnistumista junaan johtuen mm. Rajatorpantien lukuisista liikennevaloista. Olenkin entistä vakuuttuneempi siitä että linja 363 kannattaa siirtää reitille Konalantie-Pitäjänmäentie tai Vanha Hämeenkyläntie-Konalantie-Pitäjänmäentie. Tämä muutos voitaisiin hyvin tehdä jo ennen vuoden 2015 linjastoremonttia. näin syntyisi myös vaihtoyhteys A-junaan Pitäjänmäellä. Vihdintien perusparantaminen olisi myös syytä aloittaa nopeasti sillä niin huonossa kunnossa se on! Viimeistään silloin väylä pitäisi olla kunnostettu ja bussikaistoilla varustettu, jos ja kun Vihdintien runkolinja aloittaa.