SD202

Tiedä sitten telibussien erinomaisuudesta. Niissä matkustaminen ei ole aina kovinkaan mukavaa. Jousitus kun tuntuu puuttuvan yleensä kokonaan. Suosittelen vaikka tutustumisajelua Vantaan sisäisellä linjalla 53, niin pystytte aistimaan reitin varrella olevia muutamia kuoppia, joista telibussi menee "niin että tuntuu". Tuollainen kuoppien yli ryskyttäminen lienee rasittanut varsinkin eräitä ulkomaisella korilla varustettuja telibusseja niin, että korit tuntuvat muutaman vuoden käytön jälkeen todelta hatarilta. Lommot ja puuttuvat puskurin palaset lähes jokaisessa Pääkaupunkiseudun telibussissa kertovat nekin omaa karua kieltään siitä, että telibussin kaltainen rautakanki ei taivu aina ihan jokaisessa paikassa.

Nivelbussi menisi tiessä olevien epätasaisten kohtien ylitse huomattavasti telibussia tasaisemmin. Samoin nivelbussi taittuu kadunkulmissa toisinaan jopa kaksiakselista veljeään paremmin. Valitettavasti nivelbussit ovat hankintahinnaltaan telibussia huomattavasti kalliimpia ja Suomen olosuhteissa moitteettomasti toimivia nivelbusseja ei taida nykypäivänä tulla juurikaan miltään bussitehtaalta.

We komen aan in Erps-Kwerps.

Mikko Laaksonen

Eivätköhän Saksassa runsaasti käytettävät Mercedesin ja MAN:in nivelbussit toimisi täällä ihan hyvin.

Olen itse kyllä ymmärtänyt, että nivelbussien pelon suurin syy on se, että Volvo ja Scania eivät ole onnistuneet tekemään kovin toimivia nivelbusseja. Suomessa kun kovin monella on se oletus, että vain ruotsalainen bussivalmistaja osaa tehdä talvella toimivia busseja.

tkp

Pari talvea sitten HKL-bli:llä oli koeajossa Saksasta kaasukäyttöinen nivel-MAN. Pari tällekin foorumille kirjoittavaa kuljettajaa pääsi koeajamaan ko. autolla eikä suurempaa ongelmaa tuntunut olevan. Saksalaisten merkkien huono menestys Suomessa, varsinkin 2-akselisten autojen kohdalla voi johtua erilaisesta korituksesta. YTV:lle kelpaavaa 43-paikkaista, low-entry 2-2-1 ovituksella olevaa autoa ei Saksasta kovin helposti saa, mm. Mersu tekee poikkeavan korituksen ainostaan jos autoja tilaa samalla kerralla 100kpl tai enemmän.

Mikko Laaksonen

Itse Rooman UITP - konferenssissa keskustellessani Mercedes-Benzin Pohjoismaiden vastaavan kanssa hän sanoi, että he eivät edes tee "low-entry" - busseja vaan vain "low-floor" - busseja eli täysmatalia.

Kokomatalassa bussissa on hankala saavuttaa Suomessa vaadittuja istumapaikkamääriä. korkea istumapaikkamäärä on helpompi saavuttaa osittain korkealattiaisella bussilla.

Myös Turussa on nivelbusseja vastaan ollut yhtenä pääargumenttina se, että täysmatalassa nivelessä ei ole kuin muutama istumapaikka enemmän kuin telibussissa.

tkp

Kyllähän Mersulta LE-alustan saa, esimerkiksi Taksikuljetuksen Citystar on mersun alustalla. Tiedä sitten mikä MB:llä on hintapolitiikka, voi olla että pelkän alustan hinnalla saa jo valmiin täysmatalan....

Mikko Laaksonen

Mersun edustaja varmaakin puhui vain valmiiksi koritetuista autoista, miksi hän olisi alustoja tarjonnutkaan kun kyse oli siitä, soveltuisivatko nivelet Turun kaupunkiliikenteeseen.

SD202

Olenhan minäkin ajanut kyseisellä nivel-MANnilla - siis siirtänyt sitä muutaman metrin.

Tykästyin itsekin kyseiseen bussiin sen ollessa Helsingin kiertueella tammikuussa 2004. Erittäin hieno peli. MANnin ongelma lienee se, että Suomessa ei ole MANneja viime vuosikymmeninä oikein rekisteröity. Ehkä asiat muuttuvat tulevaisuudessa ja liikennöitsijöiden ennakkoluulotkin kyseistä bussimerkkiä kohtana hälvenevät.

Kävimme muuten erään toisen joukkoliikenneharrastajan kanssa toukokuussa 2004 Frankfurt an der Oderissa metsästämässä erästä FF-O 532 -kilpistä bussia. Löysimmekin sen ja lähdimme koematkustamaan bussilla sen oikeassa ympäristössä. Jututimme päätepysäkillä kuljettajaa autosta ja päällimmäisenä jäi mieleen, kun kuljettaja kertoi kyseisessä bussissa olevan 310 hevosvoimaa. Kuljettaja vain ihmetteli "missä ne 310 hevosvoimaa oikein ovat...?".

We komen aan in Erps-Kwerps.

Miska

SD202:n kuvailema surkea jousitus taitaa olla lähinnä Scanian ongelma. Volvot ja Mersut (jälkimmäisiä tosin ei teleinä ainakaan vielä seudulla ole...) sen sijaan kulkevat pehmeästi.

SD202

Itse asiassa Vantaan sisäisellä linjalla 53 kuljettiin noin viitisen vuotta Concordia Busin autosarjalla 183-196. Kyseiset bussithan ovat Volvo B10B LE -telialustaisia ja koko kori tuntui hytkyvän tietyissä kuopissa lähes poikkeuksetta. No, kulku oli alustan pienipyöräisyydestä huolimatta kuitenkin tasaisempaa kuin nykyisessä, isopyöräisessä telikalustossa.

En ole oikeastaan kuin kerran matkustanut teli-Citarolla. Tämä tapahtui Berliinissä vajaa kolme vuotta sitten. Muistikuvaa teli-Citaron jousituksen hyvyydestä tai huonoudesta ei ole, mutta uskallan väittää että nivel-Citaron kulku on teliversiota tasaisempaa.

We komen aan in Erps-Kwerps.

kuukanko

Tämä asia muuttui kuluneella viikolla, kun Evobus esitteli uuden mallistonsa. Citarosta tulee faceliftattu malli, jota saa myös low entry -versiona ja 221-ovituksella.

Keski-eurooppalaisten bussimerkkien ongelma Suomessa ei taida niinkään olla talvikelpoisuus (ainakin MB O405N2:n talviominaisuudet hakkaavat Volvot ja Scaniat mennen tullen), vaan valmistajien vähäinen mielenkiinto Pohjoismaiden markkinoihin.

Esim. mainituilla MB:llä ja MANilla ei ole valmistajan omaa edustusta Suomessa, vaan niitä edustaa suomalainen maahantuoja. Molemmille näistä maahantuojista bussit eivät ole mikään pääbisnes, niitäkin nyt vaan satutaan edustamaan kun tuodaan maahan merkin muitakin autoja. Maahantuojien busseille tarjoamat post-sales -palvelut ovat onnettomat verrattuna pohjoismaisiin merkkeihin. Jos bussi hajoaa, voidaan siihen joutua odottamaan varaosaa viikkotolkulla, kun pohjoismaiseen bussiin se tuodaan hajoamispaikalle tai firman korjaamolle parissa tunnissa.

MB:n ja MANin toimitusajat tänne pohjan perukoille ovat myös pitkät, ilmeisestikään niitä ei kiinnosta täällä pieniä ostoksia tekevät firmat, kun lähempänä olevat firmat tilaavat vuosittain satoja busseja.

Suomalaisille asiakkaille istuu myös huonosti keski-eurooppalaisten edustama standardibussimalli, jossa jokaiselle asiakkaalle myydään lähes identtisiä busseja. Suomalaiset firmat haluavat jokainen vähän (tai vähän enemmän) omanlaisen bussinsa ja pohjoismaiset toimittajat suostuvat niitä tekemään.

Lauri Räty

Minulla on kyllä aivan päinvastaisia kokemuksia telibusseista. Minä koen, että telibussin kyydissä on mukavampi matkustaa kuin normaalilla 2-akselisella tai nivelbussilla. Nivelbussin lyhyempi akseliväli ja löysä rakenne tekevät kulusta hieman kiikkerämpää, vaikka toisaalta nivelauton suurempi massa ehkä hillitseekin heittoja. Teliautot sen sijaan kulkevat vähän kuin junat, vakaasti ja tasaisesti. Esimerkiksi hidastetöyssyjen ylittäminen käy varsin mukavasti teliautolla.

Teknisestikään en näe väitettäsi jousituksen puutteesta kovin relevanttina, sillä vastaava jousitustekniikkahan on käytössä sekä 2- että 3-akselisessa alustassa. Auton massahan on lisääntynyt lähinnä auton peräpäässä, minne se lisäakselikin on asennettu. Akselimassat ovat auton peräpäässä todennäköisesti alhaisemmat kuin 2-akselisessa autossa.

Lauri Räty
www.iki.fi/~lauri.raty/joukkoliikenne/

Rattivaunu

Mahtoikohan SD202:n teliautoja arvostelevassa kommentissa olla yhtenä pointtina se, että kaksiakselisen auton ajaessa jonkun kuopan, töyssyn tai muun "hyndän" yli taka-akseli kolahtaa vain kerran. Kolmiakselisessa autossa takapää kolahtaakin kaksi kertaa, kun ensin kolahtaa varsinainen taka-akseli ja sen perään välittömästi tukiakseli.
Olen kyllä Laurin kanssa samaa mieltä, että tukiakselilla varustettu yksiosainen linja-auto kulkee tasaisella tiellä kuin juna kiskoilla.

SD202

Luet ajatuksiani kuin avointa kirjaa!

Myönnetään, että jotkin nivelbussimallit ovat hieman levottomia kulultaan. M-B O405GN(2) käyköön esimerkkinä: tähän saakka olemme muutaman muun harrastajan kanssa naureskelleet kyseisen bussimallin nivelosan voimakkaalle pystysuuntaiselle liikkeelle kuoppien yli ajettaessa. HKL:n hankkimat Volvo B10MA -alustat eivät nekään olleet peräosan jousitukseltaan kovinkaan mukavia. Kumma kyllä, tukholmalaiset nivel -Volvot tuppasivat olemaan paljon miellyttävämpiä matkustaa. Vai oliko se vain pehmeämpien istuimien luomaa harhaa...?

We komen aan in Erps-Kwerps.

tkunnas

Vanhemmiten voi nivelbussiin tulla kovastikin erilaisia kolinoita ja räminöitä, kun nivelkohdassa on enemmän liikkuvia osia kuin telibussin vastaavassa kohdassa.

Mutta vakavasti puhuen ajatus: liekö kukaan bussivalmistaja testannut sellaista rakennetta, jossa olisi telibussissa kaksi vetävää akselia takana, ja molemmissa kääntyvät pyörät. Voisi olla aika vinkeä ajettava... ja varmaan kallis tehdä ja käyttää

Rattivaunu

Ei se yksistään harhaa ole. Jo huomattavan kauan sitten huomasin saman asian, että Ruotsin B10M:t kulkevat paljon pehmeämmin kuin meidän. Boråsin tehtaalla vieraillessani valmistajan edustaja kertoi minulle sumeilematta, että HKL:n tilatessa ensimmäisiä alustoja Volvolla kuulemma mietittiin, minkälaisia jousitusratkaisuja Helsinkiin kannattaa toimittaa, kun he ovat tottuneet Sisuihin... Sitä en ole varmistanut, oliko tuossa kertomuksessa ihan kaikki pilkulleen totta, mutta jos oli, niin en toisaalta ihmettelisi.