Joskus aikaisemmin aiheesta on ollut satunnaista keskustelua täällä bussipuolella (ja enemmänkin ratikkapuolella), mutta viime aikoina asian tiimoilta on ollut suhteellisen hiljaista.
Mitä kuljettajarahastuksen kanssa pitäisi sitten pääkaupunkiseudulla tehdä? Se hidastaa matkantekoa ja vaikuttaa suuresti matka-aikoihin; ruuhka-ajan ulkopuolellakin voivat sivujen ajoajat olla pitkiä, jos matkan varrelle osuu paljon suurilla seteleillä kertalipun maksavia.
Itse pohdiskelin muutamaa eri vaihtoehtoa ja tulin näihin tuloksiin:
Nykyisen käytännön säilyttäminen (normaali kuljettajarahastus, kuljettajalla ei ole velvollisuutta maksaa vaihtorahaa yli 20 euroa)
+ Selkeä systeemi myös satunnaisille käyttäjille
+ Helppo matkustajalle
- Matkanteko hidastuu
- Matka-ajat vaihtelevat suuresti riippuen rahastuksen tarpeesta
- Ajoittain kuljettajan vaikea tulkita, millaista lippua halutaan; jos matkustaja heittää tiskille vain 10 euron setelin seutubussissa eikä sano mitään, kuljettajan on vaikea tietää, haluaako matkustaja kenties lasten sisäisen lipun vai aikuisten seutulipun
Lippujen osto vain tasarahalla (systeemi käytössä muun muassa Edinburghissa Lothian Buses-yhtiöllä; joissain autoissa erillinen 'kone', mihin kuljettajallakaan ei ole pääsyä ja johon raha syötetään, joissain autoissa kuljettaja hoitaa rahastuksen)
+ Matkanteko nopeaa, koska kuljettajan ei tarvitse etsiskellä vaihtorahoja
+ Säilyttää kuitenkin mahdollisuuden ostaa lippuja bussista sisältä
- Käytännössä pitäisi tulla käyttöön samanaikaisesti kaikilla linjoilla kaikilla yhtiöillä koko YTV-alueella, muuten liian vaikea matkustajille
- Alkuvaiheessa (+mahdolliset turistit ja satunnaiskäyttäjät) moni varmasti yrittää ostaa lippuja edelleen isommalla setelillä
- "Hetken mielijohteesta" - käyttö saattaisi vähentyä, jos tasaraha ei nopeasti löydy taskusta
Kuljettajarahastus vain tietyillä linjoilla tai tiettyyn aikaan (esimerkiksi ruuhkalinjoilla ei kuljettajarahastusta, tai ruuhka-aikaan ei kuljettajarahastusta)
+ Nopeuttaa tiettyjen linjojen kulkua / tiettyyn aikaan kulkemista
+ Voisi toimia "pikalinjoiksi" suunnitelluilla linjoilla
- Voi olla epäselvä kuljettajille, ja ainakin matkustajille
- Vähentää satunnaista käyttöä tietyillä linjoilla tai tiettyyn aikaan
- Tuleeko lipun ostamisesta liian vaikeaa?
Kaikki kertaliput ostetaan matkakortilla / ei kuljettajarahastusta (jokaiselle kaupunkilaiselle jaetaan / jokainen kaupunkilainen joutuu hankkimaan matkakortin, johon ladataan arvoa tai kautta toiveiden mukaisesti)
+ Nopeuttaa matkantekoa selvästi, kuljettaja voi keskittyä ajamiseen
+ Kuljettajilla ei enää olisi rahaa rengeissä, joten käytännössä ryöstöt mahdottomia
+ Yhdistelmät, kuten sama kortti käypä pankki/luotto- sekä matkakortti erinomainen mahdollisuus
- Matkakortin käyttö saattaa olla hankalaa ensikertalaiselle ja turistille, lisäksi mahdollisen vyöhykelipun myötä painikkeiden määrä nousisi kenties liian suureksi
- Matkustajien pitäisi huolehtia/muistaa aina kortilla oleva arvo, jos näin ei tapahdu, kynnys esimerkiksi henkilöauton käyttöön madaltuu, ts. vaikeuttaa runsaasti satunnaista matkustusta
Minkälaisia muita vaihtoehtoja voisi pääkaupunkiseudulla kehitellä? Vai onko nykysysteemi loppujen lopuksi tarpeeksi hyvä?
