Näyttölaitteet pelikoneina

HelBin busseissa on laitteita, joissa vilkkuu pysäkkien nimiä. Moni luulee, että niillä on tarkoitus neuvoa satunnaista kulkijaa, jotta hän tietäisi, milloin tullaan postumispysäkille. Ehei - oikeasti nuo laitteet on asennettu viihdyttämään vakiomatkustajia. Niillä voi pelata monenlaisia bingopelejä matkatoverin kanssa.:wink:

Yksinkertaisin peli menee niin, että bussin tullessa pysäkille lyödään vetoa esim.

• toimiiko näyttölaite
• onko laitteen ilmoittama määränpää oikeasti tämän suunnan vai vastakkainen päätepysäkki
• kuinka moni pysäkki osuu kohdalleen

"Stopping-laite" (se, jossa ei syty suomeksi pysähtyy- eikä ruotsiksi stannar-valo, vaan jotain ulkomaankieltä) eli Tryggit-näyttö on siitä tylsä, että tekstit yleensä etenevät pysäkkijärjestyksessä.

Sen sijaan "sporasta tuttu laite" eli kapea "pistekirjoitusnäyttö" tarjoaa useampia pelimahdollisuuksia. Pysäkit vilkkuvat usein ihan miten ja missä sattuu. Voi siis "lotota" ihan satunnaisillakin, jopa muiden linjojen pysäkeillä tai sellaisilla, jotka on jo ohitettu.

Joskus oli esim. linjalla 23 suurta hupia arvuutella, montako kertaa Hakaniemi-teksti syttyy Rautatientorin ja Liisankadun välillä tai monestiko tulee Toisella linjalla Ruskeasuolle päin mennessä Kaisaniemi-tekstin lisäksi vielä Rautatientorikin.

Linjan 66A Säffle-autojen pelitylsyyteen tuli tänään vaihtelua, kun 11.13 lähti Paloheinästä CityL-auto 9603. Näyttölaite oli tosi arvaamaton ja lopulta yllättäväkin. Velodromille asti näytössä vuorotteli "10 Kirurgi" ja "10 Kirurgen". Sitten välähti "66A Länsi-Pakila" (oltiin menossa Lauttasaareen päin) ja varsinainen bingopeli saattoi alkaa.

Ennen Hattulantietä näytössä oli vilkkunut "Melkonkatu", "Kiviaidankatu", "Pyöräilystadion", "Mäkelänrinne" ja sitten Päijänteentielle asti loisti "Velodrom". Hetkeksi syttyi seuraavalla pysäkkivälillä "Hattulantie", joka kurvissa vaihtui "Mäkelänrinteeksi". Kaikukadun kohdalla vilahtivat "Pyöräilystadion" ja "66A Länsi-Pakila", mutta sitten loisti "Vilhonvuori" ainakin Hakanimeen asti, jossa pelimme tällä kertaa päättyi.

Vaikka osumia ei tässä pelissä tullut, niin kyseinen auto kyllä tarjosi samalla toisenkin viihteen, jossa "voittopotti" kolahti oikean arvauksen myötä kohdalle. Sivulinjakilven kotelon raosta roiskui sisään vettä vielä Hakaniemessäkin. :biggrin:

Minä satuin kerran linjalla 510 matkustaessani Leppävaarasta Myyrmäkeen bussiin jonka sisällä olleen näytön mukaan matkustettiin linjalla 65A, ja pysäkitkin etenivät ihan järkevässä tahdissa. Yksikään ei vaan osunut oikeaan, kun kerran oltiin ihan eri kaupungissakin...

En sitten tiedä onko kyse vain tuurista, mutta tällä viikolla kaikissa Jokereissa joilla kuljin, oli "seuraava pysäkki"-näytön alempi rivi pimeänä. Eli joko laitteet syrjivät toista kotimaista, tai kohdalleni sattui joka kerta sama auto. :lol:

Toinen merkillisyys, en tiedä onko tätä sitten korjattu Concordian myötä, on se, että jos bussi on matkalla Mellunmäkeen, lukee linjakilvessä "Mellumäki". Tilaa tuolle puuttuvalle n-kirjaimelle olisi kyllä, onhan "Mellungsbacka" kuitenkin pidempi, eikä sillä ole mitään vaikeutta mahtua näyttöön.

Ja näin siis ainakin oli vielä jokunen vuosi taaksepäin, kun HelBit hallistivat Mellunmäen linjoja. Nyttemmin en ole sielläpäin liikkunut, mutta koittakaapa katsella, olisiko Concordia asian korjannut.

Tänään kun matkustin 21V:llä, luki näyttötaululla 6 Arabia:biggrin:


Mutta kerran linjalla 18 luki tryggit näytöllä

TOO Töölön halli

Tryggit näyttöpaneelin Stopping tekstejä on vaihdettu niin että osassa ainakin HelB:illä luki Stop.

Kimmo sanoi:

Tryggit näyttöpaneelin Stopping tekstejä on vaihdettu niin että osassa ainakin HelB:illä luki Stop.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä vain, ainakin autoissa #222 ja #227 asianlaita on juurikin sillä tavalla.

Näyttölaitteet ovat osa Helmiä (Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio).

Helmi-järjestelmä perustuu vaunussa tai bussissa olevaan tietokoneeseen, johon on ohjelmoitu kaikki tieto siitä, missä kohti linjaa ja missä tilanteessa näytetään mitäkin tekstiä, ja missä vaiheessa tilataan liikennevalokojeilta etuuksia.

Jos tässä tiedossa on virheitä, päädytään esimerkiksi tuollaisiin TOO Töölön halli -tilanteisiin. Siinä on kuljettajillakin mahdollisuus ihmetellä, kun aamulla linja-auton laitteistosta löytyy vain raitioliikenteen vuoroja, tai jos löytyykin oikea vuoro, niin tietääkö systeemi, että just nyt on arkipyhä, tai jos tietääkin, niin löytyykö oikea lähtö, ja jos löytyykin, niin löytyykö kaikki pysäkit...

Ongelma on siinä, että koska laitteet ovat ajoneuvokohtaisia, jokainen pitää käydä ohjelmoimassa erikseen. Kun järjestelmä laajenee, henkilöstöllä ei riitä enää aikaa pitää huolta joka bussista ja ratikasta, eikä järjestelmän muidenkaan osien ylläpitoon.

Helmi 2 -järjestelmän pitäisi ratkaista ainakin tämä ongelma, koska siinä kaikki tieto on keskustietokoneella. (Entäs kun se kaatuu?)

Toinen yleinen ongelma on väärin askeltaminen. Ajoneuvolaitteisto määrittelee sijaintinsa mittaamalla edelliseltä pysäkiltä kuljettua matkaa. Pysäkillä se päättelee olevansa, kun kuljettaja avaa ovet. Sijainti varmistetaan satelliittipaikannuksella.

Jos siis tietokone kuvittelee bussin kulkevan nopeammin tai hitaammin kuin se todellisuudessa kulkee, ei se pysy perässä pysäkeiden sijainnissakaan. Jos päästään ajamaan useamman pysäkin ohi, näyttölaitteetkin saattavat edistää eli näytää pysäkkiä kauempana linjan varrella, tai jäädä jälkeen, jolloin näkyy pysäkki, joka jo on ohitettu.

Tällaisissa tilanteissa liikennevaloetuudetkaan eivät toimi, tai saattavat jopa toimia bussia vastaan, kun punainen valo syttyykin juuri nenän edessä. Itse yleensä käännän silloin koko vehkeen pois päältä.

Helmi 2 ratkaisee tämän ongelman niin, että metriaskelluksesta luovutaan ja bussi paikannetaan pelkästään GPS-signaalin perusteella. (Mutta entäs, jos keskustan katukuiluissa signaali hukkuu?)

Ja sitten on tietysti aina se inhimillisen erheen mahdollisuus, eli kuljettaja sählää laitteen kanssa. Silloin voi näyttölaitteiden näkökulmasta tapahtua melkein mitä tahansa.

Esimerkiksi tuo tapaus, jossa 510:llä oltiin olevinaan 65A:lla. Tarkempaa tietoa itselläni ei ole aiheesta, mutta esitän luonnollisen selityksen. Näin on mahdollisesti voinut tapahtua:

Auto on ollut aamulla 65A:lla ja vaihdettu syystä tai toisesta kesken päivän pois. Helmi-laitetta ei ole käännetty pois päältä. Vika on korjattu, ja auto on lähtenyt iltapäiväruuhkaan 510:lle, edelleen laite päällä. Ja siellä se siis iloisesti askeltaa 65A:ta, kun ei sieltä koskaan tiedä poistuneensakaan.

Kaiken kaikkiaan luvattoman paljon virheitä ja toimimattomia ajoneuvolaitteita on ollut viime aikoina. Liikenteenohjauskeskukselle pitäisi saada lisää resursseja, kun samaan aikaan kehitetään Helmi 2:ta ja ylläpidetään alkuperäistä Helmiä...

Göteborgissakinhan on käytössä sama järjestelmä. Onkohan siellä painiskeltu samanlaisten ongelmien kanssa?

Esitän nyt nimilottoa uhkaavan ja muutoinkin peljottavan yksinkertaisen ja vanhanaikaisen ajatukseni tiedotustilanteen parantamiseksi: joka kuljettajalle ajamansa linjan pysäkkiluettelo paperille ohjaamoon mukaan ja kuuluttakoon ajoneuvon kuljettaja selkeästi ääntäen seuraavan pysäkin nimen kummallakin kotimaisella. Tämän ei pitäisi olla sen vaikeampi suoritus meillä kuin jossain muuallakaan jo vuosikymmenien ajan. On mukavaa leikkiä kaikenmaailman tietokoneohjelmilla ja laitteilla, mutta kun ne kerran eivät toimi, niin jälleen kerran on kotikutoisen rukiinen vanha konsti parempi

Tämä HELMIn kanssa säätäminen on kyllä epätoivoista. Ensinnäkin soisin, että järjestelmä olisi ainakin matkustajainformaatiota koskevilta osiltaan käytössä koko pääkaupunkiseudun alueella. Toiseksi HELMIn pitäisi toimia huomattavasti paljon paremmin kuin nykyään muutenkin. Sanoisin, että korkeintaan noin 40 prosentilla niistä matkoista, joita teen jollain HELMIin kuuluvalla linjalla, näytöt toimivat asianmukaisesti.

23:ssa on monta kertaa tullut esimerkiksi sellainen tilanne, että Maistraatinportin tai TV-keskuksen pysäkiltä kyytiin noustuani näytössä on vilissyt juurikin Kaisaniemi tai Castreninkatu tai Sturenkatu tai mikä nyt milloinkin. Aina tietysti kelpaa tosiaan arvuutella, kumpaan suuntaan pysäkit alkavat näytöllä edetä.

Hauska esimerkki liittyy muuten myös raitiovaunulinjojen 8, 3B ja 3T käyttämään väliaikaiseen pysäkkiin "Sörnäinen (M)" Helsinginkadulla. Näytössä vilkkuu vuorotellen teksti "SÖRNÄINEIN M" ja tyhjää - joku on vahingossa lyönyt näppiksellä hutia eikä ole edes yrittänyt kirjoittaa pysäkkiä ruotsiksi. Voiko mistään muusta olla kyse? Näköjään kaikki on mahdollista.

Raitiovaunuissa HELMI toki muilta osin toimii melkein poikkeuksetta.

Mutta ne bussit. Mikä on se systeemi, joka on käytössä esimerkiksi Berliinissä tai Tukholmassa kaikilla linjoilla? Siellähän seuraavan pysäkin nimi lukee näytöllä luotettavasti, ja automaattikuulutuksetkin toimivat kuin käymälä.

