Hurjastelevat bussit

Minulle on juurtunut pääkaupunkiseudun liikenteestä vahvasti sellainen mielikuva, ettei bussinkuljettajilla ole pääsääntöisesti muita poljinasentoja kuin joko kaasu tai jarru pohjassa. Ennakoiva saatika taloudellinen ajotapa tuntuu olevan täysin vierasta. Jos edessä on jokin liikenne-este tai vaikkapa punainen liikennevalo, yleensä painetaan kaasu pohjassa loppuun asti. Tästähän seuraa voimakasta jarruttelua ja sitten taas kiihdyttelyä, minkä vuoksi bussimatkustaminen on usein varsin epämukavaa. Monesti tulee mietittyä, että ajavatkohan nämä ammattikuskit samalla tyylillä siirtyessään henkilöauton rattiin vai säästelläänkö omalla rahalla ostettua peltilehmää hieman hellävaraisemmalla ajolla.
 
Tähän väliin on pakko kysyä, että voiko kuljettaja saada jotain sanktioita vuoron myöhästymisestä? Onko siis jotain pakottavaa tarvetta "rangaistuksen uhalla" ajaa ylinopeutta, jos ajoaika on yksinkertaisesti liian lyhyt?
 
Kuljettaja ei voi saada sanktioita siitä että, noudattaa lakia,eli ketään ei voii pakottaa rikkomaan lakia.
Parempi vain ajaa nopeusrajoitusten mukaan.
 
Lisää kokemuksia: tänään linja 150, lähtö 16:25 Kampista. Tämähän nyt on ihan peruskauraa, että Otasolmussa ja Tapionsolmussa ajetaan rajoitinta vasten n. 90 km/h ja jos joku niiltä pysäkeiltä kyytiin haluaa, tuloksena on täysjarrutus ja varsin usein auto menee kymmeniä metrejä oman pysäkkinsä ohitse.

Mutta täytyy sanoa, että Matinsolmussa alkoi jo pelottamaan, sillä pysäkin kohdalla on jyrkähkö kaarre ja Kehä II:lta tulee ruuhka-aikaan katkeamaton autojono Länsiväylälle. Tähän tilanteeseen rajoitinta vasten ajaminen on kai sitten jonkun mielestä ihan sopiva ajotyyli.
 
Jonkunlaista järkeä sopii käyttää. Kyllä mielestäni kehä 1:stä voi painaa aurinkoisena kesäyönä 80:ppia, vaikka nopeusrajoitus on 70.
Et tainnut sitten kuitenkaan ymmärtää: mitä sinulle sanovat sanat kielto tai rajoitus? Miten perustelet tuon, että järkeä käyttämällä saisi ajaa ylinopeutta?
Toki voi ajaa Kehä I:lla voi ajaa kahdeksaakymppiä niillä osuuksilla, joissa sellainen nopeusrajoitus on voimassa. Mutta kuten on todettu jo aiemminkin, nopeusrajoitusmerkki ilmaisee kulloinkin voimassa olevan maksiminopeuden, jota saa lainmukaan ajaa ja sen ylittäminen rikkoo Suomen Tieliikennelakia, josta puolestaan seuraa rangaistuksia (huomautus, rikesakko tai päiväsakko).

Juuri esimerkiksi Kehä I:sellä on ollut nopeusvalontakameroita melkoisen tiuhaan ja salamavalo välähtää myös bussin kohdalla, jos sen ajaa kuljettaja ylinopeutta. Ja linjahan on nykyään lähes nolla-toleranssi eli lievemmistäkin ylinopeuksista seuraa kirjallinen huomautus. Tästä syksystä lähtien jo 7 km/h:n ylinopeudesta rapsahtaa rikesakko. Ja kuljettajahan maksaa sakot ihan itse.

Vähäinen ylinopeus toi huomautuksen

Sakko rapsahtaa syksystä lähtien jo seitsemän kilometrin ylinopeudesta

Poliisi- Nopeusvalvonta

Ihan oma asiansa on se, että toisin kuin yksityisautolijat, ammattikuljettaja on aina malliesimerkkinä muille tienkäyttäjille, kuinka pitää toimia oikein liikenteessä. Hänella on suuri vastuu kymmenien tonnien painoisesta ja satojen tuhansien eurojen arvoisesta työvälineestään, mutta ennenkaikkea sen kuormasta, joka bussin kyseessä ollessa on toki mitä arvokkainta eli ihmisiä, hänen asiakkaitaan. Hän on myös erittäin näkyvä käyntikortti edustamalleen yritykselleen, niin hyvässä kuin pahassakin.

---------- Viesti lisätty kello 20:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:25 ----------

Minulle on juurtunut pääkaupunkiseudun liikenteestä vahvasti sellainen mielikuva, ettei bussinkuljettajilla ole pääsääntöisesti muita poljinasentoja kuin joko kaasu tai jarru pohjassa. Ennakoiva saatika taloudellinen ajotapa tuntuu olevan täysin vierasta. Jos edessä on jokin liikenne-este tai vaikkapa punainen liikennevalo, yleensä painetaan kaasu pohjassa loppuun asti. Tästähän seuraa voimakasta jarruttelua ja sitten taas kiihdyttelyä, minkä vuoksi bussimatkustaminen on usein varsin epämukavaa. Monesti tulee mietittyä, että ajavatkohan nämä ammattikuskit samalla tyylillä siirtyessään henkilöauton rattiin vai säästelläänkö omalla rahalla ostettua peltilehmää hieman hellävaraisemmalla ajolla.
Minusta kaikenkaikkiaan ammattikuljettajat voisivat katsoa välillä peiliin ja miettiä, että millaista olisi olla itse kuljettamansa joukkoliikennevälineen kyydissä. Tai että, onko ollut joitain tiukkoja tai läheltäpiti-tilanteita viimeaikoina. Voisiko se johtuakin minusta itsestäni, omasta asenteestani? Rohkeutta on myös mielestäni ajoittain pohtia, että onko minusta vielä tälle alalle? Sopivatko esimerkiksi rankat työvuorot vielä ja olenko kykenevä kantamaan kovan vastuuni jatkossakin? Ja astua sivuun, jos siltä tuntuu; ei sota yhtä miestä kaipaa.
 
Monilla on sellainen harhakäsitys, että ylinopeutta ajamalla matkanteko jotenkin nopeutuisi. Käytännössä tilanne on monesti ihan päivastainen. Vaikka hetkellisesti saavutettaisiin sallittuun verrattuna moninkertainen vaaratilannenopeus, niin heti kohta joudutaankin äkkijarrutuksiin tai seisomaan jonon jatkona liikennevaloissa. Ja matkustajalle tuommoinen nykiminen on erittäin epämiellyttävää.

Viime keskiviikkoaamuna sain nauttia tasaisesta, rauhallisesta, sääntöjenmukaisesta ja ennakoivasta ajosta 66A:ssa. Oli rajoitus sitten 40, 80, 50 tai 30, niin mittari ei noussut sallitun lukeman yli. Ei yhtään äkkijarrutusta, ei yhtään kertaa keltaista eikä punaista valoa päin, ei muiden eteen kiilaamisia, jalankulkijat rauhassa suojatien yli. Näin tasaista kyytiä ei HelB-romuissa yleensä saa. Ja kaiken lisäksi matka Paloheinästä Rautatientorille sujui ruuhka-ajasta huolimatta tavallista nopeammin.

Mutta ehkä autoa kuljettaneen naisen ei tarvinnutkaan todistella olevansa mikään ralliäijä. ;)
 
Valtaosa busseista ja muusta ammattiliikenteestä ajaa kaikilla vähänkin paremmilla teillä jatkuvaa ylinopeutta. Jos rajana pidetään monen autoilijan suosimaa 10 km/t "sallittua" ylinopeutta, ylittää varsin suuri osa busseista sen monin paikoin. Jos taajamassa toleranssiksi ajatellaan vaikka 10 % ylinopeus, kyllä suurin osa kuljettajista ajaa noin.

Omien havaintojeni mukaan esimerkiksi 40 km/t tiellä, jolla on olosuhteisiin nähden hieman alhainen rajoitus, normaali bussivauhti on viidenkympin molemmin puolin. Ns. reipas kuljettaja ajaa vajaata kuuttakymppiä, eikä se vielä tunnu kyydissä tai näytä ulkoa miltään erikoiselta kaahaamiselta, jos ajo muuten on tasaista.

Tämä ei tietenkään päde kaikkiin, mutta ajatus tuosta "sallitusta" ylinopeudesta, jota "kuuluu" ajaa on kyllä iskostunut varsin syvälle monen mieleen. Perustilanne on se, että ammattilainen rikkoo rajoituksia kohtuullisen lievästi mutta jatkuvasti. Muun autoliikenteen rytmiä reippaammin ajavien bussien menoa olisi syytä hillitä, mutten tiedä, onko kuitenkaan syytä ottaa linja-autoja valvonnassa erityiseksi silmätikuksi.

Reippaimpia ajosuorituksia voisi hillitä väliajoin. Myöhässä olo ei haittaa, mutta olisi helpompaa matkustaa, jos osaisi aina mennä pysäkille sellaiseen aikaan, ettei bussi ole vielä voinut mennä.
No, näinhän se on todellakin käytännössä, kuten tässä toteat.

Mutta tähdennänkin tällä "valistuksellani" sitä, että ylinopeutta ajava ammattikuljettaja ottaa riskin aivan tietoisesti ja jos jotain tapahtuu sen vuoksi, niin vastuu on silloin aivan selvä. Kun nopeus rajoitetaan vaikkapa asuinalueilla, kuten nykyään on tapana, neljään- tai kolmeenkymppiin, viidenkympin sijaan, merkitsee se ratkaisevasti enemmän aikaa reagoida yllättäviin tapauksiin (50km/h on noin 13.9 m/s, 40 km/h on runsaat 11 m/s ja 30km/h on puolestaan noin 8.3 m/s) ja mahdollisessa yhteentörmäyksessä tuhon voima pienentyy oleellisesti.
 
Nopeusrajoitus kertoo suurimman missään tilanteessa sallitun nopeuden. Se ei siis ole mikään vähimmäisnopeus tai ainoa mahdollinen nopeus.
Totta kai tilannenopeus on tärkein, ja vielä siten, ettei ylitä rajoituksia.
En minäkään ajattele, että kuskin pitäisi kääntää Vantaanjoen sillalta Hämeentielle viittäkymppiä ;).
 
Lähetin HKL:lle tuosta tapauksesta palautetta, ja erikseen kysyin miten HKL valvoo nopeuksia.

Vastaus oli että vuoro lähti Hakaniemestä kaksi minuuttia ennen aikataulua ja pysäkkikohtaiset aikataulut eivät ole sitovia.

Niin. Onko kukaan koskaan nähnyt HKL:n kommentoivan mitenkään noita ajonopeuksia?
 
Vastaus oli että vuoro lähti Hakaniemestä kaksi minuuttia ennen aikataulua ja pysäkkikohtaiset aikataulut eivät ole sitovia.
Teme, mikä se tilanne tarkalleenottaen oli?

Linjan h74 päätepysäkkihän on Hakaniemessä, josta ei lähdetä etuajassa, sillä muuten on kyseessä ajamaton lähtö, josta ei makseta liikennöintikorvauksia.

Miltä pysäkiltä olit siis pyrkimässä sen kyytiin ja millä pysäkillä se oli etuajassa?
 
Viimeksi muokattu:
Teme, mikä se tilanne tarkalleenottaen oli?

Linjan h74 päätepysäkkihän on Hakaniemessä, josta ei lähdetä etuajassa, sillä muuten on kyseessä ajamaton lähtö, josta ei makseta liikennöintikorvauksia.

Miltä pysäkiltä olit siis pyrkimässä sen kyytiin ja millä pysäkillä se oli etuajassa?
Pysäkki Huhtakuja (3377). HKL vastaus, sinänsä asiallinen ja hyvin kirjoitettu eli en toki moiti sen kirjoittajaa, "Linjan 74 lähtö 6.9.2009 klo 17.17 on matkakorttijärjestelmästämme saadun tiedon perusteella hoidettu aikataulun mukaisesti 2 minuuttia etuajassa." Ja se bussi oli minun kellon mukaan Huhtakujalla 17.40, kännykkäni synkkaa ajan suoraan operaattoriverkosta joten sen pitäisi olla oikeassa. Voisin vannoa että pysäkkiaikataulun mukainen arvioitu ohitusaika oli 17.45, mutta nyt se on järjestelmässä 17.44, eli ehkä sitä on muutettu.

Joskus sitä nyt myöhästyy bussista, eikä siinä mitään. Minua kyrsii yleisemmin kaksi asiaa:

a) Bussiliikenteellä on vaikea taata täsmällisiä pysäkkiaikoja, ja tämä on ymmärrettävää. Mutta kun tämä tuntuu kääntyneen niin ettei tarvitse edes yrittää.

b) Se että bussit ajavat usein roimiakin ylinopeuksia on fakta, ja esim. HKL:lla ei ole tähän mitään sanottavaa. Teknisesti bussin paikantava ja samalla nopeuden kertova laitteisto on hyvin yksinkertainen ja halpa, pelkkä navigaattorikin riittää periaatteessa, kehittyneempi toteutus sisältäisi myös kiihtyvyysmittarin. Mutta esimerkiksi lähtöaika luetaan Matkakorttijärjestelmästä! Minusta tämä haisee siltä, että ei halutakaan tietää. KSV on mitannut nopeuksia, mutta muita virastoja ei tunnu kiinnostavan:
Helsingin Sanomat 14.9. 2006 sanoi:
Suurin osa linja-autoista ajaa huomattavaa ylinopeutta Helsingin keskustassa. Kaupunkisuunnitteluviraston mittauksissa jopa kaksi kolmesta bussista kaahasi yli nopeusrajoitusten.

Helsingin Sanomat mittasi nopeuksia keskiviikkona neljässä paikassa. Töölönlahdenkadulla ja Porkkalankadulla joka kolmas bussi ajoi ylinopeutta, Mannerheimintiellä vain viisi prosenttia ja Hämeentiellä ei yksikään.

Mittauksia tehneen kaupunkisuunnitteluviraston insinöörin Hannu Seppälän mukaan ero selittyy paikkavalinnoilla.

"Kaikki on kiinni mittauspaikasta. Sillä on todella suuri merkitys", Seppälä sanoo.


Bussi 324 kurvaa tasoristeyksen jälkeen kohti Elielinaukiota kori nitisten. Töölönlahdenkatu huutaa kuskin painaessa kaasua. Vauhtia on lähes viisikymppiä ja suojatie lähestyy. Viuuh, bussi menee ohi hidastamatta.

Pekkaa pahempi ei ole seuraavaksi tuleva bussi 43, joka kiihdyttää kohti Rautatieasemaa. Vauhtia lyhyellä matkalla kertyy tasan 50 kilometriä tunnissa.

Alueella on neljänkympin nopeusrajoitus.

...

Kaikista kulkupeleistä bussit ajoivat rauhallisimmin. Suurimpia nopeuksia tutka näytti takseille, pakettiautoille ja yksityisautoille.

Tosin Mannerheimintiellä myös bussien nopeudet nousivat ajoittain koviksi. Hurjin mitattu nopeus oli 85 kilometriä tunnissa.
 
Pysäkki Huhtakuja (3377). HKL vastaus, sinänsä asiallinen ja hyvin kirjoitettu eli en toki moiti sen kirjoittajaa, "Linjan 74 lähtö 6.9.2009 klo 17.17 on matkakorttijärjestelmästämme saadun tiedon perusteella hoidettu aikataulun mukaisesti 2 minuuttia etuajassa." Ja se bussi oli minun kellon mukaan Huhtakujalla 17.40, kännykkäni synkkaa ajan suoraan operaattoriverkosta joten sen pitäisi olla oikeassa. Voisin vannoa että pysäkkiaikataulun mukainen arvioitu ohitusaika oli 17.45, mutta nyt se on järjestelmässä 17.44, eli ehkä sitä on muutettu.

Joskus sitä nyt myöhästyy bussista, eikä siinä mitään. Minua kyrsii yleisemmin kaksi asiaa:

Eikös se ole ihan normaalia, että noin pitkän linjan loppupäässä ohitusajat voivat vaihdella aika paljon olosuhteista riippuen eli ei tuo etuajassa pysäkin ohittaminen välttämättä edes tarkoita, että kuljettaja olisi hurjastellut.

Yleensä kai hyvä tapa suunnitella pysäkkiaikataulut on arvioida ne hieman alakanttiin siten, että ilmoitettu pysäkkiaika on minuutin tai pari aiemmin kuin todennäköisin todellinen ohitusaika. Esim. jos ajoaika tietylle pysäkille tiettyyn kellonaikaan on 90% todennäköisyydellä välillä 24 - 27 min, niin pysäkkiajaksi voisi ottaa tuon 24 min. Tällöin tilastollisesti vain 5% vuoroista ohittaa pysäkin etuajassa. Tätä käytäntöä on ainakin sovellettu Tampereella.
 
Viimeksi muokattu:
HKL-liikenteessä bussikuljettajalla ei ole tiedossa yksittäisten pysäkkien ohitusaikoja. Joillain linjoilla on bussikuljettajan vuoroaikataulussa on merkitty joitain (yleensä 1-3) ohjeellista ohitusaikaa joillekin keskeisille pysäkeille, mutta mitään varsinaista ehdotonta etuajassa ohituskieltoa, muutamaa bussilinjaa lukuunottamatta, ei ole.

YTV-liikenteessä sensijaan on runsaasti ihan virallisia välipisteaikoja, joiden ohittaminen etuajassa on kielletty. Ehkäpä HSL-aikakautena niitä saadaan myös Helsingin liikenteeseen?

---------- Viesti lisätty kello 12:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:19 ----------

KSV on mitannut nopeuksitta muita virasti tunnu kiinnostavan:
Hommahan on toki niin, että vain poliisi on lainvalvoja, joka voi valvoa nopeuksien noudattamisia ja antaa rangaistuksia ylinopeuksista. KSV voi kyllä mittailla niitä, mutta aina tarvitaan poliisi, jos niihin halutaan puuttua jotenkin. Muut voivat vain paheksua asiaa.

Automaattinen nopeudenvalvonta (kuten myös bussikaistavalvonta) on mielestäni aika tehokas pelote ja kannatan sen lisäämistä.
 
Hommahan on toki niin, että vain poliisi on lainvalvoja, joka voi valvoa nopeuksien noudattamisia ja antaa rangaistuksia ylinopeuksista. KSV voi kyllä mittailla niitä, mutta aina tarvitaan poliisi, jos niihin halutaan puuttua jotenkin. Muut voivat vain paheksua asiaa.

Ei ainoa tapa puuttua asiaan ole sakotus. Kuljettajan työnantaja voi puuttua ylinopeuksiin ja asettaa työpaikan pysymisen ehdoiksi rajoitusten noudattamisen. Ylinopeus on täysin pätevä syy irtisanoa nykyistenkin työsopimusten puitteissa. Ja tilaaja voi asettaa tuottajan vaatimuksiin nopeuskontrollin ajopiirtureineen, uhkana sopimuksen purku. Mutta se on totta, että KSV:llä ei ole asiassa muuta kuin arvovaltaa, jolla voi yrittää vaikuttaa edellämainittuihin tahoihin.
 
Eikös se ole ihan normaalia, että noin pitkän linjan loppupäässä ohitusajat voivat vaihdella aika paljon olosuhteista riippuen eli ei tuo etuajassa pysäkin ohittaminen välttämättä edes tarkoita, että kuljettaja olisi hurjastellut.
Ei niin, mutta kyseisen bussin ajo kyllä näytti hurjalta :)

Hommahan on toki niin, että vain poliisi on lainvalvoja, joka voi valvoa nopeuksien noudattamisia ja antaa rangaistuksia ylinopeuksista. KSV voi kyllä mittailla niitä, mutta aina tarvitaan poliisi, jos niihin halutaan puuttua jotenkin. Muut voivat vain paheksua asiaa.

Automaattinen nopeudenvalvonta (kuten myös bussikaistavalvonta) on mielestäni aika tehokas pelote ja kannatan sen lisäämistä.

En nyt hae takaa poliisia, vaan liikenteen tilaajan omavalvontaa. Jos esim. aikataulut on liian kireät niin se selviää nopeuksia tarkastelemalla. Nopeusrajoituksissa pysyminen voidaan myös kirjata sopimukseen sanktioineen. Varsinkin jos olisi kiihtyvyystiedot, niin saisi kohtuullisen hyvän mittarin matkustusmukavuudella, eli voisi tuijottaa jotain muutakin kuin keskinopeuksia. Ja niin edelleen.
 
Takaisin
Ylös