Olen tässä asiassa aivan samaa mieltä enkä väitä, etteikö se kolmas akseli siellä kolahtelisi laisinkaan. Kysehän on paljolti siitä mihin on tottunut ja mihin vertaa, kuten nimimerkki Rattivaunu kertoi Volvon tehtailla kuulleensa, että kannattaako sioille helmiä antaa.Alunperin kirjoittanut Rattivaunu
Teliauton kolmas akseli on kuitenkin mielestäni mukavampi tapaus kolmannen kolhaduksen kannalta kuin nivelauton viimeinen akseli. Teliautossa kun taka-akselit ovat niin lähellä toisiaan, että ne tasaavat toistensa kulkua kun oikeastaan aina on jommankumman akselin renkaat vakaasti maassa.
Työkaluina tykkään kyllä teliautoista suunnattomasti juuri tuon tasaisen kulun vuoksi. Espoossa, missä työnantajani pitää hallussaan merkittävää markkinaosuutta liikenteestä, on sen verran paljon hidastetöyssyjä bussireiteillä, että teliautolla tekee töitä mielikseen. VTA:n ohjautuvalla tukiakselilla tiukatkin käännökset tuntuvat helpoilta, eivätkä rautakankimaiset Volvo-Ikaruksetkaan ikäviä ole. Nivelbussia en ole päässyt koeajamaan, mutta luulen ketteryyden olevan ainoita positiivisia puolia teliautoon verrattuna.
--
Lauri Räty
Tähän keskusteluun täytyy tuoda mukaan eräs asia. Tampereella pääsee edelleen kulkemaan uukkarinivelillä (TKL #400-#407). Nämä autot ovat mielestäni matkustusmukavuuden osalta todella loistavia (=parhaita) ja päihittävät useimmat teliautot tässä suhteessa. Kulkevat erittäin tasaisesti eikä töyssytkään pahemmin haittaa ainakaan yhtään enempää kuin teliautoissa.
Tänään pääsin koematkustamaan sekä telibussia sekä nivelbussia. Molemmat autot olivat tämän vuoden tuotantoa, joten ainakin siltä osin ollaan samalla viivalla vertailussa.
Täytyy kyllä sanoa, että matkustamani Connex 351 oli tähän saakka epämukavin bussi, jolla olen matkustanut linjalla v53. Väittäisinpä, että tämän vuoden alussa Connexille tulleet autot 316-333 olivat parempia - siis hiljaisempia kuin tämä 351: Moottorimelu kuului turhankin selvästi, vaikka istuin taka-akseleiden välissä. Samoin jousituksen puutteet huomasi ainakin Koivukylästä Tikkurilaan mentäessä. Kehä III:lla meno oli jo onneksi tasaisempaa ja tuntui, että konemelukaan ei tuntunut niin häiritsevältä kuin ns. kaupunkiajossa.
Nivelbussi oli kieltämättä kuin toiselta planeetalta - tai siis ainakin Ruotsista. Uusi matalalattiainen ja keskimoottorinen SL 6170 muistutti, miten Tukholmassa panostetaan matkustusmukavuuteen. Mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että nivelosa häivyttää tien epätasaisuuksia pois.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Tästäpä tulikin mieleeni, että esim. tällaiset volvon B9SA -nivelet sopisivat mielestäni mainiosti sellaisille pitkille ja kuormitetuille seutulinjoille kuin esim. 132, 147 ja 150. On harmi, että Kampin terminaali tehtiin nivelille epäsopiviksi. Jos kustannuksia pitäisi vähentää, niin nivelet olisivat siihen järkevä ratkaisu. Muutaman minuutin pidennys jo ennestään tiheisiin vuoroväleihin ruuhka-aikaan ei haittaa. Ruuhka-ajan liikennehän on juuri se, mikä kustannuksia eniten aiheuttaa.
Jos Kampin terminaali olisi Ruotsissa, sen liikenteestä huomattava osa, ellei kaikki ajettaisiin varmasti tasokkailla nivelautoilla. Kampista tulee heti mieleen Slussenin terminaali, nivelillä liikennöidään valitettavasti vain jälkimmäisessä.(Jäiköhän tästä vielä epäselväksi, kannatanko telejä vai niveliä?
