Teli- ja nivelbussit

Mutta suomalaisessa liikennesuunnittelussa seisova matkustaja on yhtä suuri virhe kuin pysäkille jäänytkin. Kannattaa siis ehdottomasti jättää ihmisiä pysäkille, koska seisomapaikat ovat niin kalliita. Ja joukkoliikenteen talous kohoaa.

Nivelet olisivat toki kivoja, mutta kun joukkoliikenteeseen käytettävää rahaa on rajallisesti, joudutaan eri autotyyppien kustannuksiakin miettimään. Teliauton hankinta- ja käyttökustannukset ovat tiettävästi noin 1,1 - 1,2 kertaa suuremmat kuin 2-akselisen kaluston. Nivelen hankinta- ja käyttökustannukset sen sijaan ovat noin 1,5-kertaiset 2-akseliseen kalustoon verrattaessa. Istumapaikkoja nivelautoissa ei ole käytännössä enempää kuin teliautoissa, mutta seisomapaikkoja on jonkin verran enemmän.

Pitkillä esikaupunkilinjoilla istumapaikan saaminen on mielestäni tärkeää mukavuus- ja turvallisuussyistä. Linjoja, joilla vuoroväliä voitaisiin harventaa nivelautoja hankkimalla olisivat lähinnä sellaisia, joilla matkustetaan pääasiassa lyhyitä matkoja.
 
Mutta suomalaisessa liikennesuunnittelussa seisova matkustaja on yhtä suuri virhe kuin pysäkille jäänytkin. Kannattaa siis ehdottomasti jättää ihmisiä pysäkille, koska seisomapaikat ovat niin kalliita. Ja joukkoliikenteen talous kohoaa.
Taas ne suomalaiset korvien välissä olevat erikoisolosuhteet. Yleensä halvin vaihtoehto ei ole paras, vaan laatuun panostaminen kannattaa. Lyhytnäköistä tuijottaa vain hankintahintaan.

---------- Viesti lisätty kello 19:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:35 ----------

Telibusseihin liittyy sellainen juju, että itse asiassa nykyisen kaltaiset "low-entry" telit perustuvat pitkälti suomalaiseen, erityisesti Tampereen ideointiin. Juuri siksi esim. Ruotsissa ja Saksassa ei vielä kaikilta osin olla havahduttu telien edullisuuteen. Telit ovat toki yleistyneet mm. Ruotsissa, Tanskassa ja jopa Vilnassa on hankittu teli-trollikoita.
Tai sitten Ruotsissa ja Saksassa + muu maailma osataan ajatella muutakin kuin mahdollisimman edullista hintalappua, vaan ajatellaan käytännön toimivuutta liikenteessä ja matkustamisen laatua.

Mikään ei todista, että "tamperelainen keksintö" olisi paras. Tampereella on osattu sekoilla ennenkin; 70-luvulla lukuisten puoli- ja täysautomaattivaihteisten oikeiden katurien jälkeen keksittiin ostaa useita kymmeniä keppivaihteisia etumoottoriautoja!

Joten eiköhän liene parasta Suomessakin toimia muun maailman malliin ja antaa nivelbussien hoitaa raskaampien linjojen työt.
 
Voisi tässäkin ketjussa penätä asia-argumentteja. Olen itse matkustanut sekä teli- ja nivelautolla enkä kyllä voi nähdä nivelautolle muuta etua matkustajan kannalta teliin verrattuna kuin useammat seisomapaikat.

Ne ovat tietysti etu tietynlaisilla linjoilla, joilla on lyhyitä keskimatkoja ja/tai tosi korkea kuormitus, mutta kun sellaisille linjoille on tarjolla kokonaistaloudellisempikin liikennemuoto. Helsingissä ko. linjat hoidetaan raitiotiellä, metrolla tai lähijunalla, ja Tampereella sekä Turussa on tarkoitus hoitaa ne jatkossa raitiotiellä.
 
Telibusseihin liittyy sellainen juju, että itse asiassa nykyisen kaltaiset "low-entry" telit perustuvat pitkälti suomalaiseen, erityisesti Tampereen ideointiin. Juuri siksi esim. Ruotsissa ja Saksassa ei vielä kaikilta osin olla havahduttu telien edullisuuteen. Telit ovat toki yleistyneet mm. Ruotsissa, Tanskassa ja jopa Vilnassa on hankittu teli-trollikoita.
Onhan noita telibusseja varsin paljon Saksassakin, erityisesti turistiautoina. Mutta kaupunkiajossa niitä ei ole kovinkaan monella liikennöitsijällä. Berliinin liikennelaitoksella eli BVG:llä on sentään monenlaisia telibusseja...
...vaikkapa M-B Citarona:
http://www.mm-trains.de/categories.php?cat_id=1627
...tai MANnina:
http://www.mm-trains.de/categories.php?cat_id=1623
...myös Neoplanina:
http://www.mm-trains.de/categories.php?cat_id=1632
...kuin myös Solariksena:
http://www.mm-trains.de/categories.php?cat_id=1619
...ja jopa kaksikerroksisina versioina:
http://www.mm-trains.de/categories.php?cat_id=1073

Mutta en ole oikeastaan nähnyt muualla Saksassa kuin Berliinissä telibusseja kaupunkiajossa. No, ehkä berlinniläiset eivät vain ole osanneet päättää, haluavatko bussinsa nivelinä, kaksikerroksisina vai telibusseina. ;)
 
Voisi tässäkin ketjussa penätä asia-argumentteja. Olen itse matkustanut sekä teli- ja nivelautolla enkä kyllä voi nähdä nivelautolle muuta etua matkustajan kannalta teliin verrattuna kuin useammat seisomapaikat.

Ne ovat tietysti etu tietynlaisilla linjoilla, joilla on lyhyitä keskimatkoja ja/tai tosi korkea kuormitus, mutta kun sellaisille linjoille on tarjolla kokonaistaloudellisempikin liikennemuoto. Helsingissä ko. linjat hoidetaan raitiotiellä, metrolla tai lähijunalla, ja Tampereella sekä Turussa on tarkoitus hoitaa ne jatkossa raitiotiellä.
Jasså, tännekin ruvettiin ratikkaa tarjoamaan, vaikka keskusteltiin ihan muusta...

Taitaapa ne ratikat jäädä haaveeksi, kun niiden hintalappu otetaan tosissaan esille. Kuulinpa pari päivää sitten peräti radiosta, että Turku alkaa kuulumaan taantuviin kaupunkeihin.

Turun suhteen näkemykseni on, että runkobussilinjat ovat pian todellisuutta ja ne luultavasti sähköistetään trollikoille, mutta siihen se jää.
 
Viimeksi muokattu:
Toimiva telibussiliikenne vaatii kaverikseen avorahastuksen. Jos 20 matkustajaa pysäkiltä menee sisään etuoven kautta, on kohtuullisen samantekevää, onko autossa niveltä vai ei,

Nykyliikenteessä nivelistä ei voida ottaa irti täyttä hyötyä. Jos seudulla niveliä laitetaan linjoille, jotka käytännössä pysähtyvät joka pysäkillä ja niillä sallitaan kaikkien ovien käyttö, muuttuu tilanne kummasti
 
Turun suhteen näkemykseni on, että runkobussilinjat ovat pian todellisuutta.

No niinpä ovat, todennäköisesti jo ensi vuonna 2-3 linjalla, kun allekirjoittanut on tehnyt sen eteen hartiavoimin työtä.

Mutta kannattaa myös muistaa, että esim. Malmössä v. 2005 runkolinjauudistuksen onnistuminen ei johtanut johdinautoihin vaan päätökseen raitiotien pikaisesta toteuttamisesta. Tämä siksi, että myös nivelbussien kapasiteetti loppuu siellä kesken. Kaupunkilinjojen kapasiteetissa on ihan yksinkertainen ketju pikkubussi - perusbussi - telibussi - nivelbussi - raitiovaunut.

Nivelbussin asema ketjussa on vain siksi ongelmallinen, kun ei ole enempää istumapaikkoja kuin telissä.

Olen itse nimenomaan selvitellyt teli- ja nivelbussien kustannusta Turun runkolinjatoteutuksia varten ja törmännyt siinä juuri tähän, että kun keskimatkat ovat tasoa lähiöstä keskustaan (15-20 min) niin kannattaa panostaa ensisijaisesti istumapaikkoihin, joita telibussilla saa edullisemmin kuin nivelautolla.

Lapsellisten kommenttien välttämiseksi riittänee todeta, että jotkut ovat perehtyneet sekä linja-autoihin, johdinautoihin että raitioteihin, ja ymmärtävät, että niille on kullekin omat käyttöalueensa. Kiistahan koskee enintään sitä, missä määrin ne menevät päällekkäin!
 
Ja Mersun sivujen mukaan CapaCity-niveleen mahtuisi vain 37 istuvaa matkustajaa! Käsittämätöntä tuhlausta suomalaisesta perspektiivistä. MAN:n Lion's City GL:hän menee kaavion mukaan 58 matkustajaa, eli kuusi matkustajaa enemmän kuin TKL:n uusiin telivolvoihin. Telivolvoissa taas on sama määrä matkustajapaikkoja kuin OmniCity- ja Volvo 7000A-nivelissä, mikä johtunee jälkimmäisten täysmatalalattiaisuudesta (pyöräkotelot vievät vimmatusti tilaa).

MAN:n niveleen näyttäisi mahtuvan lastenvaunutilaan pari klaffipenkkiä (4 paikkaa) ja lisäksi niveleen joko klaffipaikat tai kiinteät istuimet (2-4 paikkaa). Parhaimmillaan siis tuohon vehkeeseen saisi 66 istumapaikkaa. Takapenkillä on yksi tyhjä paikka, jonka olen olettanut moottoritilaksi tmv. Jos sen saa käyttöön, tulee vielä yksi paikka lisää. Tuolla kapasiteetilla nivel on jo huimasti tilavampi kuin teli.
 
MAN:n Lion's City GL:hän menee kaavion mukaan 58 matkustajaa, eli kuusi matkustajaa enemmän kuin TKL:n uusiin telivolvoihin.

Tuo nivel-MAN onkin 18,75-metrinen eli penkkirivin verran pidempi kuin useimmat muut markkinoilla olevat nivelbussit. Lisäksi lastenvaunutila näyttää olevan isompi kuin TKL:n autoissa.

Vaan mille linjoille tuollaisia niveliä sitten kannattaisi hankkia HSL-alueella? Lauttasaaren-linjoille niitä ei tässä vaiheessa varmastikaan kannata hankkia, kun metroliikenne alkanee vuonna 2014. Linja 18 olisi ihan hyvä ehdokas, mutta sen korvaaminen ratikalla saattaa olla ajankohtaista ensi vuosikymmenellä, sama koskee Jokeria.
 
MAN:n niveleen näyttäisi mahtuvan lastenvaunutilaan pari klaffipenkkiä (4 paikkaa) ja lisäksi niveleen joko klaffipaikat tai kiinteät istuimet (2-4 paikkaa). Parhaimmillaan siis tuohon vehkeeseen saisi 66 istumapaikkaa. Tuolla kapasiteetilla nivel on jo huimasti tilavampi kuin teli.

Onko virittelemäsi istumapaikkamäärä verrattavissa teliautoihin? Muistaakseni klaffipenkit lasketaan erikseen.
Tosiaan, jos saisi 60-70 istumapaikkaa jonkinlaiseen niveleen, niin silloin olisi nivelellä enemmän iskukykyä vertailussa.
 
Saahan teliautoonkin sen 70 paikkaa halutessaan, kun tingitään lastenvaunutilasta.
Siihen ei tarvita kuin 14,995 metriä Setraa.

Kapasiteetin puolesta nivelauto toki vie suuremman väen yhden kuljettajan toimesta, joten se mahdollistaa monenlaista liikenteen järjestämistapaa. Tampereella sitä käytettiin suoraan niin, että vuorovälit voitiin pitää 30 minuutin mittaisina arkipäivisinkin. Vallitseva käytäntö alkoi 90-luvulla ja loppui vasta 2000-luvun loppupuolella. Kustannustehokasta kyllä, kun autoilla ajettiin hyvin usein tuulilasikuormissa ruuhkasuuntaan. Ne jotka eivät mahtuneet kyytiin, pääsivät sitten samalla linjalla 30 min päästä, jos muuta tarjontaa ei ko alueella ollut.

Yöliikenteessä nivelautot varmasti ovat olleet helpotus, kun vuoroväli on ollut tunnin verran eikä lisälähtöjä ole ajettu.

Tätä lukemalla voikin tehdä sen johtopäätöksen, että vika on usein vuorovälissä, jos nivelautosta kaivataan korvaajaa. Valitettavasti meillä käytetään suuriakin yksikkökokoja väärin. Matkustajan kannalta ideaalimpi tilanne on se että lyhyempiä (tässä tapauksessa telikokoisia) autoja menisi 5-6 min välein, kuin että yksikkökokoa suurentamalla yritettäisiin väkisin 10 min väliä. Jokerillahan tämä ideaalikin tilanne alkaa olla toki jo kipupisteessä.

Vaan, kun noilla nivelautoilla on viimeksi tänään tullut kuljettua, niin mainittakoon vielä että talvikeleissä nivelautoilla tuntuu pääsääntöisesti menevän enemmän aikaa pysäkeillä, jos ne on sopivasti kiillotettu, kun vastaavasti teliautoilla liikkeellepääsy ei tuota liiemmin ongelmia. Aamuisin ruuhkabusseissa seisoessa se suurempi seisomapaikkamäärä ei liiemmin lohduta, jos seuraava vuoro ajaa tuon vuoron ohi pidempien pysäkkiaikojen takia.

Yhdeltä nivelautolinjalta tulee mieleen muutaman vuoden takainen toistunut tilanne. Ko linjalla oli ruuhka-aikoina jopa 10 min vuoroväli. Käytännössä se tarkoitti 20 minuutin vuoroväliä, koska kaikki linjan autot ajeli kauniisti kahden nipuissa tuon ruuhkan ajan.
 
Saksalaiselta kaupunkibusseihin erikoistuneelta sivustolta löytyi tuon EvoBus MB CapaCityn testi:

http://www.stadtbus2.de/magazin/m_tut_mb-capacity.htm


Entäs tällainen?

http://www.stadtbus2.de/magazin/m_tut_goeppel-anhaenger.ht

---------- Viesti lisätty kello 4:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:54 ----------

Lisää kiinnostavia artikkeleita.

EvoBus MB Citaro G BlueTec Hybrid:

http://www.stadtbus2.de/magazin/m_tut_mb-citaro-hybrid.htm

Hess / Vossloh Kiepe lighTram Hybrid:

http://www.stadtbus2.de/magazin/m_tut_lightram.htm
 
Bussin perävaunut edellyttävät Suomessa lainmuutosta. Pitäisin niitä aika ongelmallisena ratkaisuna, koska perävaunussa ei olisi henkilökuntaa. Valvonta jää olemattomaksi.

Juuri valvontasyistä en esittäisi nyt perävaunuja muuhunkaan kaupunkiliikenteeseen.
 
Perävaunut olisivat kuitenkin ruuhkan työkaluja, jotka voisi avata ja lukita vuorokohtaisesti. Tarve valvonnalle ruuhkatäydessä bussissa on vähäistä ja nykytilassakin vaikeaa toteuttaa. Teknisesti olisi myös mahdollista irroittaa ja kytkeä perävaunuja vuorojen välillä, mutta vaadittava työvoima on kenties liiallista. Ihanteellinen kytkentä tapahtuisi perävaunuun peruuttaen hakeutuvaan puomiin ja kytkennän varmistamisella käsin, joka olisi muutaman minuutin homma yksinäiselle kuljettajalle. Turvallisuuden kannalta toistuva kuljettajan tekemä kytkentä ei liene kuitenkaan mitään herkkua.

Ulkopuolinen valvonta on tarpeen hiljaisena aikana, jolloin perävaunussa voisi tehdä mitä lystää yksinään, mutta valvonnan tarve eli tyhjähkönä ajo perävaunuilla on minimoitavissa. Syntyvä tarve työlle perävaunujen tehokkaan käytön varmistamiseksi tuntuu varsin pieneltä.
 
Bussin perävaunut edellyttävät Suomessa lainmuutosta. Pitäisin niitä aika ongelmallisena ratkaisuna, koska perävaunussa ei olisi henkilökuntaa. Valvonta jää olemattomaksi.

Juuri valvontasyistä en esittäisi nyt perävaunuja muuhunkaan kaupunkiliikenteeseen.
En minäkään niitä suoraan sanoen haluaisi; kunhan esitin maailmalla esiintyviä vaihtoehtoisia ratkaisuja.
 
Takaisin
Ylös