Näyttölaitteet pelikoneina

kuukanko sanoi:

HKL varmaan mielellään ostaisi sellaisen päivityksen Helmiin, jolla päivitykset tulisivat automaattisesti. Nykyään uuden reitin auettua liikenteelle siellä pitää käydä mittausautolla mittaamassa uusi reitti (ja uuden katuosan ollessa kyseessä mittausta ei pääse tekemään kuin vasta samana päivänä, kun liikenne jo siirtyy) ja sen jälkeen laitteisiin tehdään datat käsityönä, mikä kestää 6 viikkoa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helmi (1) perustuu odometriin (pyörässä olevaan etäisyysmittariin), vaikos? Kyllä tarkalle mittausajolle on silloin tarvetta, vaikka automaattisesti voisi luoda paitsi aikatauluista myös eri palveluntuottajien karttatiedoista etäisyys- ja paikkatietoja hieman karkeammalla marginaalilla, varmaan muutaman kymmenen metrin heitoilla pysäkkiväliä kohti korkeimmillaan. Ongelmana on kasata sovellus, joka vetää ja käsittelee nämä tiedot erittäin automaattisella tavalla jossa ihmisen odotetaan vain tarkistavan tiedot järkeviksi.

Itse järjestelmä luulisi tarvitsevan rukkaamista jotta liki automaattinen päivitys toimisi: ohjelmiston pitää osata lukea ja kirjoittaa viestintälaitteeseen joko automaattisesti tai erikseen määrättäessä esimerkiksi nappia tai vipua kääntämällä. Jos näin päästään tekemään, kannattanee tehdä tuki myös kaksisuuntaiselle tiedonsiirrolle nimittäin Helmi-laitteiston keräämiä tilastoja ajosta. Jos tilastojakaan ei vielä kerätä, siihenkin lienee mahdollisuus vähäisellä laitteistolisällä (massamuistia) ja ohjelmistoon olettaakseni vähäisiä muutoksia tekemällä. Tilastoilla aikataulusovellus voi virittää jopa ajoneuvokohtaisia korjauksia laitteiston heittoon, jotka kuitenkin voidaan levittää yhdellä päivityslaitteella kaikkiin, koska nämä tiedot eivät ole kovin suuria nykyaikaiseen tiedonsäilytyskapasiteettiin verrattuna. Tilastot voivat mahdollisesti toimia manuaalisen mittausajon korvaajana, ollen määrällisesti riittävän merkittäviä virhemarginaalille.

Kyseessä kyllä näillä muutoksilla lienee Helmi N+1, vaikka kyse onkin ykkösestä pienin laitteistomuutoksin ja mahdollisesti hyvinkin suurin ohjelmistomuutoksin. Rutiiniylläpidon manuaalista työtä on paljon vähemmän, ja sekin voi olla täysin rutiininomaista esimerkiksi kuskin tekemänä: ohjeistukseen tuoreen Helmi-muistikortin asettaminen sisään linjuriin joko aina tai vain muutosten tullessa.

En kyseisen alan nuansseista puolestaan tiedä liikaa, oletettavasti vähättelen järjestelmän antamia haasteita ainakin vähän. Hajautettu, keskukseton järjestelmä ei kuitenkaan ole peruskohdiltaan toimimaton, päinvastoin.

Onko näyttölaitteiden ja Helmin toimivuuteen vaikutusta sillä, minkälaisia sähkökytkentöjä ja laiteyhdistelmiä autossa on? Tänään ei nimittäin ollut mitään pysäkkilottoa, kun matkustin 66A:lla Repovuoresta Haapaniemeen. :smile:

Näyttö toimi millilleen oikein: pysäkki vaihtui ihan tasan pysäkin kohdalla, linjatunnus oli oikea, määränpääteksti oli oikea.

Auto oli HelB 52, Ikarukseksi ihan kohtuukuntoinen. Huomiotani kiinnitti se, että autossa toimi ihan vanha kunnon Pysähtyy Stannar -kilpi. Tryggit-laitteeseen ei siis tullut pysähtymisnapin painalluksesta Stop- eikä Stopping-tekstiä, mutta varsinainen näyttöruutu toimi aivan moitteettomasti. Onko pysäkkinäytön toimivuudella jokin yhteys siihen, että Pysähtyy-kilpi oli erikseen?

Helmi-liikennevaloyhteydestä en osaa sanoa muuta kuin, että kovin moniin valoihin ei tarvinnut pysähtyä. Vaikka lähes kaikilla pysäkeillä tuli ja meni matkustajia, matka sujui tavanomaista nopeammin ja mukavammin. Kuljettajan tasainen ja rauhallinen ajotapa myös vaikutti matkan sujuvuuteen. Matkalla ei ollut yhtään revittelykiihdytystä eikä paniikkijarrutusta.

Kun uudemmassa kalustossa on ties mitä elektronisia yhteisväyliä, niin kenties repivä ajotapakin sekoittaa joidenkin autojen pysäkkinäyttöjä?

hylje sanoi:

Helmi (1) perustuu odometriin (pyörässä olevaan etäisyysmittariin), vaikos?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän lisäksi sitä tietääkseni tarkennetaan ovien avausten avulla eli siirrettäisiin tarkalleen pysäkin kohdalle ovien avautuessa. Käytännön havainnot eivät kyllä ole kovinkaan paljon siltä tuntuneet.

Ja joskus näyttölaite näyttäisi myös "jumiutuvan" jonkun pysäkin kohdalle vaikka olisi toiminut siihen asti oikein, mitä on hankala selittää ainakaan laskuvirheellä tai mittausepätarkkuudella. Tietysti jos odometri lakkaa pyörimästä, niin ei etäisyyskään kasva.

Jos tästä haluaisi jotain kehitellä, niin innokkaat ihmiset vain keräämään matkustuspäiväkirjaa Helmi-havainnoista ja sitten tarjoamaan juttua jollekin päivälehdelle.

Pari viime viikoa 65/66 A:ta ajaneena (kovin) epätieteellinen havainnonti on huomannut että ykkössuunnassa Rautatientorilla, Hakaniemessä ja Vilhonvuoressa pysäkillä esitetään aikataulunmukaisia arv. ohitusaikoja. Ja tämä vaikka autossa Helmi olisi päällisin puolin kunnossa (kello ja askellus oikein jne). Eikä näy ~merkkiä. Sitä en ole päässyt testaamaan josko ~merkki pysäkkitaulussa näkyisi jos Helmi ei ollenkaan olisi päällä autossa (esim. em. viasta johtuen).
Tämän voi helposti katsoa kun ajaa: kuljettajan näyttö sanoo että ollaan esim. 2 min etuajassa, ja pysäkkitaulu että auto tulisi 2 min päästä.
Taasen kakkossuunnassa Hakaniemessä esitetään oikeasti arvioitua/toteutunutta saap.aikaa eli kuljettaja huomaa pysäkillä nollan vilkkuvan.

Korostan uudestaan että tämä on kokemusperäistä mutta ei välttämättä luotettavaa.

ilpo sanoi:

Pari viime viikoa 65/66 A:ta ajaneena (kovin) epätieteellinen havainnonti on huomannut että ykkössuunnassa Rautatientorilla, Hakaniemessä ja Vilhonvuoressa pysäkillä esitetään aikataulunmukaisia arv. ohitusaikoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin välillä noilla näytöillä näkee, että vain myöhässä olevista vuoroista esitetään reaaliaikaisia ennusteita. Tiettävästi ulkomaalainen järjestelmätoimittaja näkee asian niin, että jos bussi tai ratikka tulee pysäkille ennen pysäkkiaikataulunmukaista aikaa, pitäisi sen jäädä pysäkille odottamaan. Suomeen asti tälläiset käytännöt eivät vaan ole vielä kerinneet...

Mikäli näyttölaitteisiin nyt on yhtään uskomista, Helsingin sisäinen linja 65A on jossain välissä pidentynyt rajusti. Se ei olekaan enää Helsingin sisäinen linja, eikä edes seutulinjakaan, vaan siitä on tullut ulkomaille saakka ulottuva kansainvälinen linja. Palatessani koirani kanssa Lauttasaaresta kotiin auton HelB 227 Tryggit-näyttölaite ilmoitti linjaksi 65 ja määränpääksi N Andersberg / via Centrum. Norra Andersberg sijaitsee Ruotsissa, Halmstad-nimisessä kaupungissa. Jotenkin ihmeellisesti HelB:n bussi on onnistunut imaisemaan Helmi-infokantaansa Halmstadin linjan 30 tietoja...

Meillä PL:llä on Helmi-näytöt toimineet ihan OK, paitsi jos eivät ole toimineet ollenkaan. Joskus antaa pelkkiä ratikoiden vuoroja, mutta harvemmin. Toisaalta etuuksia ei tunnu juuri saavan (ledi vilkkuu kyllä, mutta valot ei odota).

Oletteko muuten tietoisia, että h64:llä on koekäytössä HELMI2?

Olen seurannut pidemmän aikaa Maunulan ja Itäkeskuksen jokeripysäkkien näyttöjä. Sekä aamulla että päivällä näytöt toimivat lähes moitteettomasti, mutta jossain 16:sta tienoilla ne putovavat pois pelistä. Viikonloppuisin näytöt ovat välillä myös päivällä pimeinä. Onko järjestelmässä jokin vika, kun tuntuu, että näytöt pimenevät ihan suunnitellusti? Tänään Ylioppilastalon pysäkkinäyttö oli aivan omalla aikavyöhykkeellä, kun sen mielestä kello oli 16.58, kun oikea aika oli 14.01. Myös vuoroajat oli miten sattuu. Puolestaan Oopperan pysäkillä näyttö viisaana kertoi, että seuraavat kasit tulevat kolmen ja kahdentoista minuutin päästä. Tätä samaa se näytti kymmenen minuuttia! Siinä se kasikin meni. Toisella puolella minuutit taas vähenivät, mutta ei riittävän nopeasti, sillä kun kasi tuli, näytti kekseliäs näyttö ~3,12. Metrovaunuissa 121 ja 122 olevat näytöt eivät enää näyttäneet vanhentuneita liikennetiedotteita kuten ennen, vaan nekin olivat pimeinä.

Tässä vain siis tapahtumia samalta päivältä. Tulee vaan mieleen, että minkä takia hankitaan kalliita näyttöjä, jos ne sitten käyvät päin peetä tai sitten eivät tiedä mitään.

GT8N sanoi:

Tulee vaan mieleen, että minkä takia hankitaan kalliita näyttöjä, jos ne sitten käyvät päin peetä tai sitten eivät tiedä mitään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskin niitä ostetaan sillä ajatuksella, että ne näyttävät mitä sattuu. Päättäjät vaan kuvittelevat, että ostamalla näytöt saadaan toimivaa tavaraa ja sillä hyvä. Yleensä kuitenkin laitteiden ylläpito vaatisi huomattavat resurssit ja siihen sitten ei enää olekaan varaa - tai edes halua, jos päättäjät eivät itse näe säännöllisesti vikaa laitteissa.

Helmi 2 jäihin

HKL:n johtokunnan (ent. joukkoliikennelautakunnan) esityslistalla 19.3.2009 kokoukseen seisoo että Helmi kakkosta oltaisiin pistämässä jäihin. Sen sijaan laajennettaisiin Helmi ykköstä kunnes uusi rahastus-ja lippujärjestelmä aikanaan (2014?) tulee.
http://www.hel.fi/static/public/hel...kenteen_liikennevaloetuusjarjestelmien_ja.pdf

HelB 801 tänään linjalla h18 näytti sisänäytössään kaukaisesti heprealta näyttävää materiaalia.

hylje sanoi:

HelB 801 tänään linjalla h18 näytti sisänäytössään kaukaisesti heprealta näyttävää materiaalia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Thorebin järjestelmissä käytetään Israelista peräisin olevia komponentteja, lieneekö kyseessä jokin "BIOS (Basic Input Output System)" -tyyppinen teksti?

Tänään metrossa Ruoholahdesta 15.50 lähteneessä junassa näyttölaitteet ja kuulutukset kävivät kaksi asemaa jäljessä, kunnes Kulosaaressa Sörnäisten kuulutuksen jälkeen tuli myös Kulosaaren kuulutus. Tuli mieleen monien vuosien takaa melko yleiseltä tuntuneet kuulutusjärjestelmän sekoilut, jolloin välillä ei tullut mitään kuulutuksia ja joskus kaikki tuli aivan sekaisin, kuten Kulosaaren sillalla "...Hakaniemi Kvarnbäcken Rautatient... Itäkeskus Kampen..." Melko usein myös Siilitien kuulutus tulee kahteen kertaan. Tuntuu, että nykyinen (Otanmäessä käyneiden vaunujen) järjestelmä ei ole ihan yhtä toimintavarma kuin saneeraamattomien vaunujen.

GT8N sanoi:

Tänään metrossa Ruoholahdesta 15.50 lähteneessä junassa näyttölaitteet ja kuulutukset kävivät kaksi asemaa jäljessä, kunnes Kulosaaressa Sörnäisten kuulutuksen jälkeen tuli myös Kulosaaren kuulutus. Tuli mieleen monien vuosien takaa melko yleiseltä tuntuneet kuulutusjärjestelmän sekoilut, jolloin välillä ei tullut mitään kuulutuksia ja joskus kaikki tuli aivan sekaisin, kuten Kulosaaren sillalla "...Hakaniemi Kvarnbäcken Rautatient... Itäkeskus Kampen..." Melko usein myös Siilitien kuulutus tulee kahteen kertaan. Tuntuu, että nykyinen (Otanmäessä käyneiden vaunujen) järjestelmä ei ole ihan yhtä toimintavarma kuin saneeraamattomien vaunujen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä on tapahtunut, kerran kuulutus tarjoili Kulosaaressa Rautatientoria tms. ja kuljettaja korjasi perään että "vaikka tekniikka onkin eri mieltä on seuraavana kuitenkin Kulosaari-Brändö"