Kyllä ovat, liiketaloudellisesti kannattavat linjat ovat lähinnä kuriositeetteja.
Eikös suurinpiirtein kaikki HSL:n linjat ole kannattamattomia nykyisillä lipputuloilla ?
Kyllä ovat, liiketaloudellisesti kannattavat linjat ovat lähinnä kuriositeetteja.
Lempiaiheeni, käytän 74, 76 ja aiemmin 75A usein. Olo on kuin taksilla ajaisi, oma auto ihan minua kuljettamassa. 76 kuormittuu radan itäpuolella, idässä taas ajetaan tyhjänä. 74 on Puistolasta liian hidas, matkustajia on ihan hyvin Malmilta eteenpäin. 75A on turhake, perus 75 taas on turhan hidas. Korjaisin näin:
- 75A ja 76 lopetetaan
- 77X (suurin osa vuoroista) jatkaa Jakomäen ostarilta Heikinlaakson kautta Puistolaan, jolloin 75 voidaan uudelleen reitittää 74 korvaten. Voisi myäs harkita ajamista Tattarisuon teollisuusalueen läpi, siellä on kuitenkin aika paljon työpaikkoja
- 74 reitti muutetaan Tapanilasta eteenpäin niin että se jatkaa 76:n reittiä Puistolaan radan länsipuolta ja sieltä 75A:n reittiä Suutarilaan.
- Kuormittuneempi 76 korvataan itäpuolella rataa jatkamalla 79 Malmilta 76:n reittiä puistolaan
- Ylämalmilta pitää olla suora yhteys Malmin asemalle, tämä tehdään niin että 72 jatkaa päättäriltään Malmin raitin kautta Malmin bussiasemalle. Samalla saadaan edes jokin suora yhteys länsipuolelta rataan Novan kauppakeskukseen (mm. Alko), Postille, kirjastoon... sekä palvelua Kotinummentien loppupäähän
Kartalla http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UTF...c8e38a36de485b
Taitaa olla myös aika monen HSL-alueen ulkopuolisen linjan liiketaloudellinen kannattavuus todellisuudessa olematonta. Nimittäin, jos kannattavuudella tarkoitetaan lipputulojen riittävän kaikkien kulujen kattamiseen ja vielä voitonjakoon.
Linja-autoliitto kyllä mielellään pitää yllä mielikuvaa "itsekannattavasta" liikenteestä, mutta jaksaa samanaikaisesti vuosikymmenestä toiseen itkeä erilaisten yhteiskunnan tukien perään. Kestoaihe on ollut vaatia/anella/norkoilla vapautusta polttoaineverosta. Ja moni "itsekannattava" vuoro muuttui kannattamattomaksi heti, kun verovaroilla ruvettiin ostamaan liikennettä. Monen muun liikennemuodon kustannuksiin lasketaan esimerkiksi pysäkit, asemat, väylät, turvallisuusvarusteet jne, mutta maantieliikenteessähän kaikki tuo tulee näennäisesti ilmaisena itsestäänselvyytenä eli jonkun muun kustantamana.
Kyllähän kaikenlaisen liiketoiminnan kannattavuus paranisi, kun veroja voisi siirtää muiden maksettavaksi, toiminnan ylläpitokuluista puhumattakaan.
Ihan eri asioita taas ovat yhteiskunnallinen, kaupunkikuvallinen tai ympäristötaloudellinen kannattavuus. Ymmärtääkseni ketjun ideana oli, että linja kannattaa silloin, kun se vastaa matkustajien tarpeisiin. Kannattamaton on sellainen linja, jolle ei riitä matkustajia siksi, että jokin toinen yhteys on helpompi, nopeampi, kätevämpi tai päällekkäinen.
Hvor har du føttene dine? På gulvet, selvsagt – ikke på setet!
Juuri näinhän se on, kuten Ilmari Syrjälä kirjoittaa.
Se, että lipputulot eivät kata kaikkia liikenteen järjestämisestä aiheutuvia kuluja, on harkittu poliittinen päätös.
Halvemmilla lipunhinnoilla saavutetaan sellaisia yhteiskunnallisia ja ympäristötaloudellisia etuja, että kunnan panostus muodostuu järkeväksi.
Toimiva ja kattava joukkoliikenne katsotaan asukkaiden perusoikeudeksi ja samalla helpotetaan myös henkilöautoilijoiden elämää. Tästä edusta he maksavat osuutensa veroina, vaikka eivät ikinä astuisi joukkoliikennevälineeseen.
Samaa mieltä. Koko kumipyöräbusiness on erittäin huonossa hapessa. Siirtyy julkiseen rahoitukseen. Kaukoliikennettä voidaan tekohengittää jonkin aikaa rahdin kuskaamisella.
Tämän märitelmän mukaan kai kaikki liikenne on sitten kannattavaa, koska HSL:llähän on käsittääkseni tarkat tilastot matkustajamääristä ja ns. kannattomattomat linjat voidaan nopeasti lopettaa.
Viimeisin muokkaaja vko; 20.02.2010 kello 15:08. Syy: lainaukset korjattu
Tulipa muuten tällainen idea (ilmeisen turha idea, mutta idea kuitenkin) mieleeni:
Kun raitiovaunulinjoillakin ajatetaan matkustajia silloin, kun niitä ajetaan varikolta linjan jommalle kummalle päätepysäkille (tai päinvastoin), niin miksei bussilinjoilla edes yritetä tehdä rahaa sillä, että niillä ajatettaisiin matkustajia varikon ja päätepysäkin välillä? Silloin pitäisi toki tarkkaan määritellä ne reitit, mitä pitkin varikolle ajetaan ja mille varikolle ajetaan ym ym...
Jaa kausilipulla yökahden jälkeen yötaksan aikana päätepysäkiltä varikolle menevällä vuorolla? Ai niin aivan, suoravelotusliput..
Tyypillinen tällainen tapaus josta saattaisi oikeasti olla hyötyäkin on 345 Rinnekotiin. Varikolta lähdetään ensimmäisille lähdöille tällähetkellä Ruskeasuolta, ja toisinpäin sitten yöllä. Ja kohteessa on vuorotyöläisiä. Vaikeutena tässä on tietysti liikennöitsijän mahd. vaihtuminen, mutta varikkosivut voisi ottaa mukaan aikatauluihin kilpailutuskaudeksi. Riippuisi sitten uuden liikennöitsijän varikkosijoittelusta otettaisiinko hallisivuja ollenkaan mukaan - neuvottelu- ja tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Ulosajon voisi 345:n tapauksessa ajoittaa 3-5 min aikaisemmaksi, ja varikkolähdöt Rinnekodista ilmoitettaisiin aikataulussa tyyliin "aikaisin mahdollinen lähtöaika", jolloin sinne ei tulisi yöllä turhaa seisonta-aikaa. Linjatunnuksena tietysti 345B.
Rahanteosta en tiedä, mutta tavoite on kuitenkin tarjota ihmisille hyvät joukkoliikenneyhteydet.
Ainakin 1980-luvulla kausilipulla pääsi kuka tahansa kyytiin henkilökuntavuoroihin joita ajettiin n. klo 04.00-05.00. Rahalla ei päässyt, koska henkilökuntavuoron kuljettajalla ei ollut rahastusreppua. Oman muistikuvani mukaan vakituisia "siviili" henkilökuntavuorojen käyttäjiä oli jonkun verran.
Nykyään hallisivuilla matkustajien kuljettaminen taitaa olla hiukan monimutkaisempi juttu, joudutaan sopimaan ainakin rahasta ja reiteistä.
Sinänsä se kyllä palvelisi HSL:n perustavoitetta:
"HSL:n perustehtävä on tarjota kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luoda edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin seudulle."
Niin, ja meikäläisen pointtihan tässä oli alun perin muutenkin se, että järkevämpäähän se olisi kuitenkin ajattaa matkustajia myös päätepysäkin ja varikon välillä esimerkiksi ennen aamuliikenteen alkamista ja yöliikenteen loppumisen jälkeen, kuin ajattaa busseja tyhjinä esimerkiksi juuri välillä Rinnekoti-Ruskeasuo. Okei, linjoilla ei välttämättä olisi noihin aikoihin ihan hirveästi matkustajia, mutta onhan se vähän tyhmää ajattaa busseja tyhjinä noin pitkiä matkoja.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 21.02.2010 kello 20:31. Syy: korjattu lainaus
Suurin ongelma varikkovuoroissa on varmasti arvaamattomuus: Jos varikkovuorot ovat avointa liikennettä, se sitoo liikennöitsijän myös silloin ajamaan ne tietylle varikolle. Mutta jo lähtökohtaisesti varikot vaihtelevat monesti kilpailutuskauden päättyessä, ja liikennöitsijä saattaa optimoida varikkojen käyttöä toisten linjojen kilpailutusvaiheissakin. Raitiovaunuilla se on hieman helpompaa, koska varikot ovat paljon pysyvämpiä ja tuottaja vain yksi taho, joka sekin tähän asti on ollut tilaaja itse.
Markkinoinnin näkökulmasta ei aina kannata tarjota jotain marginaalista palvelua, jollei se tue markkinoinnin tavoitteita, joka joukkoliikenteessä ainakin pitäisi olla luotettavuus, täsmällisyys ja käytön helppous. Eikä varikkovuorojen sulkemisessa menetä käytännössä mitään. Parempi keskittyä tarjoamaan laadukkaasti se liikenne, mitä oikeasti myydään.
Ennenhän ainakin HKL:n bussiliikenneyksikön liikennöimien bussilinjojen hallisivuilla kuljetettiin myös matkustajia ja bussin keulalla oli silloin hallisivua osoittava kyltti yhteistariffikyltin tilalla (tämä siis varikolle suuntautuvalla hallisivulla). Ainakin itse ole mennyt joskus pikkupoikana Topeliuksenkadulta Simonkentälle bussilla, joka oli menossa aloittamaan bussilinjan h21 iltaruuhkaa. Tuo linjahan kulki aikanaan Simonkentältä (sitä ennen Asema-aukiolta) Lauttasaaren Vattuniemeen, ennen nykyisiä heilureita (h65A/h66A).
Omalla bussinkuljettajaurallani ajoin yhdessä vaiheessa linjan h14 ruuhkavuoroa (vuosina 1991-1992), joka aamuisin aloitti Laivurinkadun päästä, jonne siis ajettiin hallisivu Ruhasta. Tuolloin urani alkuvaiheessa oli vielä ohje matkustajien kuljettamisesta hallisivuilla ja niinpä minäkin laitoin aina linjakilvet sekä Almex-leimauslaitteen valmiiksi jo Ruhasta lähtiessäni ja kun saavuin Topeliksenkadulle kytkin valot matkustamoon sekä linjakilpiin ja ajoin linjaa pitkin Laivurinkadulle. Lähes joka aamu tuli jotain matkustajia kyytiini tuolla varhaisaamun hallisivulla (ennen aamukuutta).
Sittemmin bussiliikenteen kilpailutuksen lähestyessä (ennen vuotta 1995) HKL:n bussiliikenneyksikön johdolta tuli määräys, joka lopetti matkustajien kuljettamisen hallisivuilla.
Viimeisin muokkaaja vristo; 21.02.2010 kello 19:49. Syy: typojen korjausta
Joukkoliikenneharrastaja
Entäpä jos kaikki Ruskeasuon ohi pohjoiseen lähtevät bussivuorot ajettaisiin Ruskeasuolta? Keskustan osuus jätettäisiin pois, tilalle vaikkapa raitiolinja 5, Jätkäsaari-Kamppi-Ruskeasuo.