Viestiketju: HKL:n 5. palvelulinjakilpailu

Kumma kun kuljettajan pitää hallita suomea noin kovin hyvin, jostain syystä hyvä kielitaito ei riitä, vaan pitää olla lähes täydellistä. Osa palveluliikenteestä kulkee alueilla, joilla asuu vanhempaa, äidinkieleltään ruotsinkielistä väkeä. Nimenomaan vanhempi väki usein mieluusti käyttäisi omaa äidinkieltään ja valitsee muutenkin toisinaan tarkoituksella ne palvelut, joita äidinkielellään saa. Ehkäpä palvelulinjalla voitaisiin myös tarjota tuota palvelua.

Onpa hienoa toimintaa kaksikieliseltä kaupungilta. Jos tosiaan voidaan esittää joitakin noin kovan tason kielitaitovaatimuksia maahanmuuttajien työnteon estämiseksi, pitäisi vaatimuksen kyllä olla muodossa: "suomi tai ruotsi äidinkielen tasolla". Kaksikielisyys on lailla määrätty kuitenkin.

Tulokset:

• PALI 10: Taksikuljetus (P1)
• PALI 11: Concordia Bus Finland (P2, P12, P22, P5, P13)
• PALI 12: Taksikuljetus (P8, P17)
• PALI 13: Helsingin Bussiliikenne (P10, P16)
• PALI 14: Taksikuljetus (P9, P18)
• PALI 15: Taksikuljetus (P3, P19)
• PALI 16: Concordia Bus Finland (P4, P11, P20)
• PALI 17: Helsingin Bussiliikenne (P6, P7B, P7C)

Alunperin kirjoittanut LateZ

Onpa hienoa toimintaa kaksikieliseltä kaupungilta. Jos tosiaan voidaan esittää joitakin noin kovan tason kielitaitovaatimuksia maahanmuuttajien työnteon estämiseksi, pitäisi vaatimuksen kyllä olla muodossa: "suomi tai ruotsi äidinkielen tasolla". Kaksikielisyys on lailla määrätty kuitenkin.

Niin kerrankin mentiin Itäkeskukseen päättyvällä poikittaislinjalla Itäkeskukseen. Eräs kyytiin tullut kysyi "meneekö tämä Itäkeskukseen". Kuljettaja (maahanmuuttajataustainen) vastasi omalla suomellaan, että ei tiedä.!
No tässähän olisi voinut olla vaikka juuri paikkakunnalle vasta muuttanut kunnon kotimainen "punaniskakin" (vaan olisiko tuo vastannut yleensä mitään ).
Eli pointtini on, että paikallistuntemus varsinkin palvelulinjoilla on tärkeämpää kuin täydellinen kielitaito.

Toki palvelulinjoilla tarvitaan paikallistuntemusta. Lisäksi niillä tarvitaan asiakaspalvelutaitoa ja ajotaitoa. Palvelulinjan ideana juuri pitäisi olla turvallisen ja mukavan kyydin takaaminen niille, jotka eivät mielellään kiivastahtiseen paikallisbussiliikenteeseen muuten halua astua. Pari kertaa olen mennyt palveluautolla, ja pettymyksekseni sama kiivas tahti on jatkunut. Kuljettajat ajavat pientä autoa samaan malliin kuin omaa henkilöautoaan. Mummot joutuvat pitämään tangoista kunnolla kiinni, jotta pysyvät penkillä ja puristamaan kauppakassin sankaa rystyset valkoisina.

Mutta hyvinkin voi maahanmuuttajataustaisista kuljettajista löytyä riittävän hyvin suomea puhuvia ja palvelulinjalle sopivia kuljettajia. Turha vaatia täydellistä kielitaitoa, kun riittävälläkin pärjäisi, jos muut seikat ovat kunnossa.

Helsingissä, Vantaasta ja Espoosta puhumattakaan, on linjoja, jotka palvelulinjojen liikennöintiajan ulkopuolella (illat, viikonloput) voitaisiin hoitaa isommalla palvelulinjakalustolla. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa linjat 75A sekä 76 A ja B. Ongelma tällä hetkellä on siinä, ettei linjan jakaminen kilpailutettaessa useampaan pakettiin tuo juurikaan kustannussäästöjä (ympäristölle hyötyä kylläkin). Arvelen, että rahallistakin säästöä tulisi, jos jo palvelulinjaa kilpailutettaessa pakettiin sisällytettäisiin jonkin linjan ilta- ja viikonloppulähtöjä ja vastaavasti linjan päiväliikenne kilpailutettaisiin suppeampana M-P 5-18 tyyliin. Mielestäni kannattaisi ainakin harkita, jopa jossain kokeilla. Nouseva naftan hinta vain kannustaa tämäntyylisiin ratkaisuihin.