En voi sanoa muutakuin, että taidat olla itse paras arvioimaan tämän.
Omasta mielestäni linja-autonkuljettajan ammatti on jatkuvaa itseopiskelua ja itsensä kehittämistä, eikä siinä koskaan voin olla täydellinen. Ei kukaan. Jos niin väittää ja uskoo, niin luulenpa, että seuraava kolari lähellä.
Peruuttamista voi treenatakin ja juurikin vaikkapa varikon pihalla tai jossain muualla. Ei siinä mitään ihmeellistä minun mielestäni ole. Ei kaikkeen aina tarvitse työnantajan avustavaa kättä, vaikkakin valveutunut työnantaja panostaa koulutukseen ja järjestää mm. ennakoivan ajonkursseja.
Motivaation puute on tietysti oma asiansa ja omalta kohdaltani totean samoin kuten Kimi Räikkonen, että "homma loppuu, kun ei enää kiinnosta". Onneksi sellaista ei jatkuvasti kehittyvällä alalla ole näköpiirissä ja jonka jokainen työpäivä on erilainen. Laadukkaan joukkoliikenteen luominen ja siinä hommassa mukana oleminen on ylipäätään itselleni se paras motivaatio kunnollisen rahallisen korvauksen oheella. En nyt tietenkään tarkoita, että joka aamu liput liehuen ja rummut päristen töihin, vaan kyllä sitä motivaatiota saa itsekin joskus hakea jostain kaukaa.
---------- Viesti lisätty kello 13:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:31 ----------
No ei tietenkään millin tarkasti, ei kai kukaan sellaista ole väittänyt. Mutta ei myöskään niin, kuten aikanaan eräällä nimeltämainitsemattomalla liikennoitsijällä oli bussinkuljettaja, jonka pääasiallinen työkalusto oli nimenomaan nivelbussit, mutta ei osannut peruuttaa niitä, vaan pyysi apua toiselta kuljettajalta kun oli kerran jäänyt poka päällä jumiin johonkin hankalaan paikkaan.
Minusta riittää, että osaa peruuttaa turvallisesti ja ymmartää, miten auto liikkuu peruutettaessa. Nykypäivän teknologia, kuten peruutustutkat sekä -kamerat, ovat mielestäni ihan tervetullutta tekniikkaa bussihinkin, mutta ei niihin saa toki liikaa luottaa. Peruuttamisen perustaidot on mielestäni oltava ammattipätevän linja-autonkuljettajan hallussa.