ARTAI

Aikanaan vuosikymmeniä ns. HK-kuljetukset toimivat aamun työmatkaliikenteessä ja itsekin niitä paljon ajaneena tiedän niissä kulkeneen paljon muitakin, kuin henkilökuntaa, varhaisen aamuyön tunteina työnsä aloittavia.

Jostakin syystä HKL suunnitteluyksikkö lakkasi maksamasta korvausta ajetusta liikenteestä ja vain HKL:n ja sen bussiliikenteen henkilökunta käytti niitä sen jälkeen.

Kun halutaan lisää väkeä joukkoliikenteen käyttäjiksi perustellen tätä mm. ilmansaasteita ja kasvihuoneilmiöllä, niin ainakaan minulle ei valkene miksi toimiva järjestelmä aikanaan romutettiin.

Nyt matkalippujärjestelmää uudistettaessa siihen voidaan hyvinkin liittää klo 2:n jälkeen korottamaton lipunhinta niille, jotka työnsä puolesta tarvitsevat autokyytiä kotiin, kodista työpaikoille.
Ammattialoja riittää sairaalatyöntekijöistä ... leipomotyöntekijöihin.

Antero Alku

Sanoisin, että sikisi, että siirryttiin järjen käytöstä kustannusvastaavuuslaskelmiin.

Pelkistettynä tämä menee niin, että jonkun mielestä on väärin antaa toiselle jotain ilmaiseksi, vaikka sen antamisesta ei aiheudukaan mitään kustannuksia. Eli henkilökuntavuorojen kustannuksethan eivät siitä nouse eivätkä laske, kulkeeko mukana myös ihmisiä, jotka eivät ole HeLBin tai HKL:n henkilökuntaa. Mutta kaveriahan ei auteta! Siis olkoon parempi että yökulkija käyttää henkilöautoa ja H-vuorossa ajetaan tyhjiä paikkoja.

Antero

339-DF

Voisin kuvitella, että Suy vastaisi tuohon, että HK-kuljetukset on jo kerran avattu yleisölle. Näin nimittäin tehtiin 1989 kun aamuyön bussiliikenne alkoi. Reitit perustuivat HK-vuoroihin ja ajoivat aluksi joka yö. Tietysti lähtömäärää lisättiin siinä vaiheessa, kun markkinointi alkoi, mutta perusideana linjat perustuivat olemassaoleviin HK-lähtöihin.

Nythän aamuyön liikenne on aika tehokkaasti eriytetty tuosta, linjoja on muuteltu useaan otteeseen ja liikennettä on vain vilkkaimpina öinä.

Joukossa tyhmyys tiivistyy

vristo

Nykyään Helb Oy:n henkilökuntakuljetukset ovat tilausperiaattella toimivia, lukuunottamatta paria ns. runkolinjaa, jotka kulkevat pääasiassa varikoiden välillä.

Toisinsanoen kuljettajat (Helbin, HKL-Raitioliikenteen ja -Metroliikenteen kuljettajat) tilaavat tarvitsemansa kuljetuksen edellisena iltana työnjohdosta ja tietyt HK-kuljettajat sitten hoitavat ne tiettyjen ennalta määriteltyjen alueittensa mukaan. Vähän kuin kimppataksikuljetuksena ja kun on sopivan vähän porukkaa tulossa tietyltä alueelta, matkaan saattaa lähteä vaikkapa yhtiön henkilöauto. Ja jos joitain alueelta ei tule ketään, sinne ei tarvitse mennä ollenkaan.

Aikanaan HK-kuljetuksia toki ajettiin HKL:n toimesta ihan linjoina ja niihin pääsi kyytiin näyttölipulla ja 10-matkan kortilla. Kertalippuja ei myyty, sillä kuljettajalla ei ollut rahastuskassaa mukanaan. Matkustajia oli tosiaankin muidenkin alojen ammattilaisia ja vastarinta oli ymmärtääkseni melkoista kun heidän oikeutensa lopetettiin. Kyse ei kuitenkaan ollut enää varsinaisesta kunnallisesta joukkoliikenteestä, vaan liikenneyhtiön (Helb Oy) sisäisestä palvelusta henkilökunnalleen.

Jos tällaista haluttaisiin järjestää nykyaikana (=kaikki maksaa) uudelleen, tietäisi se myös tuollaisten henkilökuntakuljetusten uudelleenoganisointia. Esimerkiksi Tukholman keskustassa tietyt yöbussilinjat ajavat joka yö (vuoroväli 15-30min) ja ne kulkevat muutamien keskeisten varikoiden kautta, joten niitä voivat käyttää hyödykseen niin monien alojen ammattilaiset kuten myös vapaa-ajalta tulevat matkustajat.

Kaupunkibussi kuljettaa ja palvelee

ARTAI

Ristoa arvostin paljon työtoverina kuin esimiehenäkin.

Ylläpidolla oli tarvetta stilisoida alkuperäistäa tämän ketjun avausviestini tekstiä.

Ehkä teknokraatit eivät arvosta kaunokirjallisuutta ja kaiken pitää olla puisevan kalseaa.

Mutta kuule kyllä se oli 1995 aloittanut HKL- bussiliikennejohtaja joka mainittuna vuonna päätti lopettaa yleisen ja yhtäläisen kaikille kuuluvan aamuyön hk-liikenteen - perustellen sitä ettei siitä makseta.

339-DF käyttäjätunnuksella oleva palstalainen on puolestaan väärässä siinä, että 1989 nämä hk:t olisivat alkaneet kuljettaa kaikkia, sillä tuolloinhan alkoi läpiyönliikenne jokaisena viikon päivänä, mutta matkustamäärät eivät vastanneet odotuksia ja liikennettä vielä heti kohta supistettiin.
Ajoin muuten itsekin ensimmäisten joukossa näitä linjoja tuolloin.

No aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin, mutta käytännön työtä tekevälle ei aina HKL suunnitteluyksikön aivoitukset ole avautuneet, muistanette linjan 35 Ulvilantie - Muusantori - Ulvilantie.

Näitä esimerkkejä löytyisi lisääkin, mutta juuri työstä palanneena ja väsyneenä en jaksa rattaitani pyörittää.

Neuvon kuitenkin annan; kysykää käytännön kanssa tekemisiin joutuvilta.

339-DF

Läpiyönliikenne alkoi muistaakseni marraskuussa 1989. Uudet linjat perustuivat HK-vuoroihin. Se, halutaanko sanoa että HK-vuoroja laajennettiin (lisäämällä vuoromäärää ja avaamalla linjat kaikille) vai että perustettiin uusia 0N-linjoja, on kai lähinnä makuasia. Lopputulos on kuitenkin sama. Tuo tieto, että reitit perustuivat HK-vuorojen reitteihin, pitäisi nyt vahvistaa mainitsemalla lähde, mutta lähdettä en toki ulkoa muista. Täytyy selata vuoden 1990 Raitioita, jos se vaikka siellä lukisi.

Samanlainen hauska tulkinta on muuten sekin, oliko Itä-Pasilan linja 2 vuonna 1976 uusi linja vaiko vaan linjan 9 jatke. Kallistun itse jälkimmäiseen tulkintaan, sillä tutkimus on osoittanut, että HKL alun perin puhui (vielä vuotta-paria ennen liikenteen alkamista) linjan 9 jatkosta Pasilaan. Vasta kalkkiviivoilla tunnus sitten muutettiin kakkoseksi, onhan se kai markkinointimielessä parempi, kun tulee ”uusi” linja.

Ei niiden aivoitukset avaudu harrastajalle/matkustajallekaan aina, 35 siitä yhtenä hyvänä esimerkkinä. Listaa voisi jatkaa mainitsemalla linjan 53 taikka erikoiset 93ANVXS-viritykset, nuo ex-Sipoossa tyhjinä risteilevät pakettiautot.

Joukossa tyhmyys tiivistyy

339-DF

Asiasta vielä: jos HK-vuorot nykyisin ovat edes jollain tasolla selkeä järjestelmä, niin ne voisi hyvin avata yleisölle ja numeroida sekä aikatauluttaa. Jos siis on niin, että ne vuorot joka tapauksessa ajetaan. Kyytiinnousseet "siviilit" pitäisi sitten vaan laskea ja HKL tilittäisi niistä jonkun rahasumman liikennöitsijälle. Eli jokainen siviili olisi liikennöitsijälle plussaa, mutta kustannuksia ei tulisi yhtään. Jos taas vuorot ovat käytännössä vriston kuvaamalla tavalla lähes yksinomaan kutsuliikennettä, niin se tietysti muuttaa tilanteen kokonaan.

Ja asian vierestä: olen joskus miettinyt sitäkin, miksei Koskelasta lähteviä ratikkavuoroja avata yleisölle. Nykyisten elektronisten kilpien aikaan ei olisi ongelma kilvittää vaunuja siirtoajon ajaksi ihan omalle linjalleen tyyliin

Koskela - Mäkelänkatu - Pasila, linja 11
Koskela - Sturenkatu - Ooppera, linja 12
Koskela - Kurvi - Hakaniemi, linja 13

Tähän tyyliin. Sitten tunnus vaihtuisi lennossa vaikkapa linjalla 13 6:ksi, 3B:ksi, 9:ksi ym.

Joukossa tyhmyys tiivistyy

tislauskolonni

53 tarvitaan mielestäni Merihaan ja Toisen linjan yhteyksien vuoksi. Sitten kun Merihaka saa oman ratikkalinjansa ja mielellään myös Toinen linja ja näiltä ratikkalinjoilta onnistuu vaihto hyvin Töölön suuntaan, niin ehkä silloin voisi sen 53:n lopettaa.

Sipoossa U-linjoilta on turhan pitkä matka Karhusaareen tai Landbohon. Kun kaikki 93:n vuorot alkavat lähteä metroasemalta, vaihtoyhteyksien luotettavuus kasvaa ja eiköhän niitä käyttäjiäkin löydy. Talviaikatauluissa tuntuu enää olevan pelkästään versiot 93A ja 93AK kulussa, joten tuotakin puolta on selkeytetty.

vko

Olisikohan jo pikkuhiljaa aika lopettaa täysin turha asioiden vääristely? Tämänkin ketjun aloitusviestin muokkaushistoria löytyy foorumin tietokannasta, josta selviää (kuten viestin muokkaussyyssäkin on kerrottu), että viestistä poistettiin vain turhat (fontti)muotoilut. Muuten teksti on täysin Arton alkuperäinen tuotanto, yhtä ainutta kirjainta ei ole muutettu. Ylläpidon ja moderaattorien toimista jatkuva julkinenkin valehtelu olisi suotavaa jo lopettaa, seuraavasta kerrasta tunnuksesi yksinkertaisesti suljetaan.

Tämä viesti lähtisi muuten yksityisviestinä, mutta kun Arto kerran halusi asiaa näin julkisesti käsitellä, niin vastataan tässä ketjussa sitten. Jatkot voi osoittaa yksityisviestinä, ketjuun tulleet vastaukset poistetaan.

risukasa

Itse taas olen miettinyt päinvastoin, miksi noin marginaalisen palvelun takia halutaan tehdä hallisiirroista hitaita ja epäluotettavia. Kyllä esimerkiksi hallireitillä Koskela-Sturenkatu-Urheilutalo-3B Kaivopuistoon otetaan matkustajia ja näillä lähdöillä on vakimatkustajansa. Mutta se kertoo lähinnä normaalin linjatarjonnan huonoudesta, että pitää matkustaa hallivaunulla.

Osalla hallireiteistä taas ollaan jatkuvasti myöhässä halliin saapumisesta, kun joku ei tajunnut että vaunu ei ole enää linjalla ja hänet pitää neuvoa takaisin keskustaan. Koskelaan pitäisi vetää ihan täysin oikea ratikkalinja eikä touhuilla tällaisillä epäsäännöllisillä ja -selkeillä erikoispalveluilla. Voidaan sitten pitää hallisivut hallisivuina ja ajaa viimeiseltä linjapäättäriltä asti tyhjänä. Tietääkö muuten joku, miten paljon tilaaja näistä hajanaisista hallisivuista maksaa?

Albert

Vielä ainakin vuonna 1974 ajoi yksi linjan 8 vuoro (taisi olla 104, ja siinä vakiona Kaipion viimeinen kassakaappi 226 vaki ASEA-pv:n kanssa) aamusella siivun Salmisaari - Koskela - Salmisaari. Sillin pysäkit olivat molemmin puolin. Nythän on vain "poistumispysäkkejä" suunnassa Koskelaan. Koskelaan mennessä oli aina väkeä junassa. Vaan en muista oliko pois tullessa.
Mutta eihän siitä tietenkään ollut mitään infoa saatavilla. Piti vain tietää
Tuo oli kai lähinnä "matkustajaliikennettä ratikalla Kustaa Vaasan tiellä", mitä meidän aikanamme (vähän vanhempien) on ollut, olematta halliajoa.
Ja HKL 226 piti säilyttää, vaan eipä. Se kylmästi romutettiin. Vaikka vaunutyypppi edusti huippua 2-akselisten vaunujen kehityksessä.
http://jlf.fi/f32/2844-finnjet/#post71446 Lukemista.

Arto Hellman

Antero Alku

Taisi olla syvintä raitio- ja joukkoliikenteen halveksunnan aikaa. Tuolloinhan toteutettiin antaumuksella Smith-Polvisen liikennepolitiikkaa: Joukkoliikenne piti panna pois autojen tieltä maan alle ja dieselbussit olivat yli kaiken. Niitähän ostettiin niilläkin rahoilla, jotka valtuusto oli osoittanut johdinautojen hankintaan. Oi niitä aikoja!

Antero