LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäKomppaan nimimerkkiä -ankkuli-. Aja sitä Ikarusta 11 tuntia ja kerro sitten kokemuksistasi uudelleen.Alunperin kirjoittanut Koala
Ja jos minä olen cool, olen sitä jostain muusta syystä kuin siitä, miten olen busseja arvostellut aikanaan tauoilla.
Vs: HelBin ongelmia
Jaa... Olen minä aiheesta muutaman kuljettajan kanssa puhunutkin eivätkä MANnea mitenkään haukkuneet. Tuntuu vain että se nyt vaan on haukuttava Ikarusta ja MANnea vaikkei oikeasti ongelmia olisikaan. Muuten erottuu massasta eikä ole cool. Tai leimataan p-nuolijaksi tms.Käyppä ajaa sillä Mannella niin haluat sitä viimesenä yhtään mihinkään
Vs: HelBin ongelmia
Komppaan nimimerkkiä -ankkuli-. Aja sitä Ikarusta 11 tuntia ja kerro sitten kokemuksistasi uudelleen.
Ja jos minä olen cool, olen sitä jostain muusta syystä kuin siitä, miten olen busseja arvostellut aikanaan tauoilla.
Vs: HelBin ongelmia
Ei nyt ollut tarkoitus suututtaa ketään.
Vs: HelBin ongelmia
Ei tietenkään, mutta en näe funktiota tällaiselle metakeskustelulle. MAN voi olla nätti ja hiljainen, mutta en usko että saat parhainta kuvaa auton ominaisuuksista "muutaman kuljettajan kanssa keskustelemalla". Ja tuo spekulaatiosi p:n nuolennasta yms. vaan vähän ihmetytti.
Vs: HelBin ongelmia
Ei minullakaan siitä valittamista ole. Etuovien ohjauskahvassa oli se erikoisuus, että kääntämällä sitä vastapäivään kuten se Tuomaksen kuvassa on, aukesi ensin etummainen, hiukan leveämpi puolisko ja sitten taaempi puolisko. Mutta jos jostain kumman syystä halusi avata ovilehdet toisin päin, sekin onnistui kääntämällä kahvaa myötäpäivään.
Eikös autoissa 9502 ja 9503 ollut ZF:n vaihteisto ja 9504:ssä ja 9505:ssä 4-portainen Voith, kun lopuissa oli 3-portainen Voith? Kaikissa Voithin vaihteistoilla varustetuissa oli kojelaudassa oikealla olevasta vivusta käytettävä hidastin. Pysäkkijarrua olisi kaivannut liikennevaloissa seistessä. Jotkut käyttivät tähän tarkoitukseen ovijarrua: ovikahvasta hiukan etuovea auki ja heti kiinni, jolloin ovijarru meni päälle. Menetelmässä oli se huono puoli, että takaovet aukesivat, jos joku sattui painamaan pysähtyy-nappia.
Itse en noista kolmiportaisista Voitheista pitänyt yhtään. Moottorin kierrosluku oli varsin usein jossain muualla kuin vihreällä alueella ja tuloksena jyrinää. Etupään jousitus oli sitä samaa kuin Scanioissa yleensäkin eli räminää oli luvassa joka lyhtypylvään varjostakin. Usein tuli laitettua raharenki reppuun, kun ei sitä räminää jaksanut kuunnella.
Voithin hidastin oli myös ikävä, koska autolla ei ollut mahdollista jarruttaa pehmeästi. Hidastin nykäisi aina alussa riippumatta siitä, miten jarrutti.
Auto 9519 on jäänyt mieleen, sillä olin ensimmäistä kertaa yksin linjalla valmistuttuani kurssilta 1.7.1997.
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Vs: HelBin ongelmia
Hinteissähän muistaakseni poistettiin tuota täysautomatiikkaa ainakin osasta mutta muistan kyllä viime keväältä auton 9503 niin automatiikka toimi vielä yhtä-lailla kun vuonna 96. käveli oven lähelle niin se aukesi ja meni kiinni kun oli mennyt ulos siitä, muutenkin ihan toimivat ovet, joskin aika äänekkäät, niin kuin säfflessäkin..Ei minullakaan siitä valittamista ole. Etuovien ohjauskahvassa oli se erikoisuus, että kääntämällä sitä vastapäivään kuten se Tuomaksen kuvassa on, aukesi ensin etummainen, hiukan leveämpi puolisko ja sitten taaempi puolisko. Mutta jos jostain kumman syystä halusi avata ovilehdet toisin päin, sekin onnistui kääntämällä kahvaa myötäpäivään.
Eikös autoissa 9502 ja 9503 ollut ZF:n vaihteisto ja 9504:ssä ja 9505:ssä 4-portainen Voith, kun lopuissa oli 3-portainen Voith? Kaikissa Voithin vaihteistoilla varustetuissa oli kojelaudassa oikealla olevasta vivusta käytettävä hidastin. Pysäkkijarrua olisi kaivannut liikennevaloissa seistessä. Jotkut käyttivät tähän tarkoitukseen ovijarrua: ovikahvasta hiukan etuovea auki ja heti kiinni, jolloin ovijarru meni päälle. Menetelmässä oli se huono puoli, että takaovet aukesivat, jos joku sattui painamaan pysähtyy-nappia.
Itse en noista kolmiportaisista Voitheista pitänyt yhtään. Moottorin kierrosluku oli varsin usein jossain muualla kuin vihreällä alueella ja tuloksena jyrinää. Etupään jousitus oli sitä samaa kuin Scanioissa yleensäkin eli räminää oli luvassa joka lyhtypylvään varjostakin. Usein tuli laitettua raharenki reppuun, kun ei sitä räminää jaksanut kuunnella.
Voithin hidastin oli myös ikävä, koska autolla ei ollut mahdollista jarruttaa pehmeästi. Hidastin nykäisi aina alussa riippumatta siitä, miten jarrutti.
Auto 9519 on jäänyt mieleen, sillä olin ensimmäistä kertaa yksin linjalla valmistuttuani kurssilta 1.7.1997.
Juurikin nuo Voith-vaihteistolla olevat olivat niitä pahimpia rämisijöitä kun ei joutokäynnillä kuullut omia ajatuksiaankaan. Mutta kyllä oli ilo ajaa hämeenlinnanväylää linjoilla 452/453 kun kulkua riittää pysäkiltä lähtiessä, ja usein vielä autolla 9514 jossa oli uudet Mobitec kilvet ja muutenkin jämäkkä alusta. Silloin hintti oli kauhea jos alusta oli vähänkään vetelä, jarrut ravisti ja tuntui mutkassa että koko etuakseli jatkaa matkaa toiseen suuntaan...
Kaikenkaikkiaan, kaikki hyvä loppuu aikanaan
ja käyttäjälle a__m ennemmin ikaruksella kun mannillahelbiltä jääneet ikarukset 9947, 5 ja 6 mieleen ja kyllä noilla ajaa ihan mielikseen kun on pidetty huolta edes vähän
nykyisen työnantajan varikolla muutamia scania ikaruksia NF 332, 333 ja 335 ovat oikein näpsäköitä ja teen mielelläni niillä töitä (ovat jopa lämpimämpiä kun suurin osa 620-642 sarjan volvoista)
Vs: HelBin ongelmia
No, hyvä on sitten.Ei ole MaxCin käsikirjaa nyt käsillä, joten tämä tulee ulkomuistista.
HKL-BL:n Scania MaxCien etuovien toiminta täällä jo käytiinkin läpi. Kahvaa vastapäivään kääntämällä saa auki ensin etuoven I-puoliskon ja sitten II-puoliskon. Myötäpäivään kääntämällä aukeaa ensin II-puoli ja sitten I-puoli.
Takaovissa on automatiikka, mikä tarkoittaa, että ovet pystyvät toimimaan itsekseen, ilman kuljettajan puuttumista asiaan - hieman samaan tapaan kuin marketin liukuovet. Matkustajien kulkemista ovissa valvotaan valokennoilla, joita on kaksi sekä keski- että takaovella.
Kun takaovet ovat matkustajien kuljettavissa, puhutaan, että ovet on vapautettu. Takaovet vapautuvat, kun etuoven jompikumpi lehti avataan, tai painetaan Autom.avaus-nappia.
Kun takaovet on vapautettu, mutta kiinni, oven saa auki katkaisemalla valokennojen välisen säteen (ts. astumalla keskioven lähelle, tai takaovella keskimmäiselle portaalle). Tämän jälkeen, kun säde on ollut ehjä muutaman sekunnin ajan, ovi sulkeutuu. Keski- ja takaovi toimivat toisistaan riippumatta, eli keskiovesta kulkeminen ei avaa takaovea eikä päinvastoin.
Kun pysähtyy-merkki on annettu, ja avataan etuovi, tai kun painetaan Autom.avaus-nappia, KAIKKI takaovet avautuvat, ja jäävät odottamaan, että jokin valokennojen välinen säde katkeaa, ts. että joku kulkee JOMMASTAKUMMASTA ovesta. Kun jokin valokenno katkeaa, palataan normaaliin takaovitoimintaan, eli ovi sulkeutuu parin sekunnin kuluttua, ellei väliin mene joku muu. (Se toinen ovi sulkeutuu välittömästi, mikäli valokennojen välissä ei ole ketään.) Mikäli kukaan ei kuljekaan ovista, ne voidaan sulkea Pakkokytkentä-näppäimellä tai käyttämällä Takaovet-keinukytkin Man-asennossa.
Kun lastenvaunu-merkki on annettu, keskiovi sulkeutuu vasta, kun painetaan Pakkokytkentä-nappia. (Tai käytetään Takaovet-keinukytkin Man-asennossa.)
Takaovet-keinukytkimen Man-asennossa takaovet pysyvät jatkuvasti auki. Tällöin myös lastenvaunumerkinanto kuittaantuu. Kun kytkin palautetaan Aut-asentoon, automatiikka sulkee aikanaan takaovet, mutta ne jäävät kuitenkin vapautetuiksi.
Takaovien vapautus loppuu, kun kaikki ovet ovat kiinni, ja painetaan kaasupoljinta.
Jos valokennojen välissä on esim. roskaa, ne saadaan kiinni painamalla Pakkokytkentä-nappia, kunnes ovet ovat kokonaan kiinni, ja tämän jälkeen painamalla kaasupoljinta. Myös etuovien on oltava kiinni tätä tehdessä.
Vahingossa annettu pysähtyy-merkki voidaan kuitata Pakkokytkentä-nappulalla.
Kaikissa ovissa on ovijarru, joka kytkeytyy päälle, kun jokin ovi aukeaa, ja irti, kun kaikki ovet ovat kiinni, ja painetaan kaasupoljinta.
Kojetaulussa on kytkin päätepysäkkitoiminnolle. Sen ollessa päällä matkustajat voivat itse avata ja sulkea etuoven I-puoliskon sen vieressä olevalla nappulalla. (En muista enää, saiko keskioven auki lastenvaunupainikkeella, saati sulkiko automatiikka sen, jos sai.)
Kuljettajan yläpuolella, linjakilpikotelon takaseinässä, on Ovipiirit-kytkin. Sitä kääntämällä ovijarrun saa poikkeustilanteessa kytkettyä irti. Tällöin ei ainakaan oviautomatiikka toiminut lainkaan, mutten muista, lakkasivatko takaovet ja merkinannot kokonaan toimimasta.
***
Normaalitilanteessa kuljettaja siis ei pystynyt estämään takaovien vapautusta ollessaan pysäkillä. Siksipä olikin hauskaa ihmetyttää kuljettajaa pysäkeillä, joista oli joku vain tulossa kyytiin, kulkemalla kuitenkin ulos takaovista.
***
Oviautomatiikan huonompi puoli oli, että matkustajat eivät aina ehtineet valokennon väliin, ja ovi sulkeutui nenälle. Tilannetta pahensi, jos sisempi valokenno oli "ur bruk". Siksi osa kuljettajista mieluummin käytti jatkuvasti manuaalikytkintä kuin otti vihat päällensä. ("Älä vielä sulje!" "No enhän minä, mutta kun tämä auto...")
Olenpa joskus Tukholmassakin nähnyt, kun matkustaja jäi takaovelle painelemaan merkinantonappulaa turhaan ja huutelemaan kuljettajalle, että haluaisi vielä ulos. Kanssamatkustajat kehottivat vain astumaan portaan alemmaksi, mutta uloskäynti tapahtui kuitenkin vasta kuljettajan avustamana.
Kuljettajana jäin joskus kaipaamaan, että voisin kuljettajan paikalta antaa lastenvaunumerkinannon hitaalle matkustajalle, joka ei sitä itse syystä tai toisesta itse tehnyt. (Toiminto löytyy mm. MB O405N:n nappulaviidakosta.) Toki tuossakin tilanteessa manuaalikytkin toimi korvaavana menetelmänä, mutta silloin se takimmaisinkin ovi ammotti avoimena, ja lämpöä karkasi...
***
Noh, kai siitä on sen verran aikaa jo, että kehtaa julkisesti kertoa, kuinka lukitsi itsensä ulos Hintti-Scaniasta...
Useita vuosia sitten, joskus viime vuosikymmenellä, itsetuntoni koki kolauksen Herttoniemessä. Saavuin laituriin ja oli olevinaan kiire vessaan, kahville, jonnekin, en muista enää... Näppäränä nuorena kuljettajana painoin päätepysäkkipalvelun päälle, ja ennen kuin odottamassa olleet matkustajat tulivat sisään, hilpasin ulos keskiovesta, joka tietenkin sulkeutui itsekseen.
Unohtui vain varmistaa, että se matkustajien ulkonappi tosiaan toimii...Takaisin tullessa oli huuli pyöreänä, että eivätkö he sisään halunneetkaan. Etuoven piilonapitkaan eivät toimineet, joten tuli sitten järjestettyä heidän ilokseen sisäänänkeytymisnäytös.
T: Tuomas Lehti
Rattiriemua-blogini, Facebook-seinäni
Kirjoitan tällä foorumilla yksityishenkilönä enkä minkään yhtiön, yhtymän, yhdistyksen tms. edustajana.
Painoi vain ensin takaovien pakkusulkunapin pohjaan, tällöin ovet eivät auenneet. Ja helpompi versio oli toki käyttää ovikahvan sijasta takaovien manuaaliavausnappia, eli ensin pakkosulkunappi pohjaan ja sitten käytetään avausnappia manuaalitilassa => pysäkkijarru päällä ja ovet eivät auenneet. Toki stop-napin painallus kuittaantui myös, joten kannatti muistaa oliko sitä jo painettu.
Pakkosulkunappia pohjassa pitämällä tämäkin pitäisi estyä, tosin en nyt 100% varmuutta asiasta viitsi taata, kun ei ole tullut reiluun vuoteen kyseisen mallin autoilla ajettua.
Vs: HelBin ongelmia
No itse olen kyllä keskustellut asiasta paljonkin, eikä ainakaan HelBin kuljettajien keskuudessa Manneja ole hirveästi kehuttu. Jos totta puhun, niin tiedän yhden kuljettajan HelBillä, joka jostain kumman syystä kehuu Mannia hyvin kiihtyväksi menopeliksi.
Olen itse sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä ajaa manneilla seutulinjoilla, sillä sinne ne ainakaan sovellu. Esim. 345:llä pitäisi ehdottomasti olla "maaseutu"-linjoille sopivampi auto kun sitä ennenkin on ajettu puolituristeilla. Mannit sopisivat mielestäni parhaiten keskustan linjoille mm. h14, mutta sinnekin niissä on mielestäni liian vähän istumapaikkoja. Manteleissä välillä hirvittää istua takapenkillä linjalla h18, kun auton perä liippaa niin läheltä liikennemerkkejä ym. Ne eivät mielestäni ole tarpeeksi näppäriä kääntymään ahtailla keskustan kaduilla.
P.S Linjan h43 aikataulu on suoraan sanottuna perseestä. Ajoajat ovat yli tiukkia (Elielille jää joku 3-5 min taukoaikaa, toiseen päähän ei yhtään), ja jos aikataulussa haluaa pysyä niin Mannilla se ainakaan onnistu jos pysäkkijarru on käytössä.
Noissa Maxceissa "Viikinki-Scanioissa" tuo etuovien käyttäminen oli hauskaa pelleilyä. Jokatoisella pysäkillä avasi ovet toisin päin, jokatoisella toisinpäin. Ja sitten kun vain yksi ihminen tuli kyytiin avaa vain takimmaisen lehdenMutta jos jostain kumman syystä halusi avata ovilehdet toisin päin, sekin onnistui kääntämällä kahvaa myötäpäivään.
Moottorin kierrosluku oli varsin usein jossain muualla kuin vihreällä alueella ja tuloksena jyrinää.
Voithin hidastin oli myös ikävä, koska autolla ei ollut mahdollista jarruttaa pehmeästi. Hidastin nykäisi aina alussa riippumatta siitä, miten jarrutti.
Minusta toi hidastin on loistava! Sillä vivulla pystyy sopivasti hidastaan moottoritiellä nopeutta, jos nopeutta tarvitsee hidastaa vain vähän. Ja jos ongelmia tuli sen suhteen, että moottorin kierrosluku nousi liian suureksi, eikun hidastimella vaihtamaan vaan vaihde suuremmaksi. Kuitenkin vaihteena piti olla 1 tai 2. Tämä taisi myös onnistua hipaisemalla jarrupoljinta kevyeesti, jolloin hidastin kytkeytyi päälle.
Noissa päätepysäkki toiminnoissa oli sellanenkin hieno juttu, että sen ei pitänyt toimia silloin kun auto oli liikkeessä, mutta ainakin autossa 9521 päätepysäkkitoiminto päällä pystyi ajamaan. Ja jos päätepysäkki toiminto oli päällä pystyi ainakin toinen etuovi auki ajamaan
Siitä ovipiirit-kytkimestä pystyi ilmeisesti myös sulkemaan takaovet jos ne olivat auki.
Vs: HelBin ongelmia
Jotenkin niillä kuitenkin on jopa 8 minuuttia aikaa tyhjäkäydä tuolla päättärillä... Joskus toki lähtevät samantienkin. Ja kun menet huomauttamaan tyhjäkäynnistä niin tulee melkein turpaan. Parempi soittaa Ruskeasuon varikolle-sammuu moottori minuutin sisällä.
Vs: HelBin ongelmia
Minäkö olen se yksi HelBin kuljettaja, joka kehuu MANia hyvin kiihtyväksi?
Kolmisen vuotta sitten MANteli 604 oli kummallisen ruudikas peli. Kaasupoljin pohjassa ajaessa kiihtyi kuin eläin!
Hintti-Scanioiden Voith-vaihteista vielä. Ei se hidastin ole ikinä minua kiusannut, kun osaa alkaa jarruttaa niin, että pystyy samalla hidastinteholla suorittamaan jarrutuksen loppuun saakka.
Niin ja sen liian matalille kierroksille joutumisen estää ajamalla vain ykkösvaihteella eli nappi 1 painettuna. Ei kaupunkialueella muuta vaihdetta tarvinnutkaan, kun parhaimmillaan Hintti-Scania kulki kuuttakymppiä ykkösvaihteella!
Paras vaihteisto ei kuitenkaan ole Voith, vaan Wilson-puoliautomaatti...
No, olkoon paremmuusjärjestys Wilson, Voith, Allison... ja viimeisenä ZF häpeämässä sijoitustaan jossain nurkan takana piilossa. Scanian GAV-lootia en voi arvostella, kun niitä ei ole päässyt ajamalla testaamaan.
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Vs: Hintti-Scania
Menee vähän Offtopikiksi, mutta tuli noista vaihteista mieleen:
Itse olen monesti ollut matkustajana bussissa, jossa kuski on ajanut tahallaan pienemmällä vaihteella kierrokset tapissa, esim. kerran matkustaessani linjalla 324 Konalasta Niipperiin. Kyseessä oli Concordian Ikarus-korinen Volvo B10BLE neliportaisella Voithilla, mutta kuski ajoi kolmosnappi alhaalla koko matkan ja Kehä III:lle siirryttäessä ja vauhdin noustessa lähemmäs 80 km/h, oli meteli korvia huumaava. Mikä pointti on huudattaa konetta pienellä vaihteella, sehän kuluttaa konetta ja kasvattaa polttoaineen kulutusta ja saastutusta? Uudemmissa katureissahan tuota ongelmaa ei enää ole, kun on enää vain D, N ja R-napit.
Vs: HelBin ongelmia
Ei tämä vaikuttanut mitenkään siihen, että hidastin nykäisi joka kerta hiukan jarrutuksen alussa. Ainoa keino välttää se oli kytkeä koko hidastin pois. Käytännössä piti siis sietää tämä pieni nykäys. ZF:n hieman kehittyneemmällä hidastimella voi jarruttaa pehmeästi heti alusta lähtien.
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Vs: HelBin ongelmia
Jaa ZF:n hidastin kehittynyt vai? Sehän nykäisee aina kun loota jarruttaessa vaihtaa pienemmälle. ZF:n hidastinhan menee vaihdon ajaksi pois päältä. Tasaisin hidastin taisi olla Allison-lootien kanssa käytetty Telma-sähköhidastin.
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Vs: HelBin ongelmia
Teikäläinenkö se pitää minua iltaisin hereillä, kun tuossa viereisessä ylämäessä loppuu linjalla 611(N) olevan MANnin puhti ja kuljettajat hakevat kick-downilla lisää potkua? "PÖRI-PÖRI-PÖRI-PÖRI..."Minäkö olen se yksi HelBin kuljettaja, joka kehuu MANia hyvin kiihtyväksi?
Ja Hintti-Scanioihin liittyen: olen kuullut juttua (olikohan vristolta?), että uutena Koskelaan sijoitetut MaxCit eli ilmeisesti 9510-9515 kokivat kai jonkinnäköisen tuunauksen alkuaikoinaan. Muistelen, että noiden Maxcien jousitusta oli säädetty Koskelassa niin huolellisesti, että k.o. bussit kulkivat todella nätisti.
We komen aan in Erps-Kwerps.
Lähettämissäännöt
