Viestiketju: Teli- ja nivelbussit

Alunperin kirjoittanut 23Ají Anárjiri

enkä oikein edes pitemmän käytönkään jälkeen osaa sanoa, kummin olisi parempi.

Yleisesti podestereita voidaan perustella sillä, että liikuntaesteisten on helpompi istua alas penkille ja nousta penkiltä pois kun istuin on hieman korkeammalla käytävään nähden. Samoista syistä Paikallisliikenneliitto suosittelee, että bussipysäkeillä olisi kahdella eri korkeudella istuimet.

Kukapa muuten on kehitellyt tämän telibussin ja missä ovat ensimmäiset yksilöt liikkuneet? Onko kyseessä mahdollisesti pohjoismainen idea, siis Scanian tai Volvon suunnittelijoiden pohdinnan tulos? Kuinka laajalti tuote on levinnyt? Muistaisin nähneeni kuvia teliautoista puolalaisella kuvasivustolla, että ainakin siellä Suomen lisäksi. Mikä erityisesti puoltaa kyseistä alustatyyppiä? Muu kuin se ettei niveltä vielä ole osattu tehdä talvikuntoisena matalana.

Alunperin kirjoittanut Piirka

Büssing toimitti telibussin/busseja Wiesbadenin kaupunkiliikenteeseen vuonna 1929. H0-mittapiirrustus löytyi netistä.

Ehkä voimme unohtaa mainitsemasi telibussin, vaikkakin se sisältää tukiakselin, niin se ei ole normaalimittaista pidempi lainkaan.

Suomessa vuonna 1990 hyväksyttiin pituussääntöjen suhteen 14,5 metriset linja-autot, joka sai Tampereella toimivan paikallisen liikennelaitoksen kokeilun omaisesti hankkimaan heti 4 kappaletta moisia "megabusseja". Tuota hetkeä edeltävät pituussäännöt eivät ole tiedossani, mutta ilmeisesti raja on ollut 13 metrin tietämissä, eikä tukiakselilla varustetut autot ole saaneet mitään poikkeuslupia pituuden suhteen.

Alunperin kirjoittanut Piirka

Ihmettelen miksi matalalattianivelet toimivat huonosti ja Oslossa ei.

Tässä kyllä mielenkiintoinen kysymys! Jos tosiaan Oslossa onnistuvat ajamaan matalin nivelin, niin miksei meillä? Millaista kalustoa siellä Piirkan ja naapureitten keskuudessa käytetään? Vastaukset ylipäänsä olivat moninaiset, mutta eipä kukaan vieläkään paljastanut kuka on kehitellyt tämän teliauton. Nuo kustannussyyt lienevät aika painava asia tänäpäivänä, minulla vaan on ns. mutu-maku ja pidän enemmän nivelistä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Suurin syy taitaa olla eri valmistaja, meillä on ajettu Volvon ja Scanian matalilla nivelillä, kun taas Oslossa on käytössä saksalaista kalustoa.

Tuohon ei varmaan osaa kukaan muu sanoa oikeaa vastausta kuin A/S Oslo Sporveienin tai Nexus Trafikkin tekninen johtaja. En epäile tippaakaan sitä, että saksalaiset nivelbussit eivät olisi toimivampia kuin pohjoismaiset, mutta toinen vaihtoehto on että Oslossa yritetään pärjäillä kun ei muutakaan voi.

Tore Wiikin verkkosivuilta käy ilmi, että talvikeleissä ajamista harjoitellaan Oslossa. Hieman myöhemmin hän kertoo myös, että pahoissa keleissä nivelbusseilla ei vain voi ajaa ja joudutaan turvautumaan 2-akseliseen kalustoon.

Alunperin kirjoittanut Allison

Mutta. Joukkoliikenteen suunnittelijana nivelbussi on minusta huono vähäisten istumapaikkojen vuoksi. Telibussissa on saman verran ellei enemmän istumapaikkoja. Seisomapaikat ovat huonoa laatua. En voi suositella joukkoliikennettä jos se tarkoittaa seisomapaikalla matkustamista, kehotan turvautumaan yksityisautoon.

Tampereen joukkoliikenteen viranhaltijana (vai työsuhde?) ja entisenä TKL:nkin kuljettajana ja muuten asiantuntijana varmaan osaat kertoa, miksi TKL tilasi matalalattiaisia nivelbusseja kolmekin eri sarjaa 1996-2002, vaikka matalalattiaiset telibussit olivat jo koettua tekniikkaa etenkin viimeisen sarjan tilausvaiheessa? Ei kai vain harrastajien silmäniloksi? Historiallisista ja kaupunkikuvallisista syistä mahdollisesti? Vai oliko hankinnat kaikin puolin järjettömiä? Varsin monet ei-harrastajatkin tykkäävät nimenomaan nivelistä, ehkä niiden urbaanin ja modernin ulkonäön (OmniCity ja Volvo 7000) takia. Tai ehkä niiden koko antaa ison bussin vaikutelman, itse muistan joskus mananneeni kun Wiima-nivelen sijaan pysäkille tulikin "ahdas" Jätti-Wiima.

Eikö nivelbusseihin ole mahdollista lisätä istumapaikkoja? Jos täysmataluudesta luovutaan ja siirrytään nivelissä Low Entry-ratkaisuun (esim. Volvo 8500 LE), voidaanko kustannuksia laskea ja istumapaikkamäärää nostaa?

Miksi ainakin Ruotsissa tilataan yhä yksinivelisiäkin nivelbusseja? Ymmärtääkseni telibussi on Ruotsissakin ihan sallittu ratkaisu. Korjatkaa jos olen väärässä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Eikö nivelbusseihin ole mahdollista lisätä istumapaikkoja? Jos täysmataluudesta luovutaan ja siirrytään nivelissä Low Entry-ratkaisuun (esim. Volvo 8500 LE), voidaanko kustannuksia laskea ja istumapaikkamäärää nostaa?

Miksi ainakin Ruotsissa tilataan yhä yksinivelisiäkin nivelbusseja? Ymmärtääkseni telibussi on Ruotsissakin ihan sallittu ratkaisu. Korjatkaa jos olen väärässä.

Jokin syyhän siihen on oltava, että Ruotsissa nivelet ovat yhä suosittuja. Tietääkseni yksinivelisessä B9S LEA:ssa on ainakin noissa SL-alueen autoissa 53 istumapaikkaa ja niissäkin on 2 seisomasiltaa. Volvo 8700 LEA -niveleen puolestaan saa helposti 57 istumapaikkaa. Kapasiteettia on siis niveleen saatavissa teliautoa enemmän.

Ja olen sitä mieltä, että Tampereellekin niveliä olisi syytä hankkia jonkin verran lisää - ainakin siinä tapauksessa, jos tuo ratikkaprojekti jää pelkäksi suunnitelmaksi. Matkustajamäärät kasvavat hitaasti kaiken aikaa ja 10 minuutin vuoroväli eräillä linjoilla on jo mielestäni peruste sellaisten käyttämiseen.

Alunperin kirjoittanut Allison

Joukkoliikenteen suunnittelijana nivelbussi on minusta huono vähäisten istumapaikkojen vuoksi. Telibussissa on saman verran ellei enemmän istumapaikkoja. Seisomapaikat ovat huonoa laatua. En voi suositella joukkoliikennettä jos se tarkoittaa seisomapaikalla matkustamista, kehotan turvautumaan yksityisautoon.

Ei liene Tampereellakaan niin rajattomasti rahaa, että kaikille voitaisiin taata istumapaikka ruuhkaliikenteessä. Jos pelkistä istumapaikoista olisi kysymys, ei kannattaisi hankkia edes telejä, sillä eihän niissä ole kuin muutama istumapaikka enemmän kuin pisimmissä 2-akselisissa. Kyllä peruste hankkia sekä telejä että niveliä on se, että autoon saadaan mahtumaan kokonaisuutena enemmän matkustajia kuin 2-akseliseen.

Oma mielipiteeni on kyllä, että täysi teliauto on ikävämpi matkustuskokemus kuin täysi nivel. Telissä on hyvää seisomatilaa käytännössä etu- ja keskiovien välinen matka. Tämän voi jokainen todeta matkustamalla kuormitetulla linjalla. Matkustajilla on korkea kynnys (kuvaannollisesti sekä myös käytännössä) siirtyä seisomaan keskiovelta kohti takaosaa, koska 1) käytävä on ahdas, 2) katto tulee vastaan ja 3) lattia on kalteva. Nivelessä voi seistä mukavasti koko matkalla.

Esimerkiksi Helsingin linjalla 65A pitäisi minusta olla ehdottomasti niveliä eikä telejä. Linja on koko pituudeltaan hyvin kuormittunut ja matkustajat vaihtuvat moneen kertaan. Lastenvaunuja kulkee paljon. Nivel olisi teliä ketterämpi tällä paljon jyrkkiä käännöksiä sisältävällä linjalla. Seuraavana listallani olisi 18.

Muistan hyvin toukokuun 2002, kun kaasutelit tulivat linjoille 65A ja 66A. Kunkin linjan yhteenlaskettu kuljetuskapasiteetti putosi melkoisesti, kun suuressa osassa autoja olikin entisen yli 50 seisomapaikan sijaan enää 36 paikkaa. Näistä 36 paikasta osa on vielä eri tavoin huonoja kun taas nivelessä aika lähelle se 50 seisomapaikkaa oli myös oikeasti hyödynnettävissä. Tämä paikkamäärän vähennys näkyi hyvin myös käytännössä, autot kulkivat hyvin täysinä. Vaan eipä hätää, kyllä matkustajat ovat muuallakin löytäneet muita kulkutapoja mukavuuden huononnuttua.

En tarkoita tällä sitä, että vanhoja niveliä olisi pitänyt säästää, vaan uusia niveliä olisi uskallettava tilata sinne, missä niitä oikeasti tarvittaisiin. Toki teknisesti toimiva autotyyppi olisi hyvä juttu. Mutta esimerkiksi Tallinnaan ja Tukholmaan hankitaan jatkuvasti uusia niveliä, joten on aika kummallista, ettei niitä Helsingin seudulle ole hankittu ensimmäistäkään enää vuosikausiin. Säätila ei suuresti eroa näiden kolmen kaupungin välillä. Hintakin on vähän huono selitys, kun tallinnalaisillakin on varaa niitä ostaa.