Mitä kuljettajarahastuksen kanssa pitäisi sitten pääkaupunkiseudulla tehdä? Se hidastaa matkantekoa ja vaikuttaa suuresti matka-aikoihin; ruuhka-ajan ulkopuolellakin voivat sivujen ajoajat olla pitkiä, jos matkan varrelle osuu paljon suurilla seteleillä kertalipun maksavia.
Itse pohdiskelin muutamaa eri vaihtoehtoa ja tulin näihin tuloksiin:
Nykyisen käytännön säilyttäminen (normaali kuljettajarahastus, kuljettajalla ei ole velvollisuutta maksaa vaihtorahaa yli 20 euroa)
+ Selkeä systeemi myös satunnaisille käyttäjille
+ Helppo matkustajalle
- Matkanteko hidastuu
- Matka-ajat vaihtelevat suuresti riippuen rahastuksen tarpeesta
- Ajoittain kuljettajan vaikea tulkita, millaista lippua halutaan; jos matkustaja heittää tiskille vain 10 euron setelin seutubussissa eikä sano mitään, kuljettajan on vaikea tietää, haluaako matkustaja kenties lasten sisäisen lipun vai aikuisten seutulipun
Lippujen osto vain tasarahalla (systeemi käytössä muun muassa Edinburghissa Lothian Buses-yhtiöllä; joissain autoissa erillinen 'kone', mihin kuljettajallakaan ei ole pääsyä ja johon raha syötetään, joissain autoissa kuljettaja hoitaa rahastuksen)
+ Matkanteko nopeaa, koska kuljettajan ei tarvitse etsiskellä vaihtorahoja
+ Säilyttää kuitenkin mahdollisuuden ostaa lippuja bussista sisältä
- Käytännössä pitäisi tulla käyttöön samanaikaisesti kaikilla linjoilla kaikilla yhtiöillä koko YTV-alueella, muuten liian vaikea matkustajille
- Alkuvaiheessa (+mahdolliset turistit ja satunnaiskäyttäjät) moni varmasti yrittää ostaa lippuja edelleen isommalla setelillä
- "Hetken mielijohteesta" - käyttö saattaisi vähentyä, jos tasaraha ei nopeasti löydy taskusta
Kuljettajarahastus vain tietyillä linjoilla tai tiettyyn aikaan (esimerkiksi ruuhkalinjoilla ei kuljettajarahastusta, tai ruuhka-aikaan ei kuljettajarahastusta)
+ Nopeuttaa tiettyjen linjojen kulkua / tiettyyn aikaan kulkemista
+ Voisi toimia "pikalinjoiksi" suunnitelluilla linjoilla
- Voi olla epäselvä kuljettajille, ja ainakin matkustajille
- Vähentää satunnaista käyttöä tietyillä linjoilla tai tiettyyn aikaan
- Tuleeko lipun ostamisesta liian vaikeaa?
Kaikki kertaliput ostetaan matkakortilla / ei kuljettajarahastusta (jokaiselle kaupunkilaiselle jaetaan / jokainen kaupunkilainen joutuu hankkimaan matkakortin, johon ladataan arvoa tai kautta toiveiden mukaisesti)
+ Nopeuttaa matkantekoa selvästi, kuljettaja voi keskittyä ajamiseen
+ Kuljettajilla ei enää olisi rahaa rengeissä, joten käytännössä ryöstöt mahdottomia
+ Yhdistelmät, kuten sama kortti käypä pankki/luotto- sekä matkakortti erinomainen mahdollisuus
- Matkakortin käyttö saattaa olla hankalaa ensikertalaiselle ja turistille, lisäksi mahdollisen vyöhykelipun myötä painikkeiden määrä nousisi kenties liian suureksi
- Matkustajien pitäisi huolehtia/muistaa aina kortilla oleva arvo, jos näin ei tapahdu, kynnys esimerkiksi henkilöauton käyttöön madaltuu, ts. vaikeuttaa runsaasti satunnaista matkustusta
Minkälaisia muita vaihtoehtoja voisi pääkaupunkiseudulla kehitellä? Vai onko nykysysteemi loppujen lopuksi tarpeeksi hyvä?