Oveen luonnollisesti parhaiden perinteiden mukaisesti lappu: "Varokaa leopardia."
Ai nyt on siis kyse nimenomaan siitä viraston kellarissa sijaitsevasta käytöstä poistetusta vessasta
HS: HSL suunnittelee bussien kuljettajarahastuksen lopettamista
- Viestiketjun aloittaja teme
- Aloituspäivämäärä
Ai nyt on siis kyse nimenomaan siitä viraston kellarissa sijaitsevasta käytöstä poistetusta vessasta
Berliinissä lipunmyynti systeemi tuntuu toimivan kohtuu hyvin. Kaikilla S-ja U-asemilla on automaatit josta saa lippuja kertalipusta vuosilippuun. Sen lisäksi monista kioskeista sai lippuja. Ratikoissakin oli jonkinlaiset automaatit, en erityisemmin kiinnittänyt niihin huomiota. Bussistakin sai tarvittaessa hankittua kertalipun tai päivälipun.
- Liittynyt
- 19 Syyskuu 2007
- Viestit
- 841
Eikös tämä käytäntö ollut ennen vanhaan koko Itä-Euroopassa? Ainakin 1980-luvulla Tallinnassa neuvottiin turisteja, että jos aikoi käyttää paikallisia liikennevälineitä, piti ostaa kioskista tarvitsemansa määrä matkalippuja. Joka kerta kyytiin noustessa leimattiin rei'ityslaitteesssa yksi sellainen paperinpala. Kerran bussiin sattui lipuntarkastaja, jonka toiminnasta jäi sellainen vaikutelma, että hän katsoi, että lipussa oli oikeanlainen rei'itys. Viru-aukiolta satamaan päin lähtevän kadun alkupäässä oli sellainen kioski, joka myi vain soitupiletid, mutta olisi niitä saanut muistakin kioskeista.
Jotenkin tuota kuljettajien lipunmyntiä pitäisi pystyä vähentämään, tässä yhtenä päivänä matkustin linjalla v56 Martinlaaksosta Pakkalaan, Martinlaakson bussiterminaalista kyytiin nousi kaksi iäkkäämpää naista jotka halusivat ostaa "turistiliput" vähän aikaa mietittyään kuljettaja ymmärsi rouvien haluavan 1 vrk matkailijaliput, sitten rouvat kaivoivat rahojaan laukuista ja kuljettajalla kesti hieman ennen kuin muisti kuinka kyseiset liput saa koneelta kun ei ollut pitkään aikaan matkailijalippuja myynyt, koko touhuun kului aikaa 3 min!! Varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin liikkuu nuoria kouluikäisiä lapsia jotka ostavat kertalippuja ja maksavat usein pienillä kolikoilla joita kuljettaja sitten joutuu laskemaan ennen kuin tulostaa lipun, tällaiseen touhuun kuluu pysäkillä paljon aikaa. Vanhemmat voisivat näille lapsukaisille ostaa omat matkakorttinsa jolloin matkustaminen olisi huomattavasti sujuvampaa tai sitten HSL voisi kampanjoida esim. kouluissa joukkoliikenteen puolesta jakaen matkakortteja ilmaiseksi niille lapsille joilla sitä ei vielä ole. Yksi lipunmyyntiä nopeuttava keino olisi jo ehdotettu tasarahamalli, eli kuljettajalta lippua ostettaessa tulisi olla tasaraha, lisäisin tuohon vielä että ainoat hyväksyttävät kolikot tulisi olla 0,50, 1e ja 2e kolikot. Ei pikkuhiluja joiden laskemiseen kuljettajalla menee tuhottomasti aikaa.
Tuon kuljettajien lipunmyynnin voisi järjestää vaikka niin, että pääkaupunkiseudun bussissa myytäisiin vain joko 5 euroa maksavia aikuisten ja lasten 2 euroa maksavia lasten seutukertalippuja. Ostamalla kaksi lippua saisi matkustaa lähiseutu 3 alueella.
Vaihtorahaa ei bussista annettaisi eli vain tasaraha kelpaisi. Automaateista tai ennakkomyynnissä saisi sitten erihintaisiakin lippuja.
Vaihtorahaa ei bussista annettaisi eli vain tasaraha kelpaisi. Automaateista tai ennakkomyynnissä saisi sitten erihintaisiakin lippuja.
Leningradin kaupunkiliikenteessä oli sellaiset käsinpyöritettävällä liukuhihnalla varustetut lippaat. Sinne pudotettiin liikennevälineestä riippuen 3, 4 tai 5 kopeekkaa ja sitten viereisestä rullasta otettiin lippu. Lippuja kyllä sai maksamattakin, mutta yleensä laitteen lähistöllä istui varsin yrmeän näköinen täti, joka piti huolta työtätekevän kansan omaisuudesta vahtien, etteivät toverit ota lippua maksamatta.
Kuva laitteesta täällä.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,322
Siis markoissa 3 mk, 6 mk ja 12 mk olisivat ehdottajan mieleisiä. Eikö ynnälaskua enää opeteta citybussikuljettajakursseilla?
Suomessa ovat onneksi kelpoisia maksumerkkejä kolikot 1 c, 2 c, 5c, 10, 20c ja suuremmat kolikot. Yhden ja kahden sentin kolikkoja pitää meillä olla viiden sentin satseissa, vaikka yleensä muut kehittyneemmät euromaat ottavatkin vastaan oikean hinnan. Ihmekäytäntö Suomen rahoissa, siis siksi kun kyseiset kolikot ovat kuitenkin oikeita kelvollisia rahoja.
Tuollainen pienten kolikkojen väheksyminen osoittaa vain, että kaiken pitää maksaa ylettömästi. Pian kai halutaan, että matkalippuja voisi ostaa vain seteleillä ja vaihtorahaa ei niistä annettaisi.
Lauri Räty
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 477
Ei kai nimimerkki aki sanonut, että kuljettajat eivät osaisi ynnälaskua, vaan, että kolikoiden laskeminen vie aikaa. Ei liene kuljettajalle aivan sama, onko pinossa kymmenen vai 11 kappaletta 20 sentin kolikkoja? Silmämääräisesti kolikkojen määrää on vaikea arvoida, joten ne joutuu laskemaan. Se vie aikaa ja kun erilaisia laskentatapahtumia on ääretön määrä, niin niiden vaikutus ajoaikaan on kaukana vakiosta.
Muilta osin olen nimimerkki Compactin kanssa jokseenkin samoilla linjoilla. Joku innokas kansataloustieteilijä voisikin valjastaa omat kykynsä selvittääkseen millainen vaikutus pienten kolikoiden poisjättämisellä on lähikaupan ostoskorin hintaan kun huomioidaan maksutapahtumien mahdollinen nopeutuminen pienemmän käteisrahavalikoiman vuoksi ja maksutapahtumien nopeutumisesta koituva yhteiskuntataloudellinen säästö.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Mun mielestä koko tämä ajatus bussien lipunmyynnin lopettamisesta on jotenkin hassu.
Ratikoissa, joissa on enemmän satunnaismatkustajia ja paljon kertalipun ostajia, on perusteltua lopettaa kuljettajan lipunmyynti, jotta pysäkkiaikojen hajontaa saadaan pienennettyä ja valoetuuksia siten tehostettua. Samalla ratikoihin luonnollisesti on hankittava automaatit, jotta satunnaismatkustajat edelleen saavat vaunusta kertalippunsa.
Sen sijaan bussiliikenteestä valtaosa on joko keskustasta lähiöihin suuntautuvaa tai poikittaisiliikennettä. Tämän tyyppisillä linjoilla ei juuri ole satunnaismatkustajia, ja satunnaismatkustajatkin lienevät pääasiassa tottuneita joukkoliikenteen käyttäjiä, jotka ovat tottumattomalla reitillä, eli heillä on lippu valmiina. Niillä muutamalla kantakaupungin sisäiselläkään bussilinjalla ei taida kovin paljon satunnaismatkustajia olla. Kertalippuja siis myydään vähän. Niiden merkitys matka-aikaan on minimaalinen ja investointi jokaiseen bussiin hankittavasta automaatista on suhteettoman kallis.
Bussien pitkät pysäkkiajat eivät johdukaan satunnaisista kertalipunostajista, vaan siitä, että jokaisen matkustajan on tultava yksitellen sisään etuovesta ja lisäksi vielä näytettävä matkalippunsa kortinlukijalle. Varsinkin arvolipun ostaminen vie aikaa, koska kortinlukija toimii huonosti ja vaatii mm. ostoskassin tai salkun laskemista erikseen maahan ennen kuin "nappia" voi edes painaa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että bussien pysäkkiaikoja olisi saatava lyhennettyä. Kertalipunmyynnin lopettamisella ei kuitenkaan ole juuri minkäänlaista vaikutusta tähän, sen sijaan avorahastukseen siirtymisellä olisi. Sitten onkin eri juttu, onko avorahastukseen siirtyminen busseissa perusteltua ja mitä se maksaisi liputta matkustavien lisääntymisenä, tarkastajien lisäämisenä ym.
Ratikoissa, joissa on enemmän satunnaismatkustajia ja paljon kertalipun ostajia, on perusteltua lopettaa kuljettajan lipunmyynti, jotta pysäkkiaikojen hajontaa saadaan pienennettyä ja valoetuuksia siten tehostettua. Samalla ratikoihin luonnollisesti on hankittava automaatit, jotta satunnaismatkustajat edelleen saavat vaunusta kertalippunsa.
Sen sijaan bussiliikenteestä valtaosa on joko keskustasta lähiöihin suuntautuvaa tai poikittaisiliikennettä. Tämän tyyppisillä linjoilla ei juuri ole satunnaismatkustajia, ja satunnaismatkustajatkin lienevät pääasiassa tottuneita joukkoliikenteen käyttäjiä, jotka ovat tottumattomalla reitillä, eli heillä on lippu valmiina. Niillä muutamalla kantakaupungin sisäiselläkään bussilinjalla ei taida kovin paljon satunnaismatkustajia olla. Kertalippuja siis myydään vähän. Niiden merkitys matka-aikaan on minimaalinen ja investointi jokaiseen bussiin hankittavasta automaatista on suhteettoman kallis.
Bussien pitkät pysäkkiajat eivät johdukaan satunnaisista kertalipunostajista, vaan siitä, että jokaisen matkustajan on tultava yksitellen sisään etuovesta ja lisäksi vielä näytettävä matkalippunsa kortinlukijalle. Varsinkin arvolipun ostaminen vie aikaa, koska kortinlukija toimii huonosti ja vaatii mm. ostoskassin tai salkun laskemista erikseen maahan ennen kuin "nappia" voi edes painaa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että bussien pysäkkiaikoja olisi saatava lyhennettyä. Kertalipunmyynnin lopettamisella ei kuitenkaan ole juuri minkäänlaista vaikutusta tähän, sen sijaan avorahastukseen siirtymisellä olisi. Sitten onkin eri juttu, onko avorahastukseen siirtyminen busseissa perusteltua ja mitä se maksaisi liputta matkustavien lisääntymisenä, tarkastajien lisäämisenä ym.
Yleistäen voisi sanoa, että Helsingin sisäisillä esikaupunkilinjoilla satunnaismatkustajat ovat vähemmistö ja heistäkin iso osa maksaa matkakortin arvolla. Keskustalinjoilla kertalippuja myydään paljon ihan siksi, että niiden varrella on paljon kohteita, joissa ulkopaikkakuntalaiset käy. Espoossa ja Vantaalla tulee jo vastaan tilanne, jossa läheskään kaikilla natiiveilla ei ole matkakorttia ja kertalippuja myydään siksi paljon. Siellä kertalipun ostajissa iso ryhmä on lapset, joiden vanhemmat eivät käytä joukkoliikennettä ja joille ei osata kotoa ostaa matkakorttia.
Eihän tarkoitus olekaan hankkia busseihin automaatteja, vaan siirtyä mm. Tukholmassa käytössä olevaan malliin, jossa liput on ostettava etukäteen muualta kuin bussista. Jos satut päätymään bussipysäkille ilman matkalippua ja tekstiviestilippuun soveltuvaa kännykkäliittymää, niin voi voi, et pääse bussin vaikka sinulla olisi kuinka paljon rahaa mukana.
Matka-ajan nopeuttaminen on vain yksi syy luopua kertalippujen myynnistä busseissa. Ruotsissa vastaavaan on päädytty kuljettajien vaatimuksesta (ryöstön riski poistuu ja rahastus ottaa kuljettajia muutenkin päähän) ja kuljettajat esittävät vastaavia vaatimuksia pääkaupunkiseudullakin. Kuljettajarahastuksen lopettaminen olisi yksi keino lievittää kuljettajapulaa, joka tulee taas seuraavalla nousukaudella.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
En ole koskaan matkustanut Espoon tai Vantaan sisäisillä bussilinjoilla, joten en osaa ottaa tuohon kantaa. Mutta matkustajamäärältään ne lienevät muuten niin minimaalisia, että tuo "iso ryhmä" ei voi olla absoluuttisesti kovin iso. Eli myykö kuljettaja työvuoronsa aikana kertalippuja 2 vai 10 vai 100 kpl, missä suuruusluokissa liikutaan ja mikä merkitys sillä oikeasti on matka-ajan kannalta?
Ei varmaan olekaan tarkoitus hankkia automaatteja, sillä eihän joukkoliikenteen tarkoitus ole palvella matkustajia mm. myymällä heille matkalippuja.
Tuolla Espoon ja Vantaan pelloilla, missä ei ole R-kioskeja joka nurkan takana, tuo johtaa sitten siihen, että mennään autolla ja lapsetkin tullaan sitten autolla hakemaan kun ei vaihtoehtojakaan ole. Mutta hyvä niin, saadaan nekin turhat matkustajat pois busseista ja sitä kautta turhat bussitkin pois peltoja kiertelemästä kun ei ole matkustajia. Eikä ole enää kuljettajapulaakaan, kun ei ole busseja. Kaikki ovat tyytyväisiä
Vaan eipä meillä pk-seudulla ole noita ryöstöongelmia juurikaan. Kuljettajia varmaan ottaa lipunmyynti ja moni muukin asia päähän. Mutta onko bussi olemassa ensisijaisesti kuljettajaa vai matkustajaa varten?
Disclaimer: sinänsä minulle on aivan samantekevää, myydäänkö busseissa kertalippuja vai ei. En käytännössä koskaan joudu käyttämään bussia enkä varsinkaan koskaan osta kertalippuja, joten ei tuo minun elämääni vaikuta. Kuitenkin minusta tuossa lähestytään yhtä ongelmaa (matka-aika) aivan väärästä päästä, ja toinen ongelma (kuljettajien mieltymykset) pitäisi kyetä hoitamaan muutoin kuin ohjaamalla satunnaiset matkustajat autoihin tai takseihin.
Otaniemen busseissa(102 ja 103( kertalipulla matkustavat hidastavat matkaa Otaniemen suunnastaa Helsinkiin merkittävästi. Olisikohan ruuhka-ajan matka-aika bussilla 103 Innopolilta Helsinkiin päin 3-4 minuuuttia hitaampi kuin toisinpäin. Tuosta ehkä puolet menee kertaliipunostajien piikkiin.
Tasarahajärjestelmä olisi busseissa ainakin syytä olla eli vaihtorahan käsittelystä olisi syytä päästä eroon.
Kuljettajarahastuksesta luopuminen helpottaisi varmaan kuljettajapulaa, kun kuskien ei tarvitsisi osata laskea eikä ymmärtää nykyisellä tasolla suomen kieltä.
Minulla ei ole edelleenkään selvää tarkoittaako uutisissa mainittu lipunmyynnin poistaminen ylipäänsä avorahastusta. Se mikä siinä taloudellisesti arveluttaa on tarkastuskustannukset, kuvittelisin että tarkastaminen on sitä kalliimpaa mitä vähemmän kulkuneuvossa on matkustajia.
Hyvä huomio. Tulee mieleen linjat 15 (Länsiterminaali), 11 (Korkeasaari) ja 24 (Seurasaari). Ehkä tässä voisi jotain järkeä soveltaa, eli tuollaisilla turistilinjoilla olisi lipunmyynti. Itseasiassa 15 tietyillä lähdöillä jopa erillinen rahastaja pysäkillä voisi olla perusteltu.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Mitenkäs amerikkalainen järjestelmä? Tasarahat tiputetaan aukkoon, kun rahaa on tarpeeksi, vehje piippaa ja kuljettaja antaa lipun. Jos maksaa liian suurella rahalla, ylimääräiset jäävät joko HSL:n tai seuraavan matkustajan hyödyksi. Ei vyöhykkeitä eikä muuta sekavaa, ainoastaan yhdenlaisia lippuja.
Pääset siis kyytiin tietyin edellytyksin. Parempaa palvelua kuin ei-oo:n myyminen, vaikkei sitten kaiken maailman hienouksia, kuten niitä 1 vrk matkailijalippuja, saisikaan suoraan bussista.
Ryöstääkään ei voi, kun kuljettajalla ei ole pääsyä panssaroituun rahalippaaseen. Eikä kuljettajan tarvitse laskea kassaansakaan eikä osata lipunmyyntisuomea.
Mun mielestä kuljettajan tulee hallita suomea ensisijaisesti turvallisuuden vuoksi, eli täytyy kyetä tekemään hätäilmoitus ja kuvailemaan, missä ollaan ja mitä on tapahtunut. Sillä kielitaidolla osaa sitten jo myydä lippujakin siinä sivussa.
---------- Viesti lisätty kello 15:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:25 ----------
Jos miettii, miten kauan ratikoiden kuljettajarahastuksesta luopumista on veivattu, niin jos se bussipuolella on yhtä hidasta, käy kyllä niin että sekä 15 että 11 korvautuvat ratikalla ennen kuin siellä lipunmyynti loppuu.
Pysäkkirahastajat eivät ole minusta tarpeellisia. Nykyturisti on kyllä tottunut käyttämään automaatteja, kunhan niiden käyttöliittymä on yksinkertainen. Mahtaako Länsiterminaalin pysäkillä olla automaatteja? Erottajan bussiterminaalissa ei ainakaan ole. Molemmissa pitäisi olla, samoin Seurasaaressa ja Korkeasaaressa. Nykyinen ns. monilippuautomaatti ei tosin kyllä täytä helppokäyttöisyyden kriteeriä.
Ei tarvitse edes matkustaa Espoon tai Vantaan sisäisillä, espoolaiset ja vantaalaiset matkustavat myös seutulinjoilla.
Jos vaikka oletetaan, että kullakin linjasivulla on keskimäärin 15 nousua, niistä 10% tehdään ostamalla kertalippu ja kertalipun ostosta aiheutuu keskimäärin 7 sekunnin viivytys (luvut hatusta, en jaksanut kaivaa oikeita), niin keskimäärin linjasivulla tulee 10,5 sekunnin viivytys (joka on siis aivan merkityksetön). Viivytys on toki keskimääräinen, niillä lähdöillä kun bussi on täynnä viivytys nousee minuutin tuntumaan. Samoin käy, jos kertalippua sattuu ostamaan yksikin, joka ei ensiksi löydä sopivaa rahaa ja lopuksi maksaa isolla setelillä.