Viestiketju: HSL karsii tuntuvasti linjoja pääkaupunkiseudulla

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Helsingin sisäiset bussilinjat; 23, 43, 52, 53, 63, 65A, 67, 69, 75, 77, 78.

Linja h97 muutetaan ruuhkalinjaksi.

Espoon sisäiset bussilinjat; 2, 4, 11, 12 ja 14.

Vantaan sisäiset linjat; 53 ja 55.

Seutulinjat; 105, 112, 154, 156, 194, 195, 205, 503 ja 740.

Muita muutoksia:

Jokerilinja 550 jaetaan kesän ruuhkaliikenteessä kahdelle reittiversiolle 550 Itäkeskus–Westendinasema ja 550B Itäkeskus–Leppävaara, jolloin linjan tarjonta koko linjapituudella vastaa paremmin kysyntää.

Kaikki Jokeri-vuorot eivät siis aja Westendinasemalle asti.

Välillä Leppävaara–Westendinasema vuoroväli pitenee alku- ja loppukesän liikenteessä ruuhka-aikaan 10 minuuttiin.

Lisäksi vuoroväli harvenee raitiovaunulinjoilla ja 512A lakkautetaan.

HS 08.09.10

h77: juuri 3-4 vuottahan sitten silloinen HKL supisti linjan liikkennöintiaikaa, niin että h77 liikennöi noin kello 22:30 saakka, josta eteenpäin linja s741N hoitaa Jakomäen yöliikenteen. Aikooko HSL sitten lisää supistaa ko. linjan liikennöintiaikaa ja korvata lisää s741 ja s741K:n vuoroja s741N:llä? Vai vähentääkö vain vuoroja h77:ltä? On kyllä kaikkein ruuhkaisimmat linjat valittu tohon. Suurinosa Jakomäen asuakkaista juuri käyttää h77 keskustaan mentäessä, ja ennen 7vuotta Jakomäessä asuneena voin sanoa että oli bussit aika täynnä kun Porvoonväylälle pääsivät

Itselläni ainekin kokemusta linjoista h63 ja h65A jotka ovat melkeinpä ympärivuoden täynnä, ei ihan tuulilasi kuormassa, mutta ainakin kaikki istumapaikat menneet, ja monet seisomassakin.

h69 on erinomainen linja joka palvelee myös Kustaankartanon vanhuksia. Linja on juuri täynnä ainoastaan välillä Malmi-Pukinmäki/Kustaankartano.

h78 on sellainen linja jonka vuoroja ruuhka-ajasta ottaisin muutamat vuorot vain pois, esimerkiksi h78 voisi ajaa 10min välein nykyisen 8min sijasta.

Muista linjoista kokemusta ei ole, joten enpä niitä sitten kommentoi

Samasta aiheesta keskustellaan jo Kehittämishankkeet-ketjussa, moderaattori voisi varmaan yhdistää nämä viestiketjut.

Helsingin kuormitettuja linjoja uhataan supistaa nimenomaan poliittisena painostuksena. HSL toimii tässä huonosti, koska oikeita säästökohteita löytyy kyllä. Helpompaa vaan taitaa olla status quon palauttamisen tavoittelu vihamielisin keinoin....

Eräs karsintatapa olisi katsoa, mihin liikennettä on viimeisenä kolmena vuonna lisätty.

Poikittaisvuoroja on lisätty tuntuvasti, ja HKL aloitti vielä aivan uuden linjan 56 vaikka rahapula oli jo tuolloin hyvin tiedossa. 52, 52A, 53, 54, 56 ja 57 vois ainakin supistaa, ovat välillä ainoastaan muutaman ihmisen kuormassa.

Entä junaliikenne? Siitä ei ollut mitään puhetta HS:n jutussa. Jos perusväli esim. K-, I- M- ja A-junilla supistettaisiin vaikkapa 12 minuuttiin, säästöä kertyisi. Junat ovat joskus aika täynnä, mutta se ei taida olla nyt mikään kriteeri jos kerran säästettävä on.

Metrokin voisi pyöriä ruuhkassa 5 min välein.

Meillä Vantaalla olisi varaa karsia ja saneerata, muutamia esimerkkejä:

- 562 voisi lopettaa, nyt kun kerran rahapulaakin eikä siellä vielä ole liikaa käyttäjiä

- 61 ja 62 voisi yhdistää

- Linjat 70 ja 72 voisi palauttaa ennalleen

Paljonkohan mahtaisi olla vuositasolla näiden toimenpiteiden säästö? Joidenkin palvelu heikkenisi, toisten paranisi, kuitenkin kokonaisuutena joukkoliikenteen palvelutaso säilyisi vähintään ennallaan.

Kannattaisi ehkä säästää sieltä, missä se on helppoa

En ymmärrä miksi juuri nuo linjat pitää lakkauttaa tai vuorovälejä harventaa. Kuten aikaisemmissa viesteissä on mainittu, ovat osa noista linjoista raskaasti kuormitettuja, etenkin raitiolinjat. Jos linjoja pitää lakkauttaa tai vuorovälejä harventaa, niin harvennukset pitäisi tehdä vähän kuormitetuilta linjoilta.

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Lisäksi vuoroväli harvenee raitiovaunulinjoilla

Onkohan HSL huomioinut tässä ollenkaan säästöjen syrjäytysvaikutusta? Raitiovaunujen vuorovälin harventaminen tulee nimittäin hidastamaan raitiovaunuja. Täyteen pakatuilla raitiovaunuilla pysäkkiajat nimittäin pitenevät, koska matkustajat per vaunu lisääntyvät, ja liikenne ovilla hidastuu suuremman ahtauden takia. Ja kun liikenne hidastuu, liikennöintikustannukset nousevat. En pitäisi mahdottomana, että jos raitiovaunuliikennettä harvennetaan 10 %, säästöistä puolet palautuu takaisin hidastuneen liikenteen kustannuksina. Tarkempi analyysi toki vaatisi jonkinlaista hatunvetoa tarkempaa tutkimusta pysäkkiajoista pysäkin nousijoiden määrän funktiona.

Puhumattakaan nyt vaikutuksista lipputuloihin.