Viestiketju: Helsingin keskustalinjat

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Helsingin bussilinjoja 11...19 on tosiaan eri aikoina pidetty keskustalinjoina. On huomattava, että osa tällaisten numeroiden omaavista linjoista on kokenut huomattavia muutoksia eri aikoina. Esim. tunnukselle 11 en juuri nyt muista muita variaatioita kuin nykyisen "Korkeasaaren" linjan, joka ei ole keskustalinja.
Myöhemillä vuosikymmenillä keskustalinjoja on pidennetty ulos kantakaupungista; 14 menee Pajamäkeen, 16 Herttoniemeen ja 18 Munkkivuoreen. 17:kin on mennyt jo aika kauan Pasilan konepaja-alueen pohjoispuolelle.

Itse käsittäisin kaikki bussit joiden numero pienempi kuin 30 kantakaupunkilinjoiksi. Ja kantakaupungin ja esikaupunkialueen rajoina pidän nykyisin Vanhakaupunki-Käpylä-Haaga-Tali-akselia pohjoisessa, lännessä katson myös Lauttasaaren kuuluvan kantakaupunkiin ja idässä Kulosaaren, vaikka joku varmaan on toista mieltä. Itse perustelen sillä että Lauttasaaressa oli kaupunkimaista asutusta kivitaloineen jo ennen sotia, ja Bränikassa raitiovaunujakin!

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Itse käsittäisin kaikki bussit joiden numero pienempi kuin 30 kantakaupunkilinjoiksi. t. Rainer

Kantakaupunki ja keskusta eivät ehkä ihan samoja asioita olekaan.
Tämä ketjuhan käsittelee "keskustalinjoja". HKL:n vuoden 1974 linjakartta jakoi Helsingin bussilinjat kahteen ryhmään: "HKL:n keskustan autolinjat" ( 14 - 18 ) ja "Esikaupunkialueen autolinjat" ( 20 - 99 ).
Tuohon aikaan keskustan autolinjojen pohjoisin piste oli Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksessä, jonka luona oli linjan 17A päätepysäkki. Linjojen 16 (myös 16A) ja 18 itäisin kohta oli Kruununhaassa. Linjojen 14, 14A ja 18 pohjoisin piste sijaitsi Meilahdessa. Näin siis reilu 30 vuotta sitten.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Esim. tunnukselle 11 en juuri nyt muista muita variaatioita kuin nykyisen "Korkeasaaren" linjan, joka ei ole keskustalinja.

HKL:n vuoden 1968 linjakartalta löytyy linja 11 Ruskeasuo-Invalidisäätiö, jota liikennöitiin 15 minuutin välein n. klo 7-18 välisenä aikana syöttäen matkustajia "kympin runkolinjalle". Keskustalippu kelpasi ilmeisesti ratikkalinjoilla Munkkiniemeen ja Käpylään saakka? Jos kelpasi, niin sikäli oli hassua, ettei esim Seurasaaren linja 24 eikä Ilmalan linja 23 olleet keskustalinjoja vaikka ne kumpikin kulkivat ainoastaan keskustavyöhykkeellä.

Piirka

Alunperin kirjoittanut Piirka

HKL:n vuoden 1968 linjakartalta löytyy linja 11 Ruskeasuo-Invalidisäätiö, jota liikennöitiin 15 minuutin välein n. klo 7-18 välisenä aikana syöttäen matkustajia "kympin runkolinjalle".

Mainio huomio! Itse muistan (lehdistä lukeneena) hieman toisenlaisen syöttölinjan eli linjan 100. Se taisi lähteä Kuusitieltä, mutta määränpää oli sama kuin 11:llä.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Alunperin kirjoittanut Piirka

HKL:n vuoden 1968 linjakartalta löytyy linja 11 Ruskeasuo-Invalidisäätiö, jota liikennöitiin 15 minuutin välein n. klo 7-18 välisenä aikana syöttäen matkustajia "kympin runkolinjalle".

Mainio huomio! Itse muistan (lehdistä lukeneena) hieman toisenlaisen syöttölinjan eli linjan 100. Se taisi lähteä Kuusitieltä, mutta määränpää oli sama kuin 11:llä.

Linja 100 oli, kuten numerosta voi hoksia, ratikkalinjan 10 bussisyöttö. Satasen liikenne alkoi 29.8.1955 (Runkolinjan yhteydessä) Kuusitie-Ruskeasuo -nimikkeellä. Bussilinja hoiti Ruskeasuon sisäisen liikenteen (Kuusitien rv-pysäkki (mm. rv-linjan 12 pääte)-Koroisten-Kiskon-Tenholantiet-Ruskeasuon runkolinja-asema), koska runkolinja oli rakennettu pikaraitiotiemäisesti uudistetulle Mannerheimintielle. Ennen sitä vuoden 1953 syksyn alkuun saakka Etelä-Haagan H-ratikat kulkivat Koroistentietä eli kiersivät Ruskiksen asutuksen kautta.

Satanen piteni 16.8.1957 Naistenklinikka-Ruskeasuo -välille. 1.9.1958 siitä tehtiin "ympyrälinja" Kuusitie-Ruskeasuo (silmukka Koroisten-Kiskon-Tenholan-Koroistentiet). 22.6.1959 reitti muuttui Kuusitie-Invalidisäätiö, eli toinen pääte oli Tenholantien varrella olevan sairaalakompleksin pihalla eikä enää kympin päättärillä. 1.9.1964 satanen muutettiin lähtemään Ruskeasuon rv-päättäriltä Invalidisäätiölle. Ja satanen loppui suuressa Helsingin postinumeroiden käyttöönottomuutoksessa 1.1.1966, jolloin se sai kympin ratikkaa syöttävänä linjana seuraavan numeron - eli 11.

Linja 11 lopetettiin vappuna 1971 ja Invalidisäätiön liikennettä ryhtyi hoitamaan linja 23A Ruskeasuo-Invalidisäätiö-Ilmala (=HKL:n pääkonttori). Kesäkuussa 1968 oli tuo 23A jo aloittanut liikenteen mutkaisella Tenholantiellä kulkien Keskuspuiston halki Ruskeasuon ja Ilmalan välillä, mutta se ei silloin käynyt säätiön pihassa. Invalidisäätiön sairaalan pääovilla käyvä linja katsottiin aikoinaan niin tärkeäksi palvelumuodoksi, sillä asiakkaina oli aina aika ajoin varsin huonosti kulkevia proteesien yms. apuvälineiden käyttäjiä. Tosin etenkin linjan 11 aikana ne siniset bussit mitä tuolla käytettiin, olivat tervejalkaisellekin nuorukaiselle hankala matkustaa: Mersun pikkubusseja, jotka olivat ahtaita ovesta ja kattokorkeudesta.

Jonkun kerran matkustin 60-luvun alussa satasella Kuusitieltä säätiölle ja matkustaminen oli silloin ilmaista, kun oli kympin rahastajalta pyytänyt maksuttoman "Siirron tarkkailulipun lisä-siirtomatkaa varten". Matkalipullahan sai vaihtaa yhden kerran suuntaan, johon ei ensiksi käytetyllä vaunulla päässyt ja vaihtoa varten piti maksaa jälkimmäisessä vaunussa "Siirtolippu". Se oli huokeampi, kuin jos olisi ostanut toisen matkalipun. Satasta käyttäen sai siis tehdä kaksi vaihtoa. Linjalla 11, jolla myös tuli myöhemmin ajeltua "huvia", ei tällaista lisäsiirtolippua omalle kohdalleni/muistiini ole jäänyt. Ja tuo 23A Ruskiksesta Ilmalaan on muistoissa myös varsin hauskaa maaseutuajoa, johtuen kapeasta, mutkaisesta ja metsäisestä Tenholantiestä ja niistä isoista Leylandeista, joita kohdalleni noilla ajoilla osui. Tiikereiden käynti Invalidisäätiön ahtaassa pihassa (joka on tietysti nykyäänkin todennettavissa) oli varsin hankalaa. Se on läpiajettava, mutta siinä oli tiukkakulmaisia käänteitä.

Sitten muistuu mieleen vielä tuo oikein harvinainen pikkunumeroinen bussilinja eli 12 (ennen postinumeromuutosta nro 72). Sitä ajettiin keväästä syksyyn Sörnäisistä Kauppatorille, talvella ei lainkaan. Ajot olivat hyvin varhain aamulla (lähes auringon nousun aikaan), sillä sitä käyttivät torimyyjät, jotka tulivat Sörkän vihannestukkutorilta kauppatorille. En koskaan nähnyt linjan autoa, että tietäisin toivatko kauppiaat bussissa mukanaan laatikoittain tukusta hankkimiaan tuotteita. Linjakartoissa 12:ta (tai 72:ta) ei ole koskaan ollut, mutta linja on ollut käytössä vielä vuonna 1978 ja alkanut viimeistään 60-luvun puolivälissä. Kauppatorilta ja vihannestukkutorilta on jäänyt mieleen linjan erikoiset päätepysäkkitolpat, joissa oli pysäkkiaikataulu noine ihmeellisine aikaisine lähtöaikoineen. Välipysäkeillä ei 12-linjanumeroita esiintynyt.

1980-luvun lopulla bussilinja 12 oli jälleen hengissä; nyt Siljan Linen Tukholmanlaivalta syötettiin matkustajia terminaalista kaupunkiin. Se saattoi olla jopa "ilmaislinja", ts. matkustajien sijaan kuljetuksen kustansi laivayhtiö. Linjaa liikennöi HKL (Katajanokan laivalinjaa 13:han ajoi STA ja se linjahan oli ja on edelleen yhteistariffilinja, tosin nykyään vain toissuuntaisesti ajettava).

Alunperin kirjoittanut Compact

Sitten muistuu mieleen vielä tuo oikein harvinainen pikkunumeroinen bussilinja eli 12 (ennen postinumeromuutosta nro 72). Linjakartoissa 12:ta (tai 72:ta) ei ole koskaan ollut, mutta linja on ollut käytössä vielä vuonna 1978 ja alkanut viimeistään 60-luvun puolivälissä.

Linja 72 aloitti kulkunsa vuonna 1958 Vihannestukkutorin ja Kauppatorin välillä. Joinakin kesinä se on lähtenyt peräti Kalasatamasta.