23Ají Anárjiri sanoi:

Esitän nyt nimilottoa uhkaavan ja muutoinkin peljottavan yksinkertaisen ja vanhanaikaisen ajatukseni tiedotustilanteen parantamiseksi: joka kuljettajalle ajamansa linjan pysäkkiluettelo paperille ohjaamoon mukaan ja kuuluttakoon ajoneuvon kuljettaja selkeästi ääntäen seuraavan pysäkin nimen kummallakin kotimaisella. Tämän ei pitäisi olla sen vaikeampi suoritus meillä kuin jossain muuallakaan jo vuosikymmenien ajan. On mukavaa leikkiä kaikenmaailman tietokoneohjelmilla ja laitteilla, mutta kun ne kerran eivät toimi, niin jälleen kerran on kotikutoisen rukiinen vanha konsti parempi

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi ihan hyvä idea ja minulta ainakin onnistusi, mutta kun monet kuljettajat eivät osaa kuin yhtä kotimaista (jos sitäkään) ja minä en ainakaan alan ammattilaisena kannata, etta siellä ruvetaan ruotsia ääntämään jotenkin savolaisittain tai muuten ihmeellisesti. Ei antaisi ihan hyvää kuvaa sekään. Siinä olen ilmanmuuta samaa mieltä, etta tälläiset infot tulee antaa kummallakin kotimaisella pääkaupunkiseudulla.

Tuomas sanoi:

Auto on ollut aamulla 65A:lla ja vaihdettu syystä tai toisesta kesken päivän pois. Helmi-laitetta ei ole käännetty pois päältä. Vika on korjattu, ja auto on lähtenyt iltapäiväruuhkaan 510:lle, edelleen laite päällä. Ja siellä se siis iloisesti askeltaa 65A:ta, kun ei sieltä koskaan tiedä poistuneensakaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisivatpa asiat niin hienosti, että kuljettaja käyttäisi vain Buscomia ja muut sovellukset ottaisivat tietonsa sieltä. Ei luulisi olevan mitenkään avaruustekniikkaa, että kilvitys ja Helmi asettuisivat oikein kuljettajan valitessa lähdön Buscomista. Kun joka järjestelmää pitää ohjata erikseen, tuloksena on aina jonkinlainen määrä virhetoimintoja ja unohduksia. Ja vähintäänkin vakiomatkustajien luottamus menee, kun laitteet antavat väärää tietoa.

Mitenköhän tämäkin asia on hoidettu paljon paremmin Tampereella?

Johan Näs sanoi:

Hauska esimerkki liittyy muuten myös raitiovaunulinjojen 8, 3B ja 3T käyttämään väliaikaiseen pysäkkiin "Sörnäinen (M)" Helsinginkadulla. Näytössä vilkkuu vuorotellen teksti "SÖRNÄINEIN M" ja tyhjää - joku on vahingossa lyönyt näppiksellä hutia eikä ole edes yrittänyt kirjoittaa pysäkkiä ruotsiksi. Voiko mistään muusta olla kyse? Näköjään kaikki on mahdollista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Viimeksi perjantaina menin tuosta ohi, kahdeksikolla Arabian suuntaan. Silloin ainakin näkyi pysäkin nimi oikein molemmilla kotimaisilla.

Johan Näs sanoi:

23:ssa on monta kertaa tullut esimerkiksi sellainen tilanne, että Maistraatinportin tai TV-keskuksen pysäkiltä kyytiin noustuani näytössä on vilissyt juurikin Kaisaniemi tai Castreninkatu tai Sturenkatu tai mikä nyt milloinkin. Aina tietysti kelpaa tosiaan arvuutella, kumpaan suuntaan pysäkit alkavat näytöllä edetä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvin usein näkee myös Hakaniementorin kohdalla Kuntatalo-tekstin.

Nykyään kun joku kaveri on tulossa ekaa kertaa käymään varoitan joka kerta, että ei parane siihen näyttöön luottaa.

vristo sanoi:

Olisi ihan hyvä idea ja minulta ainakin onnistusi, mutta kun monet kuljettajat eivät osaa kuin yhtä kotimaista (jos sitäkään) ja minä en ainakaan alan ammattilaisena kannata, etta siellä ruvetaan ruotsia ääntämään jotenkin savolaisittain tai muuten ihmeellisesti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Voihan sitä siihen pysäkkilistaan lisätä suurpiirteisen ääntämisohjeen jokaiselle pysäkille, tyyliin "3100 Kirkkoherrantie - Kyrkoherdevägen (tsyrkko-häärde-veegen)" tai "V1741 Vantaakosken asema - Vandaforsens station (vanda-forssens stašuun)". Luulisi ainakin paljasjalkaisten stadilaiskuskien (katoava luonnonvara?) osaavan sen verran.

Parasta kuitenkin antaa metrokuuluttajan hoitaa bussien ja ratikoidenkin kuulutukset kaikilla kotimaisilla ja tarvittaessa ulkomaankin kielillä.

23Ají Anárjiri sanoi:

Esitän nyt nimilottoa uhkaavan ja muutoinkin peljottavan yksinkertaisen ja vanhanaikaisen ajatukseni tiedotustilanteen parantamiseksi: joka kuljettajalle ajamansa linjan pysäkkiluettelo paperille ohjaamoon mukaan ja kuuluttakoon ajoneuvon kuljettaja selkeästi ääntäen seuraavan pysäkin nimen kummallakin kotimaisella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pelkät kuulutukset eivät tietenkään kerro kuulovammaisille oikeaa pysäkkiä, ja saattaapa se liikenteen hälyssä jäädä muiltakin kuulematta. Siksi pysäkki-info pitää mielestäni varmistaa vielä näyttötauluilla.

Aikanaanhan "Helmi 0:ssa" eli 423-järjestelmässä oli mukana myös automaattiset pysäkkikuulutukset. (En vain muista, väsyivätkö niitä kuuntelemaan matkustajat vai kuljettajat, vai johtuiko poistaminen jostakin muusta syystä.)

Joka pysäkin kuuluttaminen on mielestäni liikenneturvallisuuden kannalta hieman kyseenalaista, varsinkin, jos siihen sisältyy pysäkkiluettelon selailua ja keskittymistä siihen, että kummankin kielen lausuminen varmasti menee oikein. Sitten vielä mikrofonin siirtäminen suun eteen, yksi käsi tai jalka tangentille, ja hyvin äkkiä alkaa tulla kolhioita ja vahinkoilmoitusten täyttelyä...

TEP70 sanoi:

Ei luulisi olevan mitenkään avaruustekniikkaa, että kilvitys ja Helmi asettuisivat oikein kuljettajan valitessa lähdön Buscomista. Kun joka järjestelmää pitää ohjata erikseen, tuloksena on aina jonkinlainen määrä virhetoimintoja ja unohduksia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Raitioliikenteessä linjakilvitys hoituu juurikin Helmi-laitteen kautta, mutta silti Buscom ja Helmi ovat eri laatikoissa. Myös joissakin Helsingin bussiliikenteen autoissa kilpien ohjaus oli Helmin kautta, mutta sellaista autoa en itse ole aikoihin päässyt ajamaan.

Olen ihan samaa mieltä siitä, että yhden laitteen pitäisi hoitaa linjakilvitys, Helmi ja lipunmyynti.

Moisen laitteen käytettävyys on kuitenkin suunniteltava tarkkaan. Perustilanteita varten varmaan helppoa, mutta kun silloin tällöin pitäisi esimerkiksi voida laittaa Helmi poikkeusreitti-tilaan ja sen jälkeen alkaa käsipelillä säätämään sitä oikealle pysäkille. Toimintoja kertyy helposti niin paljon, että tuloksena on jonkinlainen määrä virhetoimintoja ja unohduksia.