Kilpailutuspakettien koko

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Olen pitkään ihmetellyt, mitä etua saadaan siitä, että bussiliikenteen kilpailutuspaketit ovat niin erikokoisia ja minusta yleisesti kovin pieniä. Osa paketeista on hyvinkin pieniä muutaman auton paketteja, osa vähän suurempia. Pakettien pitäisi mielestäni olla reippaasti suurempia kuin nyt, jolloin liikkumavaraa olisi nykyistä enemmän. Esimerkiksi nyt, säästöjä haettaessa, on säästäminen bussiliikenteessä suht hankalaa, kun liikennöitsijän kanssa on tietysti solmittu sopimus tietyn volyymin liikenteestä, ja jos sopimuksessa on vaikkapa 10% joustovara, ja paketin koko on 6 autoa, niin eipä siinä kovin paljon säästösaumaa ole. Jos paketissa olisi 60 autoa, niin liikkumavaraa olisi paljon enemmän. Mutta kun näin isoja paketteja ei ole, niin ilmeisesti isossa paketissa on joku sellainen huono puoli, jota en ole tiedostanut.

Olisiko jotain relevanttia estettä olemassa sille, että Helsingissä kilpailutus menisi vaikka seuraavasti:

1. paketti, kantakaupunkilinjat: 11-24, (53)
2. paketti, läntiset esikaupungit: 39-47
3. paketti, keskiset esikaupungit: 62-67, 69
4. paketti, koilliset esikaupungit: 55, 68, 70-77
5. paketti, Herttoniemen linjat: 79-89
6. paketti, itäiset linjat: 90-98
7. paketti, poikittaislinjat 51, 52, 54, 56-59, 78

Tietysti nämäkin olisivat keskenään erikokoisia, mutta volyymiltään kuitenkin sellaisia, että mahdolliset supistukset ja laajennukset olisi mahdollista tehdä ilman sopimusmuutoksia.

Huonona puolena tässä olisi lähinnä lakko- ja konkurssitilanteiden hoito, eli jos yksi yhtiö vastaa isosta maantieteellisestä alueesta yksin, niin mottiin jää sitten kerralla iso alue. Kuitenkin nuo tilanteet ovat harvinaisia.

Nyt HSL-aikaan voisi myös ajatella kuntarajoista luopumista, esim. 53 ja 503 luonnollisesti samaan pakettiin, samoin vaikka linjat 194 ja 195 voisivat olla Helsingin kakkospaketissa jne.
 
Ison tekijän on helpompi tarjota useampiin kohteisiin kuin monen pienen tarjota yhteen isoon. Kilpailutuksen pitää olla pienyrittäjäystävällinen, jotta se ei muuttuisi itsestään yhteiskunnan tukemaksi rahasammoksi parille suuryritykselle, jotka pystyvät organisoitumaan suuriin tarjouskohteisiin.

Minusta tilaajan kannattaisi ottaa vielä pari askelta lisää pienien suuntaan: järjestelyt vielä pienempien firmojen, joilla ei välttämättä ole kuin yksi auto ja pari kuljettajaa, yhteistarjouksien ja alihankinnan helpottamiseksi mahdollistaisivat huomattavasti enemmän uusia tulokkaita ja siten joustavuutta. Miksei joku, jolla on ideoita joihin uskoo voisi aloittaa liikenneyritystään velkaantumatta korviaan myöten usean bussin ja palkollisen aiheuttamiin riskeihin ja kuluihin aloittamalla yhdestä bussista ja vuokratyöläisistä? Liiketoiminnan vakiintuessa kasvu on vakaalla pohjalla.

En itse osaa koota koherenttia järjestelyä pientuottajien toiminnan ratkaisevaan helpottamiseen, mutta kenties yksi siemen olisi mahdollisuus tarjota yksittäisvuoroja jollain lailla nykyisenkokoisten kokonaisuuksien ohitse niin, ettei suuremman tarjouksen tekijää suuresti kampiteta.
 
Jos kilpailupaketti on esimerkiksi sata bussia euro5 moottoreilla ja kylmäkoneella ja kolmilla lastenvaunupaikoilla, niin käytännössä tarjoajan pitää ostaa sata uutta autoa, mikä taas rahassa on niin paljon, että potentialisia tarjoajia on vain pari ulkomaisomisteista yrittäjää. Jos näitä sadan auton paketteja on jaossa vaikkapa kaksi, niin mikäs ulkomaistarjoajien olisi salaisesti sopia tarjoushinnoista tyyliin, ota sinä toinen ja mulle toinen sopivan kovilla hinnoilla. Kun taas paketit ovat sopivan pieniä ja kalustossakin on liukumavaraa, niin on pienilläkin yrityksillä rahkeita tehdä tarjous.
 
Jos näitä sadan auton paketteja on jaossa vaikkapa kaksi, niin mikäs ulkomaistarjoajien olisi salaisesti sopia tarjoushinnoista tyyliin, ota sinä toinen ja mulle toinen sopivan kovilla hinnoilla.

Laiton kartellihan tuo olisi.
 
Tietysti olisi laitonta sopia salaisesti tarjouksista, mutta kun ei kerrota kellekään, niin kuka näyttää toteen sanotaan vain tarjousten tultua julkisuuteen, että hups miten sattuikin. Laillinen vaihtoehto voisi olla näiden kahden tarjousyhteenliittymä.
 
Tietysti olisi laitonta sopia salaisesti tarjouksista, mutta kun ei kerrota kellekään, niin kuka näyttää toteen sanotaan vain tarjousten tultua julkisuuteen, että hups miten sattuikin.

Kartellien tekeminen laittomaksi on sinänsä jo aika tehokas keino. Selitys löytyy peliteoriasta: kartellin sopimisen jälkeen kummalla tahansa osapuolella on helppo mahdollisuus rikkoa sopimusta ja jättää oma osuutensa pitämättä. Laittomaksi tekeminen kun estää oikeudellisten sopimusten teon ja siten kartellin rikkomisesta ei voi sanktioida.

Jos vaikka Mobima ja Deoria sopisivat, että Mobima saa tämän sopimuksen ja Deoria tarjoaa reilummalla ylihinnalla, pitäisi Deorian luottaa, että Mobima myös pitää oman osuutensa seuraavalla kierroksella. Mutta Mobimalla ei siinä vaiheessa ole mitään erityistä syytä olla rikkomatta sopimusta. Eikä Deoria voi edes uhkailla kartellin paljastamisella, koska kuka hullu tekisi laittoman kartellisopimuksen niin, että siitä jäisi vielä jotain todisteitakin. Lisäksi kun kilpailuasema ei ole duopoli, sopimuksen pitäisi kattaa kaikki osapuolet. On aika iso riski lähteä jokaiselle seudun liikennöitsijälle ehdottamaan laitonta kartellia.
 
Kartellien tekeminen laittomaksi on sinänsä jo aika tehokas keino. Selitys löytyy peliteoriasta: kartellin sopimisen jälkeen kummalla tahansa osapuolella on helppo mahdollisuus rikkoa sopimusta ja jättää oma osuutensa pitämättä. Laittomaksi tekeminen kun estää oikeudellisten sopimusten teon ja siten kartellin rikkomisesta ei voi sanktioida.

Usein on vieläpä menetelty niin että kartellin paljastaja selviää sanktioitta.
 
En itse osaa koota koherenttia järjestelyä pientuottajien toiminnan ratkaisevaan helpottamiseen, mutta kenties yksi siemen olisi mahdollisuus tarjota yksittäisvuoroja jollain lailla nykyisenkokoisten kokonaisuuksien ohitse niin, ettei suuremman tarjouksen tekijää suuresti kampiteta.
Tarjousyhteenliittymät? Liikennöitsijäin osuuskunnat?
 
Satuin päätymään vanhoja aikatauluja selatessa waybackmachinesta vilkaisemaan myös miltä liikennöintisopimukset näyttivät 2014. Mieleen tuli foorumilla toisessa ketjussa pari vuotta sitten käyty keskustelu siitä, kuinka pieniä automäärällisesti liikennöintisopimukset ovat ja rupesin laskemaan kuinka monta keskimäärin yhdessä paketissa oli silloin. En kirjoittanut ylös mitä sain vastaukseksi, mutta nyt tänne eksyttyä, laskin saman syksylle 2010, jolloin tämä ketju on aloitettu.

Silloin oli 105 täysikokoisten bussien pakettia ja arkipäivän autotarve Kuukankorven taulukon mukaan 1194 eli yhdessä paketissa oli keskimäärin 11,37 autoa.

Saman laskun tekeminen nykyhetkeen ei olekaan niin helppoa, kun liikennöintisuunnitelman jälkeen on liikennettä vähennetty jonkin verran, eikä se tieto ole helposti saatavissa. Paremman puutteessa jos lasken saman liikennöintisopimuksen mukaan, niin 1137 autoa 56:n sopimuksen kesken on 20,3 autoa per sopimus. 12:ssa vuodessa sopimusten koko on kasvanut melkein 80%.

Tulevina vuosina pakettien määrä vähenee entisestään;
61:n paketti 172 loppuu ja sen liikenne siirtyy pakettiin 215(64, 65, 66, 67).
Kivistön paketin liikenne 193 liikenne siirtyy Tammelundin ja Åbergin yhteispakettiin 273 ja sinne jää jäljelle osa linjoista 571 ja 574, jotka aika varmasti seuraavan kerran kilpailutetaan linjojen muun liikenteen kanssa yhdessä eli 193 ja 195 korvautuvat yhdellä paketilla.
Linjat 544 ja 532 yhdistyvät, jolloin liikenne siirtyy jälkimmäisen pakettiin 211 ja 544:n paketti 236 loppuu.
Linja 543 loppuu ja samalla sen kohde 212.
Länsiväylän linjojen Kamppiin sopimus 239 loppuu ja uudet suorat linjat ajetaan sopimuksista 207 ja 208. Jälkimmäiseen noista tulee myös linja 124, jonka kohde 243 loppuu myös.
Liikennöintisuunnitelmassa 561 ja 562:n autot on jaettu kahden sopimuksen kesken 197 ja 200, joista jälkimmäinen on 502:n vanha sopimus, millä piti ajaa optiokaudella näitä linjoja. Se ei tosin löydy Kuukankorven listasta jostain syystä. Jos 200 on kuitenkin vielä olemassa, niin noiden linjojen liikenne aika varmasti kilpailutetaan yhdessä eli kohteiden määrä vähenee yhdellä siitäkin.
Kohteet 274 (522, 555) ja 275 (565/B) korvautuvat runkolinjojen 520 ja 530 paketilla 282 ja 522 siirtyy johonkin toiseen pakettiin.

Toisaalta sitten 550:n korvautuminen ratikalla ei kasvata pakettien keskikokoa, kun silloin myös loppuu yli 30:n auton ajot, mikä on yli puolitoistakertainen keskiarvoon verrattuna. Samoin Kivenlahden metron aloituksella on jotain pienentävää vaikutusta automääriin, mutta se selviää vasta seuraavassa liikennöintisopimuksessa. Lisäksi HSL:n kilpailutusten piiriin tuleva Siuntion liikenteessä (Kohde 284) on vain 4 täysikokoista autoa, mikä pienentää keskiarvoa.
 
Takaisin
Ylös