Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Hmm. Onkos tässä nyt kulunut 15 vuotta siitä, kun Elielinaukio rakennettiin korvaamaan entinen Kampin bussiterminaali, joka taas vapautettiin kävelyalueeksi (Narinkkatori).Alunperin kirjoittanut vristo
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Näinhän siinä on käynyt. Nyt Elielinaukio kuitenkin pienenee pienemistään (mm. Keskustakirjaston rakentaminen) ja bussilinjoja on pakotettu siirtymään muualle. Töölön läpi Kampin Espoon terminaaliin on huono ratkaisu. Mitä siis neuvoksi? Jos nykyisistä kävelyalueista ei voida puhua, keinot ovat aika vähissä.
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Nuo laiturit tosin eivät ole Narinkka-aukiolla, ja tuolle paikalle ruvetaan juuri rakentamaan Amos Andersonin taidemuseota.
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Joo, se oli toki mielessäni. Kyseessä oli vain kevyt ajatelmani ilman sen suurempaa tarkoitusta. Nimesin terminaalin "Narinkatoriksi" yhtä kevyin perustein. Se siitä.
Sitten muita ideoita?
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Ei paikallisbusseja keskustaan. Jos kumminkin jotain jää, niillä ei ole päätepysäkkejä keskustassa.
Muuten hieman huvittava tämä viimeksi käyty keskustelu. Kova huoli niistä asioista, joita metro- ja tunnelijunaratkaisuilla luodaan. Kun samat ongelmat tulevat bussiliikenteeseen, se ei ole hyväksyttävää. Kun ongelmia luodaan tunneleiden tai metron kanssa, ne eivät ole ongelmia vaan parannuksia. Tämä siis valikoitujen kirjoittajien kommenteista havaittuna.
Koko Kampin bussiterminaalihan on metroideologian mukainen ihanneratkaisu. Katettu tila, maan alla, shoppailumahdollisuus heti lasiseinän takana, kun astuu bussista ulos. Miksi bussilinjan siirtäminen maanpinnalla olevalta sateiselta, viimaiselta ja kaupattomalta aukiolta on huono ratkaisu, kun se on erinomainen ratkaisu silloin, kun bussin sijasta välineenä on metro tai juna?
Antero
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Paikallisbussit keskustasta jorpakkoon investointiyhdistelmällä, jossa rakennetaan katuratikkaverkon laajennukset ja nopeutukset, toteutetaan Iso-Pisara sekä pikaratikkaa tai tram-trainia nykyiseen Linnunlaulun ratakuiluun, josta Iso-Pisara vapauttaa tilaa sekä lisätään liityntää.
Viimeisin muokkaaja petteri; 22.11.2015 kello 17:24.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Olisihan tuo loistavaa, mutta tuskin tapahtuisi esimerkiksi mun elinaikanani.
Joku ratkaisu ensi vuoden syksyyn, jolloin Länsimetro aloittaa ja bussilinjat 40 ja 43 siirtyvät Elielinaukiolta Kampin Espoon terminaaliin, jos ei muuta sitä ennen keksitä.
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Se nyt on vaan tahdosta kiinni. Viimeisen 40 vuoden aikana on rakennettu käytännössä koko Helsingin raskasraideverkko, vuonna 1974 ei ollut valmiina montaa metriä nykyisestä kaupunkirata- ja metroverkosta. Ensi vuonna valmistuu sitten vielä Länsimetrokin.
Laittamalla reaaliarvossa saman verran rahaa vuodessa investointeihin ratikkaverkon laajennukset ja laajennukset, Iso-Pisara sekä Linnunlaulun pikaratikat tai tram-trainit valmistuvat 15 vuodessa.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Toivotaan, että olen seuraavan 40 vuoden kuluttua, 86-vuotiaana, vielä näkemässä noita.
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Kannattaa huomioida, että vuonna 1976 Helsingin seudulla (nykyisillä aluerajoilla) oli 917000 asukasta, tämän vuoden lopussa 1,44 miljoonaa ja viime vuosien kasvutahdilla seudun väkiluku vuonna 2056 olisi noin 2,1 miljoonaa. Kyllä nykyisessä kasvuvauhdissa joukkoliikenteeseenkin on pakko panostaa reippaasti, eivätkä pelkästään kevyet ratkaisut riitä. Jos bulevardikaavat vielä sen lisäksi toteutuvat, tunneliratkaisujen kysyntä lisääntyy, kun pintaliikenne hidastuu.Toivotaan, että olen seuraavan 40 vuoden kuluttua, 86-vuotiaana, vielä näkemässä noita.
Toki robottiautot ja -bussit taitavat tuona aikana aiheuttaa vallankumouksen liikennejärjestelmässä, mutta ei se sitä muuta, että vilkkaimmilla reiteillä tarvitaan isoa yksikkökokoa.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
En ymmärrä miksi pitää keksiä ratkaisua ongelmaan jota ei oikeasti edes ole. Elielinaukiolla mahtuu nykyinen bussi määrä hyvin. Linjoja 40, 43 ja 63 ei ole pakko väkisin siirtää mihinkään. Myöskään Kamppiin päättyviä linjoja 39, 41, 42, 45, 69 ja 70T ei ole pakko siirtää maan alle. Ne jättävät nyt matkustajat metroaseman eteen josta pääsee nopeasti metroon ja kävellen ympäri Kamppia. Kysymys on vain siitä että väkisin halutaan saada busseja maan alle kun kerran terminaali on kalliilla rakennettu. Matkustajien tarpeita siirto maan alle ei palvele.
Sitten vasta jos näitä Raitioverkon laajennuksia joskus saadaan oikeasti toteutettua, kuten Munkkivuoren ratikka, 10:n jatko Korppaanmäestä eteenpäin, runkolinjat ratikoin Hämeenlinnanväylälle ja Vihdintielle sekä nykyistä enemmän bussiliityntää Juna-asemille. Ainakin Pitäjänmäen, Valimon ja Huopalahden asemia voisi käyttää nykyistä enemmän bussi+juna liityntään ja näin voitaisiin osa bussilinjoista katkaista näiden läheisyyteen. Runkoratikoita ajettaisiin tietysti nykyistä pidempinä ja flirttejä voidaan hyvin ajaa kolmella yksiköllä jos kapasiteetti ei muuten riitä. Näiden toimenpiteiden takia ei tarvitse rakentaa miljardin pisaraa joka mielestäni jakelee matkustajia massiiviseen kokoonsa nähden huonosti. Raitiovaunujen liikennöintiympäristöön sitävastoin täytyisi oikein tosissaan panostaa jotta tällaisia Runkoratikoita olisi mahdollista liikennöidä luotettavasti.
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Kai tuossa muutoksessa on jotain hyvääkin. Busseja voi odottaa lämpimissä sisätiloissa ja onhan Kampin keskuksessa aika hyvät palvelut tarjolla.
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Mä luulen että vristo tarkoitti sitä että ne reitit jota bussit lähestyisivät pohjoisesta Kampin länsiväyläbussien laiturihalllia jolla on sisäänpääsyaukko vain Eteläiseltä Rautatienkadulta sekä Ruoholahden suunnasta ovat hankalia ajaa, matka-aika pitenisi Elielinaukioon verrattuna varmaan 5 tai jopa 10 minuuttia pahimmassa tapauksessa. Osa busseista ehkä joutuisi tulemaan Topeluiksen ja Runeberginkatuja pitkin.
t. Rainer
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Jos Kampin terminaalia halutaan käyttää pohjoisesta tulevien bussien päättärinä, sinne olisi syytä tehdä uusi ajoliuska esimerkiksi Runeberginkadulta tai muuten selvästi nykyistä parempi yhteys. Baana on kyllä lyhyenkin bussitunnelin kannalta kurjassa paikassa eli liuskan pitänee olla sen eteläpuolella.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Onko kenelläkään käsitystä, että mihin linjojen 39 & 39B päätepysäkki oikein perustetaan? On sanottu vain, että linjoja jatketaan pysäkin verran Malminrinteelle?
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä