Topeliuksenkadun bussiliikenne raitiotien jälkeen
Kun Topeliuksenkadun raitiotie toteutetaan, olisi samalla tarkoituksenmukaista siirtää bussiliikenne Topeliuksenkadulta kokonaan pois. Kadun leveys ei anna mahdollisuutta toteuttaa yhdistettyjä rv+bussikaistoja, enkä pidä mielekkäänä sitäkään, että bussit jäävät sitten sekakaistoille jurnuttamaan.
Linjojen 14, 14B ja 18 osalta tuo on helppoa, sillä Munkkivuoren ratikka korvaa ne.
Linjan 205 osalta tarjoaisin ratkaisua, jossa tämä Meilahden sairaala-alueen työntekijöitä palveleva linja jäisikin sinne sairaala-alueelle. Tilaakin on, kun 14B:n päätepysäkki vapautuu. Siis Meilahden sairaala – Leppävaara. Jos Leppävaaran rautatieasemalta edelleen mielii nimenomaan bussilla keskustaan, sekin on mahdollista Turuntietä kulkevilla 200-sarjan bussilinjoilla. Ja 206 jää edelleen Perkkaan vaihdottomaksi yhteydeksi Helsingin keskustaan.
Linja 503 on tarkoitus lakkauttaa länsimetron myötä. En oikein ymmärrä, mitä tekemistä tuolla 503:lla on metron kanssa, mutta tämän Topeliuksenkadun kannalta hyvä noin. Ymmärrän tuon samalla niin, että lakkautus koskee myös 503:n päiväversiota 53.
Jäljelle jäävät vielä linjat 39(A), 41, 45 ja 47. Pääsääntöisesti siirtäisin ne Mannerheimintielle. Bussikaistoilla olisi käsittääkseni tilaa, jos sieltä saadaan väärinajavat henkilöautot pois. Ja siihen on nyt kaikki mahdollisuudet uusien 24/7-bussikaistojen myötä, eli tehostetaan valvontaa.
Kun ratikkalinja 9 alkaa vuonna 2012 kulkea Jätkäsaareen, lakkautetaan bussilinja 15A. Siltä vapautuvan laiturin #20 Elielinaukiolla varaisin linjan 47 päätepysäkiksi. Linja 47 kulkee ainakin tällä hetkellä vain ruuhka-aikaan, joten tuo liikenteellisesti vähän oudossa paikassa oleva laituri sopinee sille hyvin. Matka-aika Tullinpuomista Elielille tai Topeliusta Kamppiin on suunnilleen sama.
Kun kehärata aloittaa liikenteen vuonna 2014, oletan, että Finnairin bussiliikenne lentoasemalle lakkaa. En pidä todennäköisenä, että Finnairilla on intressejä ajaa tätä liikennettä enää sen jälkeen, kun junayhteys on olemassa. Jos kuitenkin Finnair tällaisen kilpailevan bussin haluaa, voinee HSL sen estää jättämällä linjaluvat myöntämättä. Linjaluvat myöntää lääninhallitus, mutta käsittääkseni kuntayhtymän alueella lupien myöntö on siirretty HSL:lle. Finnairin bussilta vapautuu laituri #30. Sinne siirtäisin bussilinjan 45. Tosin hiukan ihmettelen koko linjan tarpeellisuutta, sillä Vihdintietä palvellaan myös 300-sarjan seutulinjoilla, joilla kyllä on tyhjää kapasiteettia ihan liikennettä lisäämättäkin. Siltä ainakin tuntuu Mannerheimintiellä. Voisiko siis 45:n vaan yksinkertaisesti lakkauttaa ja korvata 39:n palvelua Malminkartanossa tehostamalla?
Linjan 41 siirtäisin Elielin laituriin #21, eli siihen, mistä linja 40 lähtee. Nämä kaksi linjaa muodostaisivat raitiovaunumaisen linjaparin, jolle voitaisiin helposti luoda tahdistettu tasavälinen aikataulu. Jos molemmat lähtevät Elieliltä, niillä on yhteinen reittiosuus Etelä-Haagaan asti. Sitten ne haarautuvat E-Haagassa nykyisille reiteilleen, kohtaavat Pohjois-Haagassa jälleen ja erkanevat lopulta omille päätepysäkeilleen, kuten nykyisinkin. Tällä hetkellä linja 40 ajaa 12 min vuorovälillä ja linja 41 15 min vuorovälillä ruuhkassa. Jatkossa voitaisiin tarjota runko-osuudella 7,5 min vuoroväli ja haaroilla 15 min. Päiväliikenne 10 min, haaroilla siis (nykyinen) 20 min. Pitäisin itse asiassa hyvinkin mahdollisena, että voimakkaalla markkinoinnilla tälle tehokkaalle linjaparille saataisiin sen verran paljon käyttäjiä, että ruuhkassa voitaisiin ajaa 6 min välein (haarat 12 min). Tämän oleellisen parannuksen voisi muuten toteuttaa vaikka "huomenna", siihen ei Topeliuksenkadun ratikkaratoja tarvita.
Laajasalon ratikkasilta tuntuu siirtyvän aina vaan. Pitäisin realistisena valmistumisvuotena tällä hetkellä noin vuotta 2017. Se merkinnee sitä, että linjan 18 osuus Kruununhaassa on korvattava jollain toisella bussilla, jos 18 lakkautetaan (ja jos siis Munkkivuoren ratikka toteutuu ennen vuotta 2017, kuten suotavaa olisi). Lisäksi oletan, että Pitäjänmäen ja Munkkiniemen-Meilahden välinen osuus, jota nykyisin ajaa bussi 14, on perusteltua säilyttää myös jatkossa. Muodostaisinkin bussilinjasta 39 tehokkaan runkoyhteyden välille Malminkartano – Konala – Pitäjänmäentie – Huopalahdentie – Paciuksenkatu – Mannerheimintie – Postikatu – Kruununhaka. Linjalla on jo nyt ruuhkassa tiheä vuoroväli (aamuruuhka 8-10 min, iltaruuhka 12 min). Jatkossa voitaisiin tarjota ruuhka-aikaan 7,5 min vuoroväli, jotta nykyiset matkustajat (joiden matka-aika keskustaan ei muutu) ja linjan 14 matkustajat osuudella Pitäjänmäki – Meilahti mahtuvat mukaan. Päiväajan oudon epäsäännöllinen noin 18 minuutin vuoroväli pitäisi jo selkeyden vuoksi laskea 15 minuuttiin.
Kruununhaan osalta tämä merkitsee palvelun säilymistä ennallaan, ruuhka-aikana vuoroväli itse asiassa tihenee. Töölön sisäosiin ei toki enää pääsisi vaihdottomasti, mutta ei sinne kyllä pääse Laajasalon ratikallakaan ainakaan näillä näkymin, ja yhtä lailla Laajasalon ratikan, tai ratikoiden, on ajateltu korvaavan tämä 18:n etelähäntä.
Meilahden, Munkkiniemen ja Munkkivuoren osalta palvelu paranee, sillä ratikkalinja 5 ja bussilinja 39 tarjoavat samat yhteydet kuin bussit 14 ja 18 tällä hetkellä, mutta tiheämmin vuorovälein.
Ruskeasuon ja Vihdintien/Haagan alueelta bussi 39 jää pois, mutta Pitäjänmäeltä kulkee Turuntietä 200-sarjan seutulinjoja samaa reittiä pitkin Mannerheimintielle, joten ne (ja ehkä linja 45) riittävät kyllä korvaamaan puuttuvan 39:n.
Jos palataan vielä tuohon linjaan 45 ja sen tarpeellisuuteen, niin Malminkartanossa reitittäisin mielelläni