Kun bussi ei tule

Eikö HelB ja muut kuljettajapulayhtiöt voisi alihankkia bussikuskeja muilta bussiliikennöitsijöiltä vaikka koko ex-Uudenmaan läänin alueelta, tarvittaessa jopa tilurifirmoista? Pikaluento Buscomin saloihin, tariffeihin, ajettaviin reitteihin, muuhun oleelliseen ja baanalle. ;)

Olisihan se kovin hienoa, jos vaikka P. Tyllilän nivel-wiima ajelelisi päivät pitkät jotain 510:ppiä. Se nyt itse asiassa voisinkin onnistua. Veolialla varmaan riittää kuljettajia ja kalustoa hoitamaan sen yhen sivun 143:sta. Eikös Taksikuljetuksellakin ole semmoinen pieni Mersu? Jossain kuvassa ole nähnyt, se melkeen kävisi jo 35 paikkaisesta Mannesta. Voisi hyvinkin sopia e23:n iltalähtöihin. Eli kyllä noita vaihtoehtoja riittää..
 
Joskus tulee joskus ei

Helsingin Bussiliikenne oy ongelmat kuljettajavajeen suhteen ratkeaisivat kertaheitolla, kun palkkavinoutuma oikaistaisiin ja Helbin kuljettajat olisivat samapalkkaisia samaa työtä tekeviin kollegoihin nähden.
Helbillä suuresta potentiaalista johtuen on hyvät mahdollisuudet taata jokaiselle jotakin hyvää.

Tosiasia on, että Helbin kuljettajat ovat ovat työaikamuodostaan riippuen vähintään 2500 euroa - 5500 euroa vuodessa vähemmän hankkivia kuin kollegat Veolialla ja Concordialla sekä kaikissa muissa PKS:lla operoivissa linja-autoyrityksissä.

Muuten kun itse olen ryhmäni vanhin ylimääräinen kuljettaja, niin annan nuorempien valita ajot mitä haluavat ja vanha tekee mikä muille ei kelpaa.
 
Melko yllättävää, että tänään ei ole raportoitu yhdestäkään ajamattomasta lähdöstä ainakaan tuon listan mukaan..
 
Huomioni mukaan monet noista arkipäivien ajamattomista lähdöistä olivat juurikin ruuhkasarjoja, enimmäkseen näköjään aamupätkiä, mutta oli siellä kokonaisiakin ruuhkasarjoja vailla kuljettajaa.
No joo, oli siellä eilen ollutkin ihan myöhäisillalle jatkuneita ajamattomuuksia muutamilla tärkeillä runkobussilinjoilla, kuten h39, h41 ja h65B sekä h65X.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös nyt ensi kädessä liikenteen tilaajan pitäisi ilmoittaa matkustajille liikenteessä tapahtuvista muutoksista

Liikenteen tilaajat eivät ole osanneet alun perin varautua liikennöintisopimuksissa tälläisiin tilanteisiin ja useimmissa sopimuksissa liikennöitsijät velvoitetaan ilmoittamaan ajamattomista lähdöistä vasta jälkikäteen. Tämän vuoden alusta alkaneissa sopimuksissa HKL on ottanut käyttöön ajamattomien lähtöjen ennakkoilmoituksen, jossa ajamattomuuden sakot ovat pienemmät, jos ajamattomuudesta ilmoitetaan vähintään 10 minuuttia ennen lähtöä. Varmasti aika lyhyen ajan sisään saadaan järjestelmät sille tasolle, että liikennöitsijöiden tekemistä ennakkoilmoituksista välittyy automaattisesti tiedot HKL:n www-sivuille ja Omat lähdöt -palveluun.
 
Varmasti aika lyhyen ajan sisään saadaan järjestelmät sille tasolle, että liikennöitsijöiden tekemistä ennakkoilmoituksista välittyy automaattisesti tiedot HKL:n www-sivuille ja Omat lähdöt -palveluun.

Tieto olisi saatava myös Reittiopas-palveluun, jotta palvelu ei ehdottaisi sellaisia reittejä, jotka katkeavat kesken kaiken bussivuoron puutteeseen.
 
Kuljettajapula on siinä mielessä krooninen, että kuljettajia ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Kuljettajien siirtely alihankinnalla talosta toiseen tasaa tilannetta eri firmojen välillä, mutta sillä ei saada uusia kuljettajia.

Onko varmasti selvitetty kaikki mahdollisuudet kouluttaa nykyistä enemmän maahanmuuttajia kuskinhommiin? Kyllä noita tummia näkyy aika paljon bussin ratissa ja hyvin he tuntuvat pärjäävän. Ovat usein jopa iloisempia ja palvelualttiimpia kuin suomalaiset. Käsittääkseni edelleen esimerkiksi somalialaisten työttömyysaste on noin 50 %, joten työvoimatoimistot voisivat tehostaa tiedottamista heille. Varma ja vakituinen työsuhde olisi ainakin minusta aika houkutteleva heikäläisille.
 
Onko varmasti selvitetty kaikki mahdollisuudet kouluttaa nykyistä enemmän maahanmuuttajia kuskinhommiin? Kyllä noita tummia näkyy aika paljon bussin ratissa ja hyvin he tuntuvat pärjäävän.

Muutaman viime vuoden aikana sekä TTS:n että ex. Hgin kaupungin liikennealan ammattioppilaitoksen opettajien kertoman mukaan opiskelijahaussa on varsinkin maahanmuuttajissa ollut suhteellisen paljon hakijoita, jotka eivät täytä lähellekään kurssille pääsyn kriteerejä. Tämän vuoksi viime aikoina on lisätty ns. preppauskursseja, joissa tutustutaan alaan ja suomalaisiin työelämän perusperiaatteisiin, onpa jonkin verran suomen kielen opiskeluakin mukana. Tämän valmennusjakson läpäisseet voivat sitten aloittaa varsinaisen puolivuotisen ammattitutkintoon tähtäävän linja-autonkuljettajakurssin.

Toki tällaista kurssittamista voidaan laajentaa vaikka kuinka paljon, maksaja vaan pitäisi etsiä siihenkin. Viime kädessä meidän veronmaksajien taskuistahan se raha taas kaivetaan.
 
... opettajien kertoman mukaan opiskelijahaussa on varsinkin maahanmuuttajissa ollut suhteellisen paljon hakijoita, jotka eivät täytä lähellekään kurssille pääsyn kriteerejä.
Tässä onkin eräs "villakoiran ydin"; kaikilla ei ole tarvittavia valmiuksia bussikuljettajan raskaaseen ammattiin. Se voi kuullostaa "helpolta ratin vääntämiseltä", mutta voi äärimmäisessä tapauksessa olla erittäin kuluttavaa niin henkilökohtaisesti kuin perhesuhteidenkin kannalta. Toki parhaimmillaan se on erittäin itsenäistä ja mukavaa asiakaspalvelutyötä mukavassa ja alati vaihtuvassa työympäristössä. Ja kun alla on kunnossa oleva ja mukavasti kulkeva työkalukin, niin mikäs siinä on duunia paiskiessa kauniiden tyttöjen hymyillessä taustapeilissä :).
 
Tässä onkin eräs "villakoiran ydin"; kaikilla ei ole tarvittavia valmiuksia bussikuljettajan raskaaseen ammattiin..

Onko nykyään sellaisia ammatteja, jotka EIVÄT olisi raskaita? Toiset ovat fyysisesti raskaita, toiset psyykkisesti. Bussinkuljettajan ammatti on minusta keskimääräistä vähemmän raskas, sillä se ei vaadi fyysistä ponnistelua ja monimutkaisia kaavojakaan ei tarvitse ajatella. Pääosin se on aika rutiininomaisesti menevä työtä, jossa reaktiokyky liikennetilanteisiin ja asiakaspalvelutaito ovat tärkeässä osassa. Asiakaspalvelukin on yksinkertaisia ihmissuhdetaitoja, jossa maahanmuuttajat ovat aika osaavia, etelän maissa kun muita ihmisiä on tapana kohdella hyvin ja jutellaan paljon.

Sovittujen sääntöjen noudattaminen voi olla ongelmallista, Suomessahan ollaan maailman ykkösiä Japanin ja Saksan ohella siinä, että ollaan täsmällisiä ja hoidetaan asiat viimeistä piirtoa myöten hyvin. Etelän maissa taas toisten ihmisten kunnioittaminen menee ykköseksi ja työn laatu ei ole niin olennaista, kunhan päivä kerrallaan selvitään. Liikenteessä se tosin korostuu ikävästi vastuuttomana käyttäytymisenä tai että töihin ei tulla ajoissa ja asenteitahan on tunnetusti vaikea muuttaa.
 
Pääosin se on aika rutiininomaisesti menevä työtä, jossa reaktiokyky liikennetilanteisiin ja asiakaspalvelutaito ovat tärkeässä osassa. Asiakaspalvelukin on yksinkertaisia ihmissuhdetaitoja, jossa maahanmuuttajat ovat aika osaavia, etelän maissa kun muita ihmisiä on tapana kohdella hyvin ja jutellaan paljon.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joilla ei ole näitä taitoja siinä määrin tai heidän asenteensa on sellainen, etteivät sovellu alalle. Myös sellaisia, jotka haluaisivat ja hakevat alalle. Säännöllisyys ja tunnollisuus on yksi sellaisia asioita, sillä yhdelläkään bussiyrityksellä ei ole ns. joustavia työaikoja kuljettajien suhteen. Minuuttipeliä se on. Myöskin selvinpäin pitää olla ;) (0-toleranssi), mikä tarkoittaa, että vaikkapa viikonlopun aamuvuoroa edellisenä iltana on oltava selkärankaa kieltäytyä vaikka kuinka mukavasta ja ehkäpä kosteasta illanvietosta parhaiden ystävien kanssa. Tähän asiaan on valitettavasti sortunut monen jo ammatissakin olleen ura.
 
Bussinkuljettajan ammatti on minusta keskimääräistä vähemmän raskas, sillä se ei vaadi fyysistä ponnistelua ja monimutkaisia kaavojakaan ei tarvitse ajatella.

Eräs bussinkuljettajille EU-direktiivin vaatimia jatkokoulutuskursseja pitävä kouluttaja kertoi kyselleensä kuljettajilta, kenen mielestä työ on raskaampaa kuin aikaisempi työ (koska noin pääpiirteittäin kaikki kuljettajat ovat alun perin olleet jossakin muussa työssä). Bussinkuljettajan työ oli kevyempää vain hyvin harvan mielestä ja ne harvat olivat yleensä olleet jossakin hyvin fyysisessä ammatissa (esim. metsuri).

Bussinkuljettajilla päivät ovat pitkiä ja työympäristö on fyysisesti rasittava (kesällä on kuuma, talvella voi lämmityksellä valita onko kylmä koko ajan vai vaihteleeko lämpötilat kylmästä kuumaan sen mukaan, onko ovet auki). Ainakin minun mielestäni konttorityö on siihen verrattuna kuin lomaa, vaikka konttorilla pitäisi miettiä kuinka vaikeita asioita. Nostan hattua niille, jotka jaksavat pitkää päivää bussin ratissa ja mahdollisesti uhraavat vielä vähät vapaansa ylitöille, että pyörät pyörivät.
 
Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu...
Ei kuljettajan välttämättä tarvitse työviihtyvyyden vuoksi etukäteen tietää mitä linjaa ajaa. Eikä varsinkaan linjan muutoksen pitäisi olla mitenkään iso asia.
Ai eikö... :eek: Eikä kuljettajan ilmeisesti tarvitse myöskään tietää että milloin saatikka missä tauon viettää, ja onko siellä edes vessassa käynti mahdollisuutta.

En tiedä miten JHL:n sopimuksessa lukee mutta AKT:n sopimus sanoo näin
AKT sanoi:
9 pykälä kohta 1 Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon
kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja ei
sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa
rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuorokautista lepoaikaa
ja taukoja koskevat määräykset.
Lähi- ja paikallisliikenteen vuorokautinen enimmäistyöaika
Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia, ellei
paikallisesti muuta sovita
9 pykälä kohta 4
Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään
5,5 tuntia, Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava
vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.
Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen.
9 pykälä kohta 6
Jos linja-autonkuljettaja seisonta-aikana on velvollinen oleskelemaan autossa
tai muussa, josta hän ei vapaasti saa poistua, lasketaan seisonta-aika kokonaan
työaikaan.
9 pykälä kohta 14
Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enintään 13
tuntia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliikenteessä voi olla enintään 14 tuntia,
ellei toisin sovita.
1.2.2009 lukien em. kohta muutetaan kuulumaan:
Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enintään 12
tuntia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliikenteessä voi olla enintään 14 tuntia,
ellei toisin sovita.
9 pykälä kohta 15
Työntekijälle on järjestettävä työturvallisuuslain 31 §:n mukaisesti mahdollisuus
tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen
työpisteestä yhtäjaksoista paikallaan oloa vaativassa työssä, mikäli työehtosopimuksen
ja lain mukaiset tauot eivät ole riittävät. Tämä on otettava
työ- ja ajosarjasuunnittelussa huomioon siten, että työntekijällä on tosiasiallinen
mahdollisuus mm. käymälässä käyntiin vähintään 4 tunnin välein.

Nostan hattua niille, jotka jaksavat pitkää päivää bussin ratissa ja mahdollisesti uhraavat vielä vähät vapaansa ylitöille, että pyörät pyörivät.
Kiitän ja Kumarran :)
 
Bussinkuljettajan työ oli kevyempää vain hyvin harvan mielestä ja ne harvat olivat yleensä olleet jossakin hyvin fyysisessä ammatissa (esim. metsuri).

Tämä on aika hassua kuulla. Millä nykymaailma pyörii, jos kukaan ei tee muuta kuin ajattelee ja näpyttelee tietokoneita? Mistä se kuuluisa talouskasvu tulee? Vaikea ymmärtää tätä nykymaailmaa, jos jo bussinkuljettajantyötä pidetään raskaana. Ihmiset taitavat olla aika irtautuneita jo reaalitodellisuudesta. Pari vuosikymmentä sitten vielä sitä olisi pidetty aika kevyenä ammattina. Miten ihmiset pärjäisivät nykyään ilman näitä kaikkia koneita?
 
Takaisin
Ylös