ESLL alihankkijana?
- Viestiketjun aloittaja Tonttu18
- Aloituspäivämäärä
Tällöin kyseeseen olisi voinut tulla pelkkä kuljettajien vuokraaminen. Joskus takavuosina STA:n kuljettajat ajoivat dogeilla Connexin linjoja eikä siitä ole kovinkaan kauan kun Concordian kuljettajat ajelivat HelB:n autoilla HelB:n linjoja.
Ja olihan vuoden 2006 lopussa päättyneen Connex Vantaa Oy:n linjojen h75 / h77 liikennöintisopimuksen loppuaikana koko linja HelB:n kuljettajien ajama, linjan autotkin olivat vuokralla Connexilta; Koskelan varikolla muistaakseni?
Seisoohan Tuupakassakin aimo annos varmasti sangen mainiosti HelB:n ruuhkavuoroihin sopivaa kalustoa, muitakin Volvoja kuin doggeja, ei kai ikäkään olisi estänyt niillä ajamista...? (Valistunut arvaus)
killerpop
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 3,573
Miksihän ihmeessä niin ESLL:n kuin Veolian pitäisi alihankkia kilpailevalle firmalle, joka rohmusi molemmilta merkittävän määrän linjoja? Varsinkin, jos alihankinnasta saatava hinta ei ole erityisen hyvä. Jollekin toiselle firmalle varmaan apua löytyy helpommin (esim Pohjolan Kaupunkiliikenne), sikäli kun alihankintakuviot ei haittaa omaa tuotantoprosessia.
Muutenkin kukin yhtiö järjestää itselleen resurssit omien velvoitteidensa hoitamiseen, eikä muiden yhtiöiden epäonnistuneen rekrytoinnin paikkaamiseen. Ja toisaalta yhtiöiden pitäisi tarjouskilpailuun osallistuessaan olla varautunut siihen, että voi voittaa kaikki linjat joista on tehnyt tarjouksen.
Eipä muillakaan aloilla ongelmien ilmetessä ensimmäiseksi mennä pyytämään kilpailijoita apuun...
Miksi näin on? Eivätkö pikkufirmat ole turhan tukalassa tilanteessa, kun eivät voi riskeerata useampaan kohteeseen tarjoamista –heillä kun ei olisi resursseja kuin kahteen tai kolmeen kohteeseen? Miksei tarjousjärjestelmässä ole esimerkiksi toivejärjestystä ja resurssirajoitusta, jolla tilaaja voi hylätä tarjouksia jotka voittaisivat muuten mutta edellisten toivekohteiden vaatimukset ovat jo syöneet pikkufirman kyvyt?
Jos itse harjoittaisin muutaman bussin kalustolla liikennettä YTV-alueella, tarjouksiin olisi pakko lisätä reilusti ilmaa, jotta mahdollinen ylitarjoaminen ei tappaisi taloutta.
Ammattitaitoiset johtajat eivät sorru "linjojen rohmuamisella" tunteiluun, vaan laskevat vain, olisiko alihankinta kannattavaa liiketoimintaa vai ei. Jos firma ei kilpailutappion jälkeen heitä kirvestä kaivoon vaan aikoo yrittää uudestaan seuraavassa kilpailussa, voi alihankinta olla ihan hyvä keino säilyttää toiminnan volyymi kilpailujen välissä. Sekä ESLL:n että Veolian toiminta pääkaupunkiseudulla näyttää kyllä siltä, että niillä ei ole suurta mielenkiintoa jatkaa täällä.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,366
Olin jokusen vuoden töissä rekkaliikenteen parissa ajojärjestelijänä. Kun kaluston ja tarjolla olevien kuormien määrä ei kohdannut toisiaan, niin kyllä kilpailijoille ja/tai yhteistyökumppaneille soiteltiin ja tarjottiin tilanteesta riippuen joko kuljetuskalustoa tai kuljetettavia kuormia.
Toimitaan bussipuolellakin näin tilausajojen osalta. Yleensä kyseessä on kuitenkin vain yksittäinen ajo joka annetaan ulkopuoliselle kun halutaan palvella asiakasta tai oma kapasiteetti ei muuten riitä. Yleensä tälläinen ajo tilataan suhteellisen lähellä tapahtuma-ajankohtaa jolloin kuljetuksen hoitava firma saa kalustonsa liikkeelle, sen sijaan, että se seisoisi ilman ajoa. Lyhyitä ajoja voidaan sovitella toisen liikennöitsijä tyhjiin
väleihin, kuten rahtia naapurifirman vajaaseen konttiin.
Linjaliikenteessä alihankinnat ovat yleensä pidempiä sopimuksia. Pitkään alihankintaan on oltava jokin parempi syy kuin auttaminen. Joko raha tai sitten sen on hyödynnettävä muuten yrityksen liiketoimintaa, toki silloinkin kannattavasti. Hyväntekeväisyys kilpailijaa kohtaan ei kuitenkaan liike-elämään kuulu. Tilapäinen apu on eri asia, jotta sitä myös saa kun itse tarvitsee.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,366
Tuossa edellä mainitsemassani tilanteessa molemmat voittavat: sekä palveluntarjoaja että asiakas. Joskus oli sellaisia tilanteita, että sekä omalla työnantajalla että kilpailijallamme/yhteistyökumppanillamme oli huomattavasti rekka-autollista vähemmän tavaraa paikkaan X. Usein yhdistimme kuormamme ja laitoimme vain yhden kuljetusyksikön matkalle kohti X:ää. Näin kummankaan ei tarvinnut ottaa p**snettoa vähäisen tavaramäärän kuljettamisesta. Ehkä tarkoititkin juuri tätä, kun kirjoitit "rahdin laittamisesta naapurin vajaaseen konttiin"?