Salomonkadun joukkoliikennetunneli

Liittynyt
22 Lokakuu 2005
Viestit
3,370
Ulkopaikkakuntalaisena olen kuullut ainoastaan joukkoliikennefoorumilla legendaa Kampin läpi kulkeneesta joukkoliikennetunnelista. Mikä tämä tunneli oli, mitä busseja sen kautta kulki ja miksi se Kampin keskuksen myötä poistettiin käytöstä? Onko siitä kuvia jossain?

Olenko ymmärtänyt oikein, että tunnelin länsipää on sama kuin nykyinen Lapinrinteeltä Kampin terminaaliin johtava tunneli, ja että sen itäpää oli Tennispalatsin edessä?

En muista linja-autoaseman seutua tarpeeksi tarkasti ajalta ennen Kampin monttua.
 
Tunneli on edelleenkin olemassa ja Kampin Espoon terminaalin bussin kulkevat sitä pitkin Espoon terminaaliin. Ennen nykyistä Kampin keskusta tunneli tosiaan päättyi Tennispalatsin kohdalle. Itse tunnelia ei juurikaan jatkettu Kampin keskuksen rakennustöiden yhteydessä, vaan Espoon terminaalin jättölaiturit ovat suoraan tunnelin päädyn jatkeena.

Tunneli tehtiin alunperinkin juuri Länsiväylän seutubusseja varten. Ennen Kampin keskusta sitä käyttivät myös Helsingin sisäiset linjat 21V, 65A ja 66A, jotka ajoivat Kampin terminaalikenttien pohjoispuolella ollutta katua pitkin Mannerheimintielle.
 
Tunneli tehtiin alunperinkin juuri Länsiväylän seutubusseja varten. Ennen Kampin keskusta sitä käyttivät myös Helsingin sisäiset linjat 21V, 65A ja 66A, jotka ajoivat Kampin terminaalikenttien pohjoispuolella ollutta katua pitkin Mannerheimintielle.

Miksi tunnelia ei tehty Helsingin sisäisiä busseja varten? Koska tunneli tehtiin? Onhan selvää, että Helsingin sisäiset linjat 21V, 65A ja 66A olivat olennaisia tunnelin käyttäjiä, koska niillä oli tiheä vuoroväli. Olisihan näitä linjoja voitu yhdistääkin, jolloin Espoon linjat olisivat ajaneet Rautatieaseman ohi ja jatkaneet Helsingin sisäisten linjojen reittejä pienen Kampin kentällä tapahtuneen ajantasauksen jälkeen.
 
Miksi tunnelia ei tehty Helsingin sisäisiä busseja varten? Koska tunneli tehtiin? Onhan selvää, että Helsingin sisäiset linjat 21V, 65A ja 66A olivat olennaisia tunnelin käyttäjiä, koska niillä oli tiheä vuoroväli. Olisihan näitä linjoja voitu yhdistääkin, jolloin Espoon linjat olisivat ajaneet Rautatieaseman ohi ja jatkaneet Helsingin sisäisten linjojen reittejä pienen Kampin kentällä tapahtuneen ajantasauksen jälkeen.

Nämä linjat käyttävät aika paljon maakaasubusseja, eikä niitä saa ajaa tunneleissa...?
 
Miksi tunnelia ei tehty Helsingin sisäisiä busseja varten? Koska tunneli tehtiin? Onhan selvää, että Helsingin sisäiset linjat 21V, 65A ja 66A olivat olennaisia tunnelin käyttäjiä, koska niillä oli tiheä vuoroväli. Olisihan näitä linjoja voitu yhdistääkin, jolloin Espoon linjat olisivat ajaneet Rautatieaseman ohi ja jatkaneet Helsingin sisäisten linjojen reittejä pienen Kampin kentällä tapahtuneen ajantasauksen jälkeen.
Bussilinjojen suunnittelu kuntarajoista välittämättä on vain tuntunut kovin vaikealta asukasmäärältään Suomen suurimmalla kaupunkiseudulla. ;)

Täällä on edelleenkin melko jyrkkä jako sisäisten ja seudullisten bussilinjojen välillä eli tässä tapauksessa Helsingin sisäisten ja Espoon suunnan seutulinjojen yhdistäminen olisi ollut lähes mahdotonta.
 
Olisihan näitä linjoja voitu yhdistääkin, jolloin Espoon linjat olisivat ajaneet Rautatieaseman ohi ja jatkaneet Helsingin sisäisten linjojen reittejä pienen Kampin kentällä tapahtuneen ajantasauksen jälkeen.

Ei Espoon busseja kannata yhdistää ainakaan Helsingin sisäisiin linjoihin, jotka ovat jo heilureita. Rautatientorille toki päättyy myös Helsingin sisäisiä linjoja paljon (tätä ehkä tarkoititkin?), mutta niiden vuorovälit ovat useimmiten epäsopivia harvemmin kulkevien Espoon linjojen kanssa, joten vastinpariksi tulisi useimmiten hiljaisena aikana kaksi Espoon linjaa, mutta ruuhka-aikana jouduttaisiin ehkä liikennöimään keskustaan päättyviäkin vuoroja, mikä olisi omiaan lisäämään sekavuutta kerrakseen. Mutta Rautatientorilla on myös kasa Vantaan seutulinjoja, jotka olisivat varmasti sopineet heiluripariksi. Vantaan lähtöjä taitaa olla toki sen verran vähemmän, että myös keskustaan päättyviä linjoja jäisi. Ikävää, ettei asiasta ole mitään vakavaa ja perusteellista selvitystä, jossa olisi pohdittu, mitä tällaiset heilurit olisivat vaatineet ja mitä siitä olisi ollut hyötyä.

Toisaalta heilurit söisivät paljon kannattavuutta myös varsinaisilta poikittaisilta linjoilta. Esim. jos 102/103 toimisi heilurina Malmille, ei heikosti kannattavalle 512A:lle olisi sitäkään vertaa perusteita. Toki kehälinjoissa on paljon ongelmia sinällään, mistä ei voi syyttää keskustaan suuntautuvaa joukkoliikennetarjontaa ja heilurilinjojen ansiosta poikittaislinjoja voitaisiin ehkä linjata järkevämmin, kun heilurit hoitaisivat tällaiset erityistä point-to-point-poikittaislinjat, jotka kannattavat vain ruuhka-aikaan.
 
Nämä linjat käyttävät aika paljon maakaasubusseja, eikä niitä saa ajaa tunneleissa...?

Onko niiden ajo tunnelissa tosiaan kiellettyä? Ymmärrän, jos niitä ei saa ajaa sisätiloissa sijaitsevaan terminaaliin, mutta tunnelissa ajo on kuitenkin ihan eri asia.
 
Täällä on edelleenkin melko jyrkkä jako sisäisten ja seudullisten bussilinjojen välillä eli tässä tapauksessa Helsingin sisäisten ja Espoon suunnan seutulinjojen yhdistäminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Siihen omalta osaltaan vaikuttaa myös se, että Helsingin sisäisillä linjoilla vuoroja ajetaan pääsääntöisesti enemmän (saa toki osoittaa vääräksi; en tehnyt kattavaa tutkimusta aikataulujen kanssa). Toki tunnustan, että tämä byrokraattinenkin este on olemassa, mitä toisaalta selittää myös kuntien kiistely maksuosuuksista ja joukkoliikenteen subventioasteesta ja YTV:n rahoituksesta. Täytyy vain toivoa, että uusi YTV tuo helpotusta asiaan.
 
Miksi tunnelia ei tehty Helsingin sisäisiä busseja varten?

Koska Kampista Ruoholahteen ei mennyt muita Helsingin sisäisiä busseja kuin nuo Lauttasaaren linjat.

Tunneli tehtiin joskus 1970-luvulla, vanhemmat käyttäjät osannevat kertoa tarkemman vuosiluvun.

YTV suunnitteli 1990-luvulla heilurikokeilua, jossa 112 ja h47 olisi yhdistetty. Ajatus kuitenkin kuivui kasaan viimeistään sitten, kun 112:sta tuli kokopäivälinja.
 
Tunneli tehtiin joskus 1970-luvulla, vanhemmat käyttäjät osannevat kertoa tarkemman vuosiluvun.
Jos sanon 1977, niin ei paljon heitä. Kuitenkin heilurilinjat 65A ja 66A muodostettiin vasta vuonna 1979, toisin sanoen tunneli palveli aluksi vain Espoon linjoja. Sitäpaitsi väylän keskiosa oli kattamaton monta vuotta. Oikeastaan oli lyhyt tunneli Autotalon luona ja sen lisäksi toinen eritasoristeys Malminkadun kohdalla. Yhtenäinen tunneli valmistui vasta joskus myöhemmin 1980-luvulla, tarkkaa vuotta en minäkään muista, mutta ei ainakaan ennen vuosikymmenen puoltaväliä.
 
Yhtenäinen tunneli valmistui vasta joskus myöhemmin 1980-luvulla, tarkkaa vuotta en minäkään muista, mutta ei ainakaan ennen vuosikymmenen puoltaväliä.

Muistan että joskus 1990-luvun ihan alussa olisi Kampin metroaseman vieressä ollut isompi rakennustyömaa, jossa saatettiin rakentaa niitä Radisson SAS-hotellin viereisiä taloja ja ehkä myös tuota kansirakennelmaa. Samoihin aikoihin kun purettiin autoramppi Lönnrotinkadulta Hietalahdenrannalle. Muistaako kukaan muuten, miksi tuo ramppi purettiin?
 
Muistan että joskus 1990-luvun ihan alussa olisi Kampin metroaseman vieressä ollut isompi rakennustyömaa, jossa saatettiin rakentaa niitä Radisson SAS-hotellin viereisiä taloja ja ehkä myös tuota kansirakennelmaa.

Tunneliin rakennettiin myös ajoyhteys hotellin asiakkaiden pysäköintihalliin ja joihinkin huoltotiloihin. Keskellä tunnelia oli tämän vuoksi liikennevalot ja Lauttasaaresta tullessa mutkan (tai valojen sijoituksen) vuoksi pysähtymismatka punaisiin jäi aika lyhyeksi.
 
Takaisin
Ylös