Helsingin linjanumerointi Espoon ja Vantaan liittämisen jälkeen

Liittynyt
19 Syyskuu 2007
Viestit
841
En löytänyt keskustelua aiheesta, joten avaan uuden ketjun.

Jos Espoo ja Vantaa liitetään Helsinkiin, niin syntyvässä uudessa Helsingissä on käytössä useita sellaisia linjanumeroita, jotka ovat käytössä kahdella tai kolmellakin eri linjalla. Jos linjanumeroinnin yksikäsitteisyys koetaan tarpeelliseksi, niin monien linjojen numeroa pitää muuttaa. On ehkä tarpeen, että muutokset ovat systemaattisia ja mahdollisimman pieniä.

Yksi ratkaisu olisi lisätä nykyisten Espoon ja Vantaan sisäisten linjojen numeroihin yksi etunumero. Vantaalle sopiva etunumero olisi varmaan 9, koska 9xx -numeroisia linjoja ei nykyisin liene montakaan (Onko 915 ainoa?). Espoon etunumeroksi sopisi ehkä 3 (yksinumeroisiin nykyisiin linjanumeroihin 30). Nykyisin käytössä olevia 3xx -linjanumeroita ovat 315, 321, 324, 339, 345, 346, 360, 361, 362, 363 ja 364. Lukuun ottamatta numeroa 315, nämä voisi muuttaa suoraan 4xx -numeroiksi, koska numerot 421, 424, 439, 445, 446, 460, 461, 462, 463 ja 464 eivät ole nykyisin käytössä. Linjan 315 uudeksi numeroksi voisi varmaan valita jonkin 4xx -numeron, vaikkapa 405.

Millaisia muita numeroinnin muutoksia voisi tulla kyseeseen?

Kuntaliitosten yhteydessä linjanumeroiden muutostarvetta voi aiheuttaa myös reittimuutokset, mutta tätä ei tässä yhteydessä käsitellä.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta linjanumerot voitaisiin yhtenäistää jo nyt niin, että kaupungeissa ei olisi samoja linjoja ja linjanumerointi olisi yksi kokonaisuus. Sinänsä päällekkäisyyksiä ei ole, mutta tilanne on yksinkertaisesti hullunkurinen. Esim. Helsingissä v. 2009 syksyllä aloittava 56 on myös Vantaalla, Vantaan sisäisenä linjana virallisesti ajava 62 on tosiasiassa seutulinja ja näin ollen Helsingissä on kaksi 62-numeroitua linjaa: Rautatientori-Pirkkola sekä Mellunmäki (M)-Tikkurila.
Outo tilanne syntyy myös, kun 77A jatketaan kehittämissuunnitelman mukaan Tikkurilaan Vantaalle tai kun h39 ja h45 jatketaan Honkasuon valmistuttua Myyrmäkeen, kuten myös on kait tarkoitus tehdä h43:lle. Myös h95N menee Vantaalle, vaikka on "Helsingin sisäinen".

Tällaisen kehityksen jatkuessa erehtymisen mahdollisuus alkaa jo olla ilmeinen ja se antaa asiaan perehtymättömälle sekavan käsityksen tilanteesta. Oma ratkaisuni olisi, että Länsimetron valmistuttua ainakin sen liityntäliikenne muutettaisiin liiityntäliikennesuunnitelman mukaisiksi vuoroiksi, kuten T1 tai E2. Se selventäisi peliä ja antaisi mahdollisuuksia antaa Espoossa käytettyjä numeroita vaikkapa seutulinjoihin. Mielestäni numeroinnin pitäisi alkaa jostakin luvusta, olkoon sitten vaikka 11 tai 20 (jotta ratikoille jää varaa) ja sitten jatkua loogisesti siitä ylöspäin.
 
Esim. Helsingissä v. 2009 syksyllä aloittava 56 on myös Vantaalla, Vantaan sisäisenä linjana virallisesti ajava 62 on tosiasiassa seutulinja ja näin ollen Helsingissä on kaksi 62-numeroitua linjaa: Rautatientori-Pirkkola sekä Mellunmäki (M)-Tikkurila.

Itse asiassa myös Vantaan sisäinen linja 56 on tosiasiallisesti seutulinja. Itäinen päätepysäkki on Mellunmäen metroasemalla Helsingin puolella. Tämän lisäksi bussi poikkeaa (ja tarvittaessa myös pysähtyy) Helsingin alueella Jakomäessä kahdella pysäkillä sekä Ala-Tikkurilassa/Suutarilassa samoin kahdella pysäkillä. Linjalla 56 voi siten matkustaa Helsingin sisäisiä matkoja Mellunmäestä Jakomäkeen ja Suutarilaan sekä Jakomäestä Suutarilaan. Sen sijaan esimerkiksi Vantaan puolelta Länsimäestä Suutarilaan matkustettaessa vaaditaan seutulippu. Seuraavalla pysäkillä Niittytien liittymässä poisjäävä matkustaja voikin taas matkustaa pelkällä Vantaan sisäisellä lipulla.

Uuden joukkoliikenneorganisaation myötä voitaisiin mielestäni luopua kokonaan käsitteistä sisäinen linja ja seutulinja ja käsitellä kaikkia linjoja samanlaisina YTV-alueen sisäisinä linjoja. Linjanumeroinnissa olisi toivottavaa luopua päällekkäisistä numeroista, jolloin ratkaisuna voisi olla Espoon ja Vantaan linjojen numeroiminen pääsääntöisesti samoihin satasarjoihin kuin samalla alueella liikennöivät seutulinjat. Esimerkiksi Länsi-Vantaan linjat voitaisiin numeroida 300- ja 400-sarjoihin, poikittaislinjat 500-sarjaan (jossa ne muuten ennen vuoden 1992 linjastouudistusta olivatkin) ja Itä-Vantaan linjat voitaisiin numeroida 600- ja 700-sarjoihin. Espoon satasarjat olisivat luonnollisesti 100-, 200- ja 300-sarjat.
 
Itä-Vantaan linjat voitaisiin numeroida 600- ja 700-sarjoihin. Espoon satasarjat olisivat luonnollisesti 100-, 200- ja 300-sarjat.
Tosiaan noissa 600- ja 700-sarjoissa on enemmän tyhjää kuin käytössä olevia numeroita. Ja Espoon 100-sarjan seutulinjat käsittääkseni loppuvat kokonaan länsimetron tullessa.
 
Eikö helpointa olisi lisätä ihan linjakilpiinkin kirjain H, E tai V numeron eteen entisten kaupunkien sisäisille linjoille?
 
Tuota v56-tapausta en tiennytkään, mielenkiintoista!
On aivan totta, että numeroinnissa on "ilmaa". Esim miksi meillä on 632 ja 637 (u-vuoroja), mutta ei esim. linjaa 590? Eikö "sarja-filosofiasta" voitaisi luopua ja yksinkertaisesti laittaa linjat loogiseen järjestykseen jostain luvusta alkaen. Eihän meillä ole Sipoon liitoksenkaan myötä 915:tä erilaista linjaa?
Eikö kukaan muu pidä tätä älyttömänä?
 
Tuota v56-tapausta en tiennytkään, mielenkiintoista!
On aivan totta, että numeroinnissa on "ilmaa". Esim miksi meillä on 632 ja 637 (u-vuoroja), mutta ei esim. linjaa 590? Eikö "sarja-filosofiasta" voitaisi luopua ja yksinkertaisesti laittaa linjat loogiseen järjestykseen jostain luvusta alkaen. Eihän meillä ole Sipoon liitoksenkaan myötä 915:tä erilaista linjaa?
Eikö kukaan muu pidä tätä älyttömänä?

Sarjanumeroinnissa on ihan järkevä logiikka. Ensimmäisestä numerosta näkee mitä väylää pitkin se kulkee. 5-sarja on sen sijaan varattu poikittaislinjoille.
 
Ok, mutta voisiko numerointi alkaa vaikka aina tasasatasesta? Miksi pitää olla niin paljon numeroita, joita ei käytetä?Miksei voisi olla johdonmukainen?
 
Näin aluksi pieni kertaus linjanumeroinnin perusteisiin Lähde YTV:n Vantaan aikataulukirja1994-95
Linjanumeroinnin perusteet
YTV sanoi:
100-sarja Länsiväylän suunta
200-sarja Turuntien suunta
300-sarja Vihdintien suunta
400-sarja Nurmijärventien suunta
500-sarja Poikittaislinjat
600-sarja Tuusulantien suunta
700-sarja Lahdentien suunta
Nykyään on myös käytössä 800-sarja joka on tähän asti ollut ei Helsingistä lähtevät seutu- ja U-linjat (poikkeuksen muodostaa U-linja 841 joka on samalla myös poikkittais linja)
lisäksi käytössä on ollut myös 900-sarja eli Itäväylän suunta.
Siten ne kirjaimet linjatunnusten yhteydessä
YTV sanoi:
A = Pääreittiä pidempi / Rengaslinja myötäpäivään
B = Pääreittiä lyhyempi / Rengaslinja vastapäivään
K ja T Reitti poikkeaa välillä ja / tai haarautuu lopussa
Z = Pääreittiä nopeampi (Moottoritietä)
X = Pikalinja
V = Ruuhkalinja
L ja M = Liityntälinja
S = Päätepiste Helsingissä muu kuin pääterminaali
No tuo ei aina toteudu, mutta tässä oli perusteet vuodelta 1994

Ja nyt itse kysymykseen:
Raitiolinjat. linja numerot 1-40
Kyseisen numeroinnin piiriin kuuluu kaikki raitiolinjat Myös pikaraitiotiet (Jotta erottuisi busseista paremmin) ja pikaraitioteille erillinen prändäys päälle.

Palvelulinjat
Palvelulinjat käyttävät numerointia 50-99, tosin muodossa PXX.

Tavalliset bussilinjat 100-400 , 600, 700 ja 900 sarjat
Joka sata sarja on jaettu neljään osaan:
Tunnukset X00-X09 on varattu nykyisille Helsingin sisäisille linjoille esim nykyinen linja 64 Rautatientori-Itä Pakila olisi linja 604
Tunnukset X10-X79 Aluekeskusten linjat, esim nyk Espoon linja 28 Leppävaara-Siikajärvi voisi olla linja 228
Tunnukset X80-X94 Seutuliikennettä varten esim linja 453 Helsinki-Martinlaakso voisi olla linja 481
Tunnukset X95-X99 on varattu yö-linjoille.

Poikittaislinjat
Poikkittaislinjat olisivat 500 sarjan linjoja mukaan luettuna nykyisten kuntien sisäisäiset poikittais linjat esim 500-514 nyk Helsingin sis poikkittais linjat, 515-529 nyk Espoon sis poikkittais linjat, 530-545 nyk Vantaan sis poikkittais linjat ja loput tunnukset 546-599 olisivat nyk poikkitaisen seutuliikenteen käytössä.

800-sarja
nykyiset linjojen 873 ja 874 kaltaiset seutu ja U-linjat

Kyseinen sepustus perustuu aikaisemmin tässä viestissä olevaan linjanumerointiin.
Tämä on minun ehdotus, tehkää parempi :)
 
Viimeksi muokattu:
Linjanumerot ovat käsittääkseni järjestään kasvavia itään päin mennessä. Samoille alueille saattaa tulevaisuudessa tulla uusia linjoja ja ilmalla saadaan marginaalia, jonka sisään uusia järkevästi numeroituja linjoja voi sijoittaa vanhoja muuttamatta.
 
  • Satasarjat pääväylien mukaan kannattaa säilyttää.
  • Ratikoille riittää numerot: 1-19 hyvin pitkäksi aikaa (ainakin seuraavaan suurempaan linjanumerointiremonttiin saakka).
  • Vaikka kuntarajat poistuisivat, niin numerot 20-99 kannattaa säilyttää osapuilleen nykyisten etäisyyksien päästä keskustaan liikennöivien linjojen numeroina, kauempaa tuleville satasarjojen numerointi.
  • 50- ja 500-sarjat poikittaisliikenteelle. Itse asiassa nykyisten Espoon ja Vantaan väliset ja niiden sisäiset linjat muuttuvat kaikki 500-sarjan linjoiksi.
  • Palvelulinjat P1, P2, P3, ...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Entäs jos tulisikin linjanumeron eteen kirjain eikä numero.
Esim espoon nykyinen linja 31 olisi yksinkertaisesti e31, tai m31 (m=Matinkylä).
 
50- ja 500-sarjat poikittaisliikenteelle. Itse asiassa nykyisten Espoon ja Vantaan väliset ja niiden sisäiset linjat muuttuvat kaikki 500-sarjan linjoiksi.

Nykyisin 5xx linjanumeroita on käytössä 18, Espoon sisäisiä linjanumeroita 41 ja Vantaan sisäisiä 37. Pelkään pahoin, etteivät numerot 500-599 tulevaisuudessa riittäisi näiden numerointiin.
 
Ok, mutta voisiko numerointi alkaa vaikka aina tasasatasesta? Miksi pitää olla niin paljon numeroita, joita ei käytetä?Miksei voisi olla johdonmukainen?

Miksi postinumero on koodinumero eikä juokseva numero?

Koodinumerointiin voi sisällyttää enemmän informaatiota kuin pelkkään juoksevaan numerointiin.
 
Takaisin
Ylös