Etuovesta poistuminen

Rehellinen ja asiakaslähtöinen näkökulma. Varaudu kuitenkin siihen, että saat monta tyrmäysvastausta :)
 
Dakkus sanoi:
Tämä on monien mielestä epäintuitiivinen käytäntö, ja muualta takaisin Suomeen muuttaessani missailinkin aluksi busseja ja aiheutin todella inhottavia äkkijarrutustilanteita, kun en muistanut viitata bussia pysähtymään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Virossa systeemin oppii heti ja se on turistina kätevä, ehtii tsekata kaikki pysäkille pyrkivät bussit, varsinkin, kun ei ole katsonut reittejä ennalta niin ehtii kattoa valmiiksi että tuolta tulee viitoslinja, vilkaista karttaa tietäen bussin pysähtyvän kumminkin ja pikakartanluvun jälkeen ehtii vielä bussiin, jos vaikuttaa, että sillä pääsee perille. Myöskin meno tuntuu kiireettömämmältä ilman huitomisia bussien vilinässä. Suomi on sen verran harva-asutettu maa, ettei järjestelmälle ole kuitenkaan täällä mielestäni tarvetta.

Virossa kannattaa ostaa aina tunnin lippuja, aikuisten hintakin reilun euron. Säästät jo ensimmäisellä vaihdolla verrattuna kertalippuihin.

Kuskille matkasta kiittäminen lienee pääsyyni etuovesta poistumiseen heti tupatentäyden käytävän jälkeen, kun sitä teen. Myös mahdolliset matkatavarat (kauppakassit vaikka) ja seuraavalta pysäkiltä sisäänpyrkivät vaikuttavat valintaan.
 
Dakkus sanoi:
Esimerkiksi Saksassa taas ei tarvitse näyttää pysäytysmerkkiä bussille lainkaan, vaan bussi pysähtyy aina jos pysäkillä on matkustajia. Tämän takia kerron esimerkiksi saksalaisille vierailleni (no, oikeastaan melkein kaikenmaalaisille), että on erittäin tärkeää muistaa näyttää käsimerkkiä bussille. Tämä on monien mielestä epäintuitiivinen käytäntö, ja muualta takaisin Suomeen muuttaessani missailinkin aluksi busseja ja aiheutin todella inhottavia äkkijarrutustilanteita, kun en muistanut viitata bussia pysähtymään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onkos muuten Saksassa tapana sellainen, että pysäkillä yksinään bussia odottava matkustaja näytää lähestyvän bussin kuljettajalle merkin "aja ohi vaan, minä menen seuraavalla bussilla"? Täällä HSL-alueella näkee toisinaan sitä, että matkustaja on nähnyt väärin lähestyvän bussin linjanumeron ja viittonut kädellään pysähtymismerkkiä. Jahka sitten linjanumero on tullut paremmin näkyviin, matkustaja on huomannut erhensä ja näyttänyt kuljettajalle että aja ohi vaan.

Täällä muuten toivoisi etuovesta ulos haluavien matkustajien hieman tarkkailevan enemmän sitä, onko pysäkiltä myös tulossa bussin kyytiin matkustajia. Mikäli on, niin keski- tai takaovien käyttö bussista poistumiseen olisi suotavaa.
 
SD202 sanoi:
Onkos muuten Saksassa tapana sellainen, että pysäkillä yksinään bussia odottava matkustaja näytää lähestyvän bussin kuljettajalle merkin "aja ohi vaan, minä menen seuraavalla bussilla"? Täällä HSL-alueella näkee toisinaan sitä, että matkustaja on nähnyt väärin lähestyvän bussin linjanumeron ja viittonut kädellään pysähtymismerkkiä. Jahka sitten linjanumero on tullut paremmin näkyviin, matkustaja on huomannut erhensä ja näyttänyt kuljettajalle että aja ohi vaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

(Äh, menee offtopiciksi, mutta moderaattorit osannevat tarpeen tullen tehtävänsä... Lukijat vastatkoon tarpeen tullen muihin viesteihin kuin tätä ei olisikaan)
En osaa vastata tuohon yleisesti koko Saksan alueelta, koska havaintomateriaalia ei ole riittävästi. En kuitenkaan ole nähnyt kenenkään viittovan bussille missään päin Saksaa, mutta enpä toisaalta ole monessa kaupungissa nimen omaan bussilla matkustanutkaan... Berliinissä en tiedä tällaista kulttuuria olevan, mutta en muista että siellä viettämäni kahden ja puolen vuoden aikana olisin ikinä huomannut bussin pysähtyvän pysäkille turhaan. Ehkä niin on käynytkin, mutta se on ollut niin harvinaista, etten ole pannut asiaa merkille. Tähän voi olla syynä Berliinin linjaston erilaisuus Helsingin linjastoon nähden. Suurin osahan liikenteestä hoidetaan raideliikenteellä ja bussit toimivat lähes puhtaasti liityntäliikenteenä. Joko reitillä ei ole muiden linjojen busseja tai sitten kyseessä on paikka, jossa monta linjaa on niputettu samalle reitille, jolloin suurelle osalle matkustajia on joka tapauksessa se ja sama, mihin bussiin hyppää ja toisaalta, jos ei ole, melkein pysäkiltä kuin pysäkiltä on kuitenkin joku haluamassa saapuvankin linjan kyytiin. Joko linjan vuoroväli on suuren matkustajamäärän takia lyhyt, jolloin matkustajamäärä on suuri ja linjalle on kysyntää niillä pysäkeillä, joita ylipäätään yleisesti käytetään tai sitten linjan vuoroväli on pitkä, jolloin ihmiset tuntevat aikataulut, eivätkä seiso pysäkeillä huvikseen. Kaulsdorf-Nordin metroasemalla kuitenkin muistan viimeisten illan viimeisillä metroilla saapuessani ja liityntäbussiin vaihtaessani (U5 vastaa konseptiltaan lähes 1:1 Helsingin metroa), että olin usein pysäkillä yksin ja kohdalle ehti aina ensin heti pysäkin jälkeen olevasta risteyksestä suoraan metroradan kanjonin suuntaisesti ajava linja, jota sitten viittilöin jatkamaan. Itse otin lopulta tavakseni kääntää bussille selkäni ja mennä läheisen mainostaulun taakse "piiloon", jolloin kuljettajat yleensä ymmärsivät vihjeeni. Jos "heitin" bussia käsilläni ohitseni, bussi yleensä pysähtyi silti. Tuokin pysäkki oli kuitenkin ilmeisesti linjan ainoa pysäkki, jolla näin saattoi käydä, joten oletettavasti kuljettajat kokivat asian osaksi liikennettä samoin kuin vaikka ruuhkan tai edessä laahustavat polkupyörät: Parempi turvallisesti ja pehmeästi kuin stressaten ja nykien. Matkustajille tällainen ei kai oikein voi olla mikään ongelma muutenkaan. Eivät he huomaa yhtä sekunnin kestävää pysähdystä, koska eihän se kauaa kestä kuljettajalta huomata, ettei bussin näkevä matkustaja tee elettäkään bussiin noustakseen. Ympäristöystävällistä tuollainen ei ehkä ole, mutta kun se toisaalta tekee bussin odottamisesta stressittömämpää, se saattaa siirtää muutamia matkustajia joukkoliikenteen käyttäjiksi mikä riittää jo hieman kasvaneen polttoaineenkulutuksen kompensointiin.
Helsingissä tällainen ei voisi toimia, koska täällä korvataan raideliikennettä busseilla ja pitkien bussimatkojen takia runkokäytävilläkin (esim. Mäkelänkatu) on merkitystä, mihin bussiin sitä nousee ja siellä, missä linjat kulkevat yksinään, ei ole juurikaan nousuja.

Berliiniä pienemmissä kaupungeissa olen bussia käyttänyt lähinnä Weimarissa ja Potsdamissa. Weimarissa liikenne kyllä perustuu puhtaasti busseihin, mutta linjasto on sellainen, että jos matkustaja on pysäkillä, hän kyllä haluaa kyytiinkin. Weimarin bussiverkkoa voisikin ehkä verrata Helsingin ratikkaverkkoon. Potsdamissa taas raitiovaunut ovat liikenteen selkäranka, eikä sielläkään ole osunut kohdalleni pysäkkiä, johon bussi saattaisi joutua pysähtymään turhaan.
Ehkä tämä johtuu myöskin saksalaisesta linjastosuunnittelusta, joka tuntuu olevan linjojen niputtamista suosivampi kuin suomalainen vastineensa.
 
Mun kuljettamasta bussista pääsee etuovesta kumpaankin suuntaan, ilman mitään se suurempia kommervenkkejä. Toki huomaavaisuus toisia kohtaan olisi hyvä muistaa (esim. hitaasti liikkuuva seniorikansalainen tai muuten liikuntaesteinen tulee ulos ensin ja sitten vasta sisääntulijat ovesta sisään). Saa mennä ihan muutkin kansalaiset ja isoimmilla pysäkeillä avaan usein kaikki ovet kerralla ns. "urakkanapista", nopeaa ja näppärää, sanoisin.
 
Niin, ja nythän uudessa HSL:n palvelu- ja myyntiohjeessa sivulla 105 kerrotaan yksiselitteisesti, että jos matkustaja pyrkii ulos etuovesta, poistuminen sallitaan.
 
Henk.koht. minulle on aivan sama vaikka matkustaja poistuisi kattoluukusta, mutta maassa maan tavalla käytäntö sopinee laajemmin hyvin myös tähän bussista ulostautumiseen. Suomessa taajamaliikenteessä poistutaan keski-ja takaovista. Jos joku nyt näkee bussireissun jonain tapahtumana, johon olennaisena osana kuuluu kuskin kanssa rupattelu niin yksittäisenä tapauksena tästä tuskin on juurikaan haittaa, mutta jos tämä laajemmin yleistyisi ja porukka pukkaisi etuoville niin kai siitä turhanpäiväisiä ongelmia syntyisi. Onhan sitä tullut matkustettua omasta mielestä aivan älyttömissäkin poistumistiebussijärjestelmissä, mutta kun ei niiden käytäntöjen historiaa tunne ja "ongelma" on täysin marginaalinen, niin eipä noista kovin isoa harmitusta ole aiheutunut.
 
chauffer sanoi:
Helb 114 ja 115 kokeiltiin juurikin tuollaista ovitusta jo 10 vuotta sitten :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo joo, onko sitä koskaan käytetty niinkuin suunnittelija oli sen suunnitellut? Eli matkustajat tulevat sisään pääasiassa keskiovista ja sielläkin on matkakorttilukulaite. Etuovesta tulevat ne, jotka ostavat kuljettajalta ostettavan lipputuotteen. Poistuminen tapahtui keski- ja takaovista. Avorahastusta siis, mutta ei tainnut toimia toivotulla tavalla? Itse olen ajanut noilla autoilla uutena kun ne olivat sijoitettuna muinaiselle 91:lle eli IK-Puotila (Uiskotie).
 
vristo sanoi:
Joo joo, onko sitä koskaan käytetty niinkuin suunnittelija oli sen suunnitellut? Eli matkustajat tulevat sisään pääasiassa keskiovista ja sielläkin on matkakorttilukulaite. Etuovesta tulevat ne, jotka ostavat kuljettajalta ostettavan lipputuotteen. Poistuminen tapahtui keski- ja takaovista. Avorahastusta siis, mutta ei tainnut toimia toivotulla tavalla? Itse olen ajanut noilla autoilla uutena kun ne olivat sijoitettuna muinaiselle 91:lle eli IK-Puotila (Uiskotie).
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulkitsen tämän niin, että matkakortinlukulaitetta ei tosiaan ollut muualla kuin aivan keulassa, mikä todellakin vesittää idean lähes täysin. Eipä siis ole ihme, että kokeilu ei ollut onnistunut. Vastaava juttu oli linjalla h23 ennen olleet pysäkkikuulutukset, jotka poistettiin siksi, että niistä ei saanut mitään selvää - koska busseissa oli aivan luvattoman surkeat kaiuttimet, joiden äänenvoimakkuus oli olematon ja joista kuului lähinnä pelkkää rätinää. Ihmetyttää tämä suomalainen meininki, jossa kokeillaan jotain oikeasti hyvää ideaa, tehdään se miten sattuu ja sitten annetaan epäileville Tuomaille valta heideän sanoessaan: "Noniin, mitäs minä sanoin!".

Kunpa saisi pysäkkikuulutukset ja avorahastuksen uudelleen kokeiluun, tällä kertaa asiat kunnolla hoitaen.
 
vristo sanoi:
Joo joo, onko sitä koskaan käytetty niinkuin suunnittelija oli sen suunnitellut? Eli matkustajat tulevat sisään pääasiassa keskiovista ja sielläkin on matkakorttilukulaite.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse sanoit ajaneesi niillä avorahastusaikana, pitääkö tuo ymmärtää niin ettet muista enää miten silloin oli? Silloinhan elettiin vielä siirtymäkautta, jolloin iso osa kausilipuista oli vielä pahvilippuja. Buscom-etälukijat oli kyllä joka ovella.
 
Dakkus sanoi:
Tulkitsen tämän niin, että matkakortinlukulaitetta ei tosiaan ollut muualla kuin aivan keulassa, mikä todellakin vesittää idean lähes täysin. Eipä siis ole ihme, että kokeilu ei ollut onnistunut.
Klikkaa laajentaaksesi...
91:n tuolloisena käyttäjänä muistan laitteiden olleen bussien jokaisella ovella. Ongelmana kokeilun onnistumiseen taisi pikemminkin olla linjan luonne avorahastuksen hyötyjen esille tulemisen kannalta.

Tuolloinen h91 (Itäkeskus - Puotila - Vartioharju) noudatti sen korvanneen 97V:n reittiä Itäkeskuksen ja Uiskotien välillä poislukien Vuosaaren metrohaaran avaamisen yhteydessä 91:n reittiin lisätty koukkaus Kauppakartononkadulta Meripellontien, Puotilantien ja Klaavuntien kautta Rusthollarintielle. Liityntälinjaston kehittämisselvityksestä löytyy pysäkkien nousijatietoja lokakuussa 2004. 91:llä ajettiin tuolloin ruuhaktunnissa 4 vuoroa suuntaansa ja nyt raa'alla oletuksella, että kaikki olisivat matkustaneet ruuhkasuuntaan ja jakautuneet tasan samaan laatikkoon laitettujen pysäkkien ja pysäkin tunnin aikana ohittaneiden vuorojen kesken (4x 91, osalla reitista lisäksi 5x 98V). Tällä menetelmällä suurin keskimäärinen nousijamäärä/vuoro olisi ollut Uiskotien ja Pyötsaarenkujan pysäkeille 3,25 nousijaa/vuoro. Empiiristen havaintojen pohjalta Uiskotien päätepysäkin käyttäjämäärät olivat selväti Pyötsaarenkujan pysäkkiä suurempia, jolloin reitin varrella ei aamuruuhkatunnin 7-8 aikana noussut yhdeltäkään pysäkiltä keskimäärin yli 3 matkustajaa. Liityntälinjastomuutoksen innoittamana pidin itse kirjaa matkustamieni 91:n vuorojen nousija ja poistujamääristä keväällä 2006. Tuosta aineistosta poimin nyt ruuhkasuuntaan 7-9 välillä matkustamani vuorot, joita löytyi 26. Noilla vuroilla Uiskotien päätepysäkiltä on noussut keskimäärin 7,3 matkustajaa ja seuraavilta kahdelta pysäkiltä 3,3 ja 3,5. Kahden matkustajan yli pääsivät myös Puotilantien pysäkki (2,9) ja Kauppakartonkadun pysäkki (2,7).

Kuten luvuista näkyy, ei tuolla ole avorahastuksesta ole ainakaan nopeushyötyä saatu, eli siinä mielessä on pilottilinja valittu täysin väärin.
 
Samppa sanoi:
Niin, ja nythän uudessa HSL:n palvelu- ja myyntiohjeessa sivulla 105 kerrotaan yksiselitteisesti, että jos matkustaja pyrkii ulos etuovesta, poistuminen sallitaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tänään ei kuljettaja avannut etuovea. Muistutin tuosta ohjeesta, mihin kuljettaja tylysti totesi, ettei bussinkuljettaja ole palveluammatti.
 
Matkalainen sanoi:
Tänään ei kuljettaja avannut etuovea. Muistutin tuosta ohjeesta, mihin kuljettaja tylysti totesi, ettei bussinkuljettaja ole palveluammatti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sinulle sattui Carol Beer kuskiksi. ;)

Linja, auton numero, kellonaika muistiin ja palautetta HSL:lle. Viittaa lyhyessä, neutraalissa palautteessa suoraan ohjeen kohtaan ja raportoi kuljettajan toiminnasta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös