Matkustin maanantaina 31.3 linjalla 66A pakilasta sörnäisiin ja koko matkan ajan näyttötaulussa vaihtui vuorotellen teksti "KANNELMÄKI..GAMLAS" autona oli jokin kaasusäffle,numeroa en muista.
Pinssejä, solmioneuloja ja kangasmerkkejä: https://holvi.com/shop/btxshop/
Eikös Tukholmaan ole tulossa busseihin BussPC/BussKom laitteisto, jonka pitäisi osata kaikki.
Hölmöltä se tietysti tuntuu, että kuskin pitää säätää lippunmyyntilaite, linjakilvet sekä matkustajainformaatiotaulut erikseen.
Jos muuten Helmi2-laitteita on noissa PL:n autoissa jotka ajaa H64:ää ja autojen sijaintia pystyy tarkkailemaan HKL:n GPS-kartalla, niin miksi se pysäkkinäyttö sisällä ei toimi?
Seurasin yhtenä iltana ikkunasta H64:ää kun se ajoi Mäkelänkatua pitkin ja se piste kartalla oli ehkä 2 bussin mittaa jäljessä. Aika hyvin se siis toimii ja on tarkka.
ja loppujen lopuksi: Oliko KomFram vai KomBort...?
/Skurubisin
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.04.2008 kello 07:22. Syy: kieliasu
Helsingfors har ein somletrikk!
Linjoja 65A/66A vakituisesti käyttävänä olen huomannut kuinka näyttölitteissa on välillä vääriä linjatunnuksia, lähinnä 42 ja 10(!) Kohteena oleva päätepysäkki on tämän linjan mukainen, mutta seuraava pysäkki on puolestaan täysin oikein. Harvemmin on seuraavan pysäkin tiedot väärin.
'En ole kiinnostunut selityksistä, joita annetaan myöhästymisille. Olen kiinnostunut vain siitä mitä on todella saatu aikaan'
(Mahatma Gandhi)
Toi kylläkin on välillä itseä ihmetyttänyt, kun on väärä linja, mutta oikeat pysäkit. Sama ilmiö tuli tänään h14:lla Pajamäen suuntaan HelB:in autossa 231. Näyttö väitti auton olevan linjalla 20N Kannelmäkeen, mutta kuitenkin näytöllä tuli oikeat pysäkit. Palatessa Eiran suuntaan näytöllä luki oiein 14 Eira.
Tilaaja ei kauheata kiirettä tunnu pitävän tuohon laitteistoon liittyen. Keskeisellä pysäkillä saa viikkokaudet olla näyttö rikki. Ainakin vuosi sitten kesäaikataulujen saanti järjestelmään kesti yli juhannuksen. Pysäkkinäytöt eivät tunnista kaikkia autoja, vaan näyttävät arvioituja ohitusaikoja. En tiedä onko vika kuljettajan vai laitteiston. Tuntuu siltä, että teknisiä ratkaisuja on kiva suunnitella ja toteuttaakin, ylläpidon kanssa ei sitten ole niin väliä.
Hiljaiseen aikaan on kiva nähdä näytöstä, onko auto jo mennyt. Aina ei kannata jäädä vartiksi odottelemaan. Poikkeustilanteissa pysäkkinäytöistä voisi saada hyötyä. Varmasti teknisesti olisi mahdollista näyttää tilannetietoa myös muiden linjojen pysäkeillä ja kulkuneuvoissa. Tärkeintä olisi, että vaikkapa metroliikenteen ja junien kulun keskeydyttyä tietoa voitaisiin jakaa niin jokerin kuin raitioteidenkin pysäkeillä, ehkä jopa kulkuneuvoissa. Kalliista laiteinvestoinnista pitäisi ottaa kaikki hyöty irti.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 11.11.2008 kello 15:41. Syy: siirretty toiseen viestiketjuun
Nelisen viikkoa sitten lokakuun puolivälissä matkustin Jokerilla Leppävaarasta Itäkeskukseen, eikä uutta (käyttö alkoi 10.8.2008) Jokeripysäkkiä "Mäkkylä" Mäkkylän puistotien risteyksessä ollut vielä lisätty järjestelmän pysäkkitietoihin, tai sitten eivät olleet päivittyneet ao.autoon. Näkyykö "jo" nyt sitä en tiedä.
Totta! Silloin kun jokeri vielä kulki iltaisin puolen tunnin välein, oli näytön tieto ensiarvoisen tärkeää. Ne kuitenkin eli aivan omaa aikaansa. Näyttö näytti auton lähestyvän (~3, 33) -> (~2, 32). Lopulta ennen kuin auto saapui, siirtyi näyttö näyttämään viisaana (29, 59). Tällöi jos joku saapuu pysäkille, ja uskoo näyttöä, lähtee todennäköisesti etsimään toista yhteyttä. Tällöi auto hurauttaa ohi ja seuraavaan ei enää olekaan kuin puolituntia! No onneksi nykyään vuoroväli on parempi.
Kuitenkin jos näytöt eivät pysty tarjoamaan oikeata tietoa, voi ne olla vaikka pimeänä. Onhan pysäkillä paperinen aikataulu. Itse en ainakaan usko sähköiseen informaatioon, kun käytännössä laitteet saa näyttää tai olla näyttämättä mitä sattuu!
Jos laiteet eivät toimi, niin miksi niitä laitetaan?![]()
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 11.11.2008 kello 15:39. Syy: moninkertaiset kysymysmerkit ja hymiöt pois
Tänäänkin olivat, taas vaihteeksi, jokaisen jokeripysäkin näytöt Maunulasta Oulunkylään pimeinä. On se kumma, että ne niin usein ovat poissa käytöstä.
Ajelin 11.11.2008 14:ää ja 14B:tä, kun kerran itse sain valita. Muutaman kerran pysäkkinäyttö näytti nollaakin, kun saavuin pysäkille, mutta muitakin lukemia kyllä tuli havaittua.
Linjojen reitti on muutettu eteläänkin päin mentäessä Fredrikinkadulle, mutta ajoneuvolaitteisto kuvittelee silti kulkevansa Runeberginkadulla, mikä sekoittaa askelluksia ja sitä kautta liikennevaloetuuksien ja pysäkkinäyttöjen toimintaa. Eteläpään muutokset, 14:n pidennys Merikadulle ja 14B:n Punavuoren "oikaisu" on sen sijaan jo laitteisiin ohjelmoitu.
Tässä nähdään Helmi1:n ylläpidon vaikeus: jokaiseen ajoneuvoon on käsittääkseni uudet reitit ja aikataulut ja olemassaolevien muutokset ohjelmoitava erikseen. Ja mitä enemmän linjoja ja ajoneuvoja järjestelmässä on, sitä työläämpää on niiden päivittäminen.
T: Tuomas Lehti
Rattiriemua-blogini, Facebook-seinäni
Kirjoitan tällä foorumilla yksityishenkilönä enkä minkään yhtiön, yhtymän, yhdistyksen tms. edustajana.
Tampereella vasta spedeilläänkin: esimerkiksi Haapalinnan pysäkille asennettiin viime vuonna näyttölaite, joka ei kaiketi kertaakaan ole vielä ollut käytössä: tekniikka kuulemma vanheni käsiin! Nämä ns. uudemmat, lähiöihin sijoitetut Mitron-näyttötyypin näyttölaitteet ovat muutenkin toimineet alusta asti erittäin epäluotettavasti ja kohta vuoden olleet täysin pimeinä, kun taas vanhemmat, leditekniikkaan perustuvat keskustan näyttölaitteet ovat toimineet samalla tavalla kuin aina: kohtalaisen hyvin, eli joskus ei ollenkaan mutta useimmiten kyllä.
Tampereella oli aiemmin Commodore 64-sovellus, joka näytti Keskustorilla tv-ruudulta aikatauluihin perustuen seuraavien bussien lähtöajat länteen ja itään. Suunta on ollut siis alas päin, onkohan TietoDetonaattori taas ollut asialla...
Sakari Kestinen
Päivitysrutiini on hyvinkin automatisoitavissa, kunhan laitteisto on samantasoista. Kysymys on vain siitä, että rutiini on heikkoa tai päivitysten laatiminen on hidasta.
Oikein toteutettuna laitteistoon tarvitsisi kytkeä vain oikeanlaisen tiedoston sisältävä muistikortti tai oikeanlaista dataa suoltava kaapeli, jolloin järjestelmä päivittyisi täysin tai ainakin kykenisi ilmoittamaan epäonnistumisesta.
Päivitykset voidaan puolestaan laatia automaattisesti olemassaolevista aikataulujärjestelmistä.
HKL varmaan mielellään ostaisi sellaisen päivityksen Helmiin, jolla päivitykset tulisivat automaattisesti. Nykyään uuden reitin auettua liikenteelle siellä pitää käydä mittausautolla mittaamassa uusi reitti (ja uuden katuosan ollessa kyseessä mittausta ei pääse tekemään kuin vasta samana päivänä, kun liikenne jo siirtyy) ja sen jälkeen laitteisiin tehdään datat käsityönä, mikä kestää 6 viikkoa.