Ei sillä ole varmaan suurta merkitystä, mutta Kiasman ja Oopperan välillä asutus on painottunut kokolailla länsipuolelle. Vältetään kahdella pysäkillä ajokaistojen ylitys. Myös töölön halli on "oikealla puolella", eikä Reijolankadun risteystä tarvitse leikata.
On sillä suuri merkitys ja tulee valita juuri se puoli, joka a) toimii järkevämmin ja b) näyttää paremmalta: viihtyisän näköisen kaupungin merkitystä ei tule aliarvioida, ja houkuttelevan oloinen joukkoliikenne myös vetää matkustajia enemmän. Erityisesti kaupunkikuvallisesti itäpuoli on huomattavasti parempi, koska raitiotie puiston laidalla näyttää huomattavasti paremmalta kuin autotie ja pysäkit voidaan rakentaa väljemmin. Autokaistojen ylitys tulee tehdä helpoksi, turvallisen oloiseksi ja saada myös autojen käytös sellaiseksi, että pysäkille menijöitä väistetään. Tähän on muissa ketjuissa jo esitetty ratkaisuja.
Kun länsipuolella säästetään Reijolankadun ylitys, itäpuolella säästetään molemmat Hesperiankadut ja Pohjoinen Rautatiekatu. Sen lisäksi länsipuolella on Cygnauksenkatu, Dunckerinkatu, Kivelänkatu, Sibeliuksenkatu, Linnankoskenkatu, Päivärinnankatu, Töölöntullinkatu ja Topeliuksenkatu, joilta kääntyminen Mannerheimintielle oikealle lienee kaikista sallittu ja joilla ei ole toisella puolella Manskua katuparia. Näiden valo-ohjaus täysin etuuksin on tietysti mahdollista, mutta itäpuolella sitäkään ei tarvitsisi tehdä. Toisaalta jos kevyen liikenteen suuremmat virrat saadaan ohjattua itäpuolelle, tulee niillekin vähemmän kadunylityksiä. Ja yleensä kevyt liikenne kulkee mieluummin sillä puolella kuin joukkoliikennekin, ja siirtyy toiselle puolelle vasta kohdalle päästyään (näin ainakin uskon). Varsinkin, jos toisella puolella on myös puistoa. Nyt sitä ei Manskulla toki tapahdu, koska keskeltä ratikkakaistalta kannattaa tietysti tulla suoraan oikealle puolelle.
Kevyttä liikennettä myös helpottaisi, jos Manskulla olisi keskilaituripysäkit, koska ratikasta poistuvat matkustajat eivät hyppää pyörätielle eivätkä odota ratikkaa väylää tukkien. Keskilaituripysäkki voisi olla myös hieman kapeampi kuin kaksi sivulaituripysäkkiä yhteensä. Keskilaituripysäkit loisivat myös arkkitehtonisesti paremman vaikutelman laadukkaista pysäkeistä.
Joka tapauksessa ratikkaliikenteen sujuvuudella on suurempi painoarvo: raitiovaunujen tulee saada kulkea esteettömästi. Jos tämä ehto täyttyy sekä länsi- että itäpuolella, voidaan puoli valita toissijaisin perustein. Mutta todennäköisesti juuri itäpuolella raitiovaunut kulkisivat nopeammin. Ja kadunylitys ei ole aivan niin suuri vaiva.
Jos bussikaistat tehtäisiin myös erikseen eikä autokaistojen ulkolaidoille, hälytysajoneuvojen ei mielestäni tarvitsisi päästä raitiovaunukaistoille, jolloin ne voitaisiin rakentaa Töölönlahden varrelle pölkkyratana. Se olisi kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu puiston varrelle.
Lisäksi uskon, että henkilöautoliikenteen vauhti olisi hillitympää, jos ajettaisiin vain yhdellä kaistalla kumpaankin suuntaan. Uskon, että Oopperan ryhmittymiskaistoillekin saataisiin ratkaisu, joka ei alentaisi merkittävästi autoliikenteen kapasiteettia. Esim. yksikaistainen ympyräratkaisu Oopperalla sekä lisäkaista Mannerheimintieltä oikealle Helsinginkadulle kääntyville voisi mahtua. Jos ympyrästä tehtäisiin riittävän kapea ja jyrkkä, autoliikenteen vauhti tulisi alemmaksi, mutta sujuvuus paranisi.
Tuli myös mieleeni sellainenkin ratkaisu, että bussikaistat olisivatkin autokaistojen keskellä, mutta "väärään suuntaan" eli keskenään vasemmanpuoleisella liikenteellä (eli lännestä itään kaistat: autot etelään; bussit pohjoiseen; bussipysäkit; bussit etelään; autot pohjoiseen; raitiovaunut etelään; raitiovaunupysäkit; raitiovaunut pohjoiseen). Silloin myös bussilaiturit voisi tehdä keskilaitureiksi, bussikaistoja ei voisi väärinkäyttää ja autoliikenteen hillinnän vaikutukset saataisiin. Ajo tälle väylälle voitaisiin hoitaa liikennevaloin. En vielä pohtinut ajatusta pidemmälle, joku muu esittäköön huonoja puolia. Mannerheimintien kapeus ei tietysti välttämättä salli tuollaista.