)
Täytyy vetää lippu puolitankoon, kun viimeisetkin HELB:n nivelautot sarjasta 9101-9110 poistuvat liikenteestä parin vuoden sisällä.
Näin on kyllä näppylät. Viittaan vain seuraavaankin ketjuun: http://jlf.fi/f12/402-linjan-h43-la-illan/Täytyy vetää lippu puolitankoon, kun viimeisetkin HELB:n nivelautot sarjasta 9101-9110 poistuvat liikenteestä parin vuoden sisällä.
Mikä onkaan kätevämpi massakuljetusväline kuin nivel. Järkevästi tehtäisiin jos säästettäisiin nämä 91:set vapun, ilotulitusyön, uudenvuoden yms.kuljetuksiin. Mutta taitaa olla turha toivo
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 22.04.2006 kello 18:51.
nivelen puolesta!
Tunnustaudunpa minäkin nivelten ystäväksi ja kannattajaksi. Lähinnä mutupohjalta, teknisiä paremmuuksia en niin perusteellisesti tunne. Mutta mahtuuhan toki niveleen enemmän ihmisiä ja auto mahtuu tiukempiin koloihin kui teli. Mikä lieneekään teliautojen muoti-ilmiö? Nivelissä miellyttää myös ulkonäkö, pitkä teliauto on niin kovin raskaan näköinen. Ja ihmettelen hiukan, miksei Suomeen muka saada kunnollisia matalia teliautoja, kun esim. Kreikassa Ateenan ja Thessalonikin erittäin raskaan liikenteen vaativiin oloihin on löydetty säälliset ja toimivat mallit niin Volvolta kuin Mercedekseltäkin. Näiden takuuvarmojen autotehtaitten tuotevalikoimasta luulisi löytyvän Helsinkiinkin sopiva malli! Ateenassa on jopa niveltrollikoita nykyään, Kiepen valmistamia.
Vauhtia vaunuun!
Re: nivelen puolesta!
Ongelma taitaa olla Etelä-Suomen talvi, jolloin maassa saatetaan (liian) harvoin havainnoida myös lunta etäisesti muistuttavaa ainetta. Nykyisissä takamoottorisissa nivelbusseissa on tosiaan se huono puoli, että veto on takimmaisella akselilla, joka ei aina ole suorassa linjassa kahden muun akselin kanssa. Kun vetävän akselin alla saattaa olla erilainen (siis tässä tapauksessa liukkaampi) tienpinta kuin kahdella muulla akselilla, niin jokainen voi kuvitella miten mutkalle haitaribussi saattaa mennä. Valitettavasti.
Kyllähän minäkin matkustaisin mieluummin esim. jalkaanmenevän hassusti tien epätasaisuuksien kohdalla käyttäytyvällä M-B O405GN(2) -nivelbussilla* kuin jousittamattomalta tuntuvalla telibussilla.
* Minulla ja TEP70:llä lienee erilainen mielipide Gottlieb Daimlerin ja Karl Benzin perustaman autotehtaan bussimalleista.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Nivelbussit ovat ainakin Helsingin bussiliikenteen parasta laatua, sehän on selvä. Totta, teliauto on varmasti halvempi, mutta nivelauto on sittenkin ketterämpi ja myös kapasiteetiltaan parempi. Muodostuiko se HKL:n kahden auton epäonninen hankinta 1990-luvun puolivälissä ratkaisevaksi käänteeksi?
terveisin
JE
Täytyy muistaa myös se, että low entry-teliin saadaan yhtä monta istumapaikkaa kuin täysmatalaan niveleen. Suomessa taas ei täysmataluutta ole samalla tavalla vaalittu kuin Keski-Euroopassa vaan low entryn on katsottu riittävän, eikä seisomapaikkojakaan ole arvostettu. Suomalaisessa katurissa on paljon istumapaikkoja eikä siinä tarvitse olla täysin matala lattia (tämä piirre johtunee myös osaltaan kuljettajarahastuksesta), joten on ollut turhaa hankkia täysmatalaa niveltä kun low entry-telillä saa suomalaisten mittapuiden mukaan ihan yhtä hyvän bussin - ja kun LE-teli on tietääkseni halvempi..
Nyt on kyllä saatu mielenkiintoinen uutuus Volvo 8500 LEA-bussin merkeissä. Low Entry-nivelien Suomeen tuonnissa voisi olla järkeäkin. Kyseisen tyypin busseillahan saadaan etuosaan matalaa lattiaa ja istumapaikkojakin lienee enemmän kuin telissä. Tämänkaltaisten bussien käyttö raskaasti kuormitetuilla runkolinjoilla voisikin olla perusteltua ja järkevää - täysmatalien nivelten ei. Toisaalta kyseisen konseptin mukaisia autoja taitaa tehdä vain yksi ruotsalainen valmistaja.
Minkälaisia kokemuksia Suomessakin nähdystä automallista on? Kuinka onnistunut kyseinen automalli on?
Kyseinen SL:n bussi oli melko lailla maaseutumaisesti varusteltu. Mihinkään kaupunkikäytöön siitä ei todennäköisesti ole ovien vähyyden vuoksi, mutta raskaasti kuormitetuille seutulinjoille se toisi melkoisen tasokasta matkantekoa. Tietenkin kysesistä bussimallia saa taatusti myös enemmän kaupunkimaiseen ajoon sopivampana. Eli ovia saa enemmänkin kuin 1+1+1. Ja ehkä täkäläisille isin ja äidin pikku kullannupuille SL:n bussissa oli liikaa verhoilua tuhottavaksi.
Olisi tietysti hauskaa saada kokemuksia, miten tuollainen matalalattiainen keskimoottorinen nivelbussi toimisi (suomalaisessa) kaupunkikäytössä. "Vanttool" siis VanHool on valmistanut tuollaisia samankaltaisia vekottimia jonkin aikaa ja hyvin ne näyttivät sopivan esim. Strasbourgin liikennelaitoksen käyttöön.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Talvi on toki melkoinen koetinkivi linjureille ja ajateltuani asiaa enemmän, ymärsin hyvin takatuupparinivelen tekniset vaikeudet. Mutta silti.... Ja korjaan hieman puheitani Ateenan niveltrollikoista, Kiepe on siis toki koneistoja tehnyt, mutta auto on muuten Neoplanin ja paikallisen ELVON ytheistyötä, Voss on myös jotenkin mukana. Näistä autoista kun ei enä oikein ota selvää kuka on päähankkija ja kuka on lisenssitoimija tms. Bensiininivelissä on "perävaunussakin" kahdet ovet ja takimmaisen luona askel tai pari, en nyt ihan tarkkaan muista. Talviko on syynä LE-mallien käyttöön muutenkin, kun eihän meillä HElsingissä ole muita täysmatalia juuri nähty kuin Tammelundin Mersut...
Vauhtia vaunuun!
Hei, eikös mies puhu höpöjä..!?
Joo, ja vielä lehtijousilla. Eikä millään parabeleilla, vaan kunnon sora-auton lateilla.
Eipä silti, olihan Ikaruksellakin aikoinaan mahurinivel, jossa veto oli sekä keskimmäisellä, että perävaunun akselilla. Oli varmaan nivelen läpi menevä kardaani melko vinkeän näköinen... Oli kuulemma tarkoitettu "arktisiin olosuhteisiin". Ei sellaista olisi mahdotonta tehdä takamoottorisena matalalattiatoteutuksenakaan, mutta etenkin siinä tuo nivelen läpi menevä kardaani aiheuttaisi omat haasteensa ja sitä kautta myös kustannuksensa, ongelmista puhumattakaan.
Puheisiini täysmatalista lisäsisin seuraavaa: sanoin juurikaan... ja eikös täysmatala todellakin noin karkeasti ottaen ole toteutunut vain noissa Mersuissa? Muissa on kaikenmaailman askelmaa keskellä autoa ( IK94, Lahti Scala, Carrus LE yms) tai viimeistään takimmaisen oven luona on jonkinlaisia portaikkoja, porrastetttua lattiaa ehjän seinän puolella yms. ( MaxCi, Omnicity) , vaikka Omneissa kait kaikkein pienimmät esteet käytävällä.
Vauhtia vaunuun!
OmniCityissä ja Volvo 7000 (7700) -autoissa ei ole askelman askelmaakaan käytävällä. Podestereidenkin määrä on varsin rajoitettu. Myös nk. OmniLahdet (HelB 9 - 13, 114 ja 115) ovat käytävän osalta täysin tasaisia melkeinpä etuseinästä takaseinään nk. piippuhyllyä lukuun ottamatta.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä