Teli- ja nivelbussit

mataluus

No olinpa edes hiukan oikeilla jäljillä kun tuota OmniCityä ajattelin. Askelettomana sen muistinkin. Nämä podesterit ovat myös oma lukunsa, Suomessa niitä on kai käytetty jo hyvinkin pitkään ja korimallista riiippumatta. Mutta on monia korimalleja muuaalla, joista ne puuttuvat täysin, enkä oikein edes pitemmän käytönkään jälkeen osaa sanoa, kummin olisi parempi.
 
Re: mataluus

23Ají Anárjiri sanoi:
enkä oikein edes pitemmän käytönkään jälkeen osaa sanoa, kummin olisi parempi.
Yleisesti podestereita voidaan perustella sillä, että liikuntaesteisten on helpompi istua alas penkille ja nousta penkiltä pois kun istuin on hieman korkeammalla käytävään nähden. Samoista syistä Paikallisliikenneliitto suosittelee, että bussipysäkeillä olisi kahdella eri korkeudella istuimet.
 
Kukapa muuten on kehitellyt tämän telibussin ja missä ovat ensimmäiset yksilöt liikkuneet? Onko kyseessä mahdollisesti pohjoismainen idea, siis Scanian tai Volvon suunnittelijoiden pohdinnan tulos? Kuinka laajalti tuote on levinnyt? Muistaisin nähneeni kuvia teliautoista puolalaisella kuvasivustolla, että ainakin siellä Suomen lisäksi. Mikä erityisesti puoltaa kyseistä alustatyyppiä? Muu kuin se ettei niveltä vielä ole osattu tehdä talvikuntoisena matalana.
 
Telibusseja käytetään kaupunkiliikenteessä Puolan lisäksi joissakin Keski-Euroopan maissa, vaikka nivelbussit ovatkin suositumpia. Saksalaisista bussivalmistajista ainakin MAN toimittaa kaupunkiliikenteeseen telibusseja (ja niitähän nähdään kohta Helsingissäkin).

Suomessa ensimmäiset telibussit tulivat kaupunkiliikenteeseen TKL:lle 1990 eli samaan aikaan kun matalalattiabussit rantautuivat Suomeen. Syynä ei siis ollut matala lattia, vaan telibusseja hankittiin siksi että haluttiin saada bussi, jonka kapasiteetti on jotakin 2-akselisen ja nivelbussin välistä. Aiemmin kun TKL oli vaihtanut 2-akselisia nivelbusseihin, oli vuoroväliä jouduttu harventamaan, mutta telibusseilla linjan 28 kalustokokoa voitiin suurentaa harventamatta vuoroväliä.

Telibussien käyttöä nivelten korvaamiseen Suomessa alettiin harkita jo ennen matalien nivelten epäluotettavuuden paljastumista. Telibussien hankinta- ja käyttökustannukset ovat melko lähellä 2-akselista, kun taas korkeillakin nivelillä ne ovat selvästi 2-akselista korkeammat. Koska ero kapasiteetissa on marginaalinen, voidaan telibusseilla saavuttaa halvemmat kustannukset myös raskaasti kuormitetuilla linjoilla.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Kukapa muuten on kehitellyt tämän telibussin ja missä ovat ensimmäiset yksilöt liikkuneet? Onko kyseessä mahdollisesti pohjoismainen idea, siis Scanian tai Volvon suunnittelijoiden pohdinnan tulos? Kuinka laajalti tuote on levinnyt? Muistaisin nähneeni kuvia teliautoista puolalaisella kuvasivustolla, että ainakin siellä Suomen lisäksi. Mikä erityisesti puoltaa kyseistä alustatyyppiä? Muu kuin se ettei niveltä vielä ole osattu tehdä talvikuntoisena matalana.
Telibusseja oli jo ainakin 1920-30-luvuilla. Büssing toimitti telibussin/busseja Wiesbadenin kaupunkiliikenteeseen vuonna 1929. H0-mittapiirrustus löytyi netistä. Daimler-Benz on toimittanut ainakin maaseutu/kaukobusseja teliversioinakin. Esimerkki vuonna 1936 valmistuneesta Überland-Linienbusista H0-mittapiirustuksen muodossa.

Ihmettelen miksi matalalattianivelet toimivat huonosti ja Oslossa ei. Oslossa matalat nivelet otettiin käyttöön joskus vuonna 1993 ja sielläkin talvikelit saattavat olla mitä vaihtelevimmat. Jos keskustassa talvella on loskainen nollakeli, voi keskustan ulkoreunoilla ja esikaupungeissa olla ihan erilainen keli; kymmenen astetta pakkasempaa ja reippaasti kunnon lunta. Pitäisikö vaihtaa Helbin ja Sporveisbussenin korjaamohenkilökuntaa päittäin, jotta Helsinkiin uskallettaisiin hankkia talvisinkin toimivia matalia niveliä?

Piirka
 
Piirka sanoi:
Büssing toimitti telibussin/busseja Wiesbadenin kaupunkiliikenteeseen vuonna 1929. H0-mittapiirrustus löytyi netistä.
Ehkä voimme unohtaa mainitsemasi telibussin, vaikkakin se sisältää tukiakselin, niin se ei ole normaalimittaista pidempi lainkaan.

Suomessa vuonna 1990 hyväksyttiin pituussääntöjen suhteen 14,5 metriset linja-autot, joka sai Tampereella toimivan paikallisen liikennelaitoksen kokeilun omaisesti hankkimaan heti 4 kappaletta moisia "megabusseja". Tuota hetkeä edeltävät pituussäännöt eivät ole tiedossani, mutta ilmeisesti raja on ollut 13 metrin tietämissä, eikä tukiakselilla varustetut autot ole saaneet mitään poikkeuslupia pituuden suhteen.
 
killerpop sanoi:
Ehkä voimme unohtaa mainitsemasi telibussin, vaikkakin se sisältää tukiakselin, niin se ei ole normaalimittaista pidempi lainkaan.
Niin, nykybusseihin verrattuna. Tuohon aikaan normaalimitta oli lyhyempi kuin nykyään. Kaksiakseliset kaupunkiautot vetivät yleensä jotain 30-50 matkustajaa. Tuo Wiesbadenin auto oli siten varsinainen jumbo, koska siihen mahtui 65 matkustajaa.

Tukiakseleitten käyttö silloin aikoinaan on tainnut johtua teiden ja katujen heikommista kantavuuksista. Monessa 1920-30-lukujen johdinautoissa on tukiakseleita, sähkömoottorien ja muutenkin koko bussin sekä matkustajien paino saatiin paremmin jaettua kohdistumaan mukulakiveykselle (tai modernimmalle nupukiveykselle). Helsingissä oli kait vuonna 1929 ehdotettu johdinautoliikennettä linjalle Freda-Töölö, mutta hanke kaatui siihen, että kadut eivät olisi kestäneet johdinautojen painoa. Ilmeisesti hankkeessa ei kaavailtu liikennettä telijohdinautoilla?

Teli- ja nivelbussien ohella on kolmaskin tyyppi, jolla voi kasvattaa istumapaikkojen määrää - kerrosbussit. Pystyykö kerrosbussilla liikennöimään Kampinkeskukseen? Scanialla on tuotannossa matalalattiainen kerrosbussi, jonka korkeus on 4,21 m.

Piirka
 
Piirka sanoi:
Ihmettelen miksi matalalattianivelet toimivat huonosti ja Oslossa ei.
Tässä kyllä mielenkiintoinen kysymys! Jos tosiaan Oslossa onnistuvat ajamaan matalin nivelin, niin miksei meillä? Millaista kalustoa siellä Piirkan ja naapureitten keskuudessa käytetään? Vastaukset ylipäänsä olivat moninaiset, mutta eipä kukaan vieläkään paljastanut kuka on kehitellyt tämän teliauton. Nuo kustannussyyt lienevät aika painava asia tänäpäivänä, minulla vaan on ns. mutu-maku ja pidän enemmän nivelistä.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Jos tosiaan Oslossa onnistuvat ajamaan matalin nivelin, niin miksei meillä?
Suurin syy taitaa olla eri valmistaja, meillä on ajettu Volvon ja Scanian matalilla nivelillä, kun taas Oslossa on käytössä saksalaista kalustoa.
 
kuukanko sanoi:
Suurin syy taitaa olla eri valmistaja, meillä on ajettu Volvon ja Scanian matalilla nivelillä, kun taas Oslossa on käytössä saksalaista kalustoa.
Tuohon ei varmaan osaa kukaan muu sanoa oikeaa vastausta kuin A/S Oslo Sporveienin tai Nexus Trafikkin tekninen johtaja. En epäile tippaakaan sitä, että saksalaiset nivelbussit eivät olisi toimivampia kuin pohjoismaiset, mutta toinen vaihtoehto on että Oslossa yritetään pärjäillä kun ei muutakaan voi.

Tore Wiikin verkkosivuilta käy ilmi, että talvikeleissä ajamista harjoitellaan Oslossa. Hieman myöhemmin hän kertoo myös, että pahoissa keleissä nivelbusseilla ei vain voi ajaa ja joudutaan turvautumaan 2-akseliseen kalustoon.
 
kuukanko sanoi:
Telibusseja käytetään kaupunkiliikenteessä Puolan lisäksi joissakin Keski-Euroopan maissa, vaikka nivelbussit ovatkin suositumpia.
Latviassa on paljon telibusseja Riiassa ja Daugavpilsissä. Vilnassa on telitrollikoita ja Pietaristakin löytyy nykyisin telejä.
 
Millaista kalustoa siellä Piirkan ja naapureitten keskuudessa käytetään?
Kyllä Tamperella liikkuu nivelbusseja vielä melkosesti ja uusimmat niistä on vuodelta 2002. Sen jälkeen niitä ei ole hommattu, koska ne maksaa runsaasti enemmän kuin telibussit. Näissä uusissa matalalattia-nivelbusseissa on myös ollu turhan paljon vikoja joiden korjaus tuppaa maksaan liikaa.
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Mutta. Joukkoliikenteen suunnittelijana nivelbussi on minusta huono vähäisten istumapaikkojen vuoksi. Telibussissa on saman verran ellei enemmän istumapaikkoja. Seisomapaikat ovat huonoa laatua. En voi suositella joukkoliikennettä jos se tarkoittaa seisomapaikalla matkustamista, kehotan turvautumaan yksityisautoon.

Tampereen joukkoliikenteen viranhaltijana (vai työsuhde?) ja entisenä TKL:nkin kuljettajana ja muuten asiantuntijana varmaan osaat kertoa, miksi TKL tilasi matalalattiaisia nivelbusseja kolmekin eri sarjaa 1996-2002, vaikka matalalattiaiset telibussit olivat jo koettua tekniikkaa etenkin viimeisen sarjan tilausvaiheessa? Ei kai vain harrastajien silmäniloksi? Historiallisista ja kaupunkikuvallisista syistä mahdollisesti? Vai oliko hankinnat kaikin puolin järjettömiä? Varsin monet ei-harrastajatkin tykkäävät nimenomaan nivelistä, ehkä niiden urbaanin ja modernin ulkonäön (OmniCity ja Volvo 7000) takia. Tai ehkä niiden koko antaa ison bussin vaikutelman, itse muistan joskus mananneeni kun Wiima-nivelen sijaan pysäkille tulikin "ahdas" Jätti-Wiima.

Eikö nivelbusseihin ole mahdollista lisätä istumapaikkoja? Jos täysmataluudesta luovutaan ja siirrytään nivelissä Low Entry-ratkaisuun (esim. Volvo 8500 LE), voidaanko kustannuksia laskea ja istumapaikkamäärää nostaa?

Miksi ainakin Ruotsissa tilataan yhä yksinivelisiäkin nivelbusseja? Ymmärtääkseni telibussi on Ruotsissakin ihan sallittu ratkaisu. Korjatkaa jos olen väärässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Eikö nivelbusseihin ole mahdollista lisätä istumapaikkoja? Jos täysmataluudesta luovutaan ja siirrytään nivelissä Low Entry-ratkaisuun (esim. Volvo 8500 LE), voidaanko kustannuksia laskea ja istumapaikkamäärää nostaa?

Miksi ainakin Ruotsissa tilataan yhä yksinivelisiäkin nivelbusseja? Ymmärtääkseni telibussi on Ruotsissakin ihan sallittu ratkaisu. Korjatkaa jos olen väärässä.
Jokin syyhän siihen on oltava, että Ruotsissa nivelet ovat yhä suosittuja. Tietääkseni yksinivelisessä B9S LEA:ssa on ainakin noissa SL-alueen autoissa 53 istumapaikkaa ja niissäkin on 2 seisomasiltaa. Volvo 8700 LEA -niveleen puolestaan saa helposti 57 istumapaikkaa. Kapasiteettia on siis niveleen saatavissa teliautoa enemmän.

Ja olen sitä mieltä, että Tampereellekin niveliä olisi syytä hankkia jonkin verran lisää - ainakin siinä tapauksessa, jos tuo ratikkaprojekti jää pelkäksi suunnitelmaksi. Matkustajamäärät kasvavat hitaasti kaiken aikaa ja 10 minuutin vuoroväli eräillä linjoilla on jo mielestäni peruste sellaisten käyttämiseen.
 
Vs: YTV haluaa kaksinivelbusseja Jokerilinjalle

Joukkoliikenteen suunnittelijana nivelbussi on minusta huono vähäisten istumapaikkojen vuoksi. Telibussissa on saman verran ellei enemmän istumapaikkoja. Seisomapaikat ovat huonoa laatua. En voi suositella joukkoliikennettä jos se tarkoittaa seisomapaikalla matkustamista, kehotan turvautumaan yksityisautoon.
Ei liene Tampereellakaan niin rajattomasti rahaa, että kaikille voitaisiin taata istumapaikka ruuhkaliikenteessä. Jos pelkistä istumapaikoista olisi kysymys, ei kannattaisi hankkia edes telejä, sillä eihän niissä ole kuin muutama istumapaikka enemmän kuin pisimmissä 2-akselisissa. Kyllä peruste hankkia sekä telejä että niveliä on se, että autoon saadaan mahtumaan kokonaisuutena enemmän matkustajia kuin 2-akseliseen.

Oma mielipiteeni on kyllä, että täysi teliauto on ikävämpi matkustuskokemus kuin täysi nivel. Telissä on hyvää seisomatilaa käytännössä etu- ja keskiovien välinen matka. Tämän voi jokainen todeta matkustamalla kuormitetulla linjalla. Matkustajilla on korkea kynnys (kuvaannollisesti sekä myös käytännössä) siirtyä seisomaan keskiovelta kohti takaosaa, koska 1) käytävä on ahdas, 2) katto tulee vastaan ja 3) lattia on kalteva. Nivelessä voi seistä mukavasti koko matkalla.

Esimerkiksi Helsingin linjalla 65A pitäisi minusta olla ehdottomasti niveliä eikä telejä. Linja on koko pituudeltaan hyvin kuormittunut ja matkustajat vaihtuvat moneen kertaan. Lastenvaunuja kulkee paljon. Nivel olisi teliä ketterämpi tällä paljon jyrkkiä käännöksiä sisältävällä linjalla. Seuraavana listallani olisi 18.

Muistan hyvin toukokuun 2002, kun kaasutelit tulivat linjoille 65A ja 66A. Kunkin linjan yhteenlaskettu kuljetuskapasiteetti putosi melkoisesti, kun suuressa osassa autoja olikin entisen yli 50 seisomapaikan sijaan enää 36 paikkaa. Näistä 36 paikasta osa on vielä eri tavoin huonoja kun taas nivelessä aika lähelle se 50 seisomapaikkaa oli myös oikeasti hyödynnettävissä. Tämä paikkamäärän vähennys näkyi hyvin myös käytännössä, autot kulkivat hyvin täysinä. Vaan eipä hätää, kyllä matkustajat ovat muuallakin löytäneet muita kulkutapoja mukavuuden huononnuttua.

En tarkoita tällä sitä, että vanhoja niveliä olisi pitänyt säästää, vaan uusia niveliä olisi uskallettava tilata sinne, missä niitä oikeasti tarvittaisiin. Toki teknisesti toimiva autotyyppi olisi hyvä juttu. Mutta esimerkiksi Tallinnaan ja Tukholmaan hankitaan jatkuvasti uusia niveliä, joten on aika kummallista, ettei niitä Helsingin seudulle ole hankittu ensimmäistäkään enää vuosikausiin. Säätila ei suuresti eroa näiden kolmen kaupungin välillä. Hintakin on vähän huono selitys, kun tallinnalaisillakin on varaa niitä ostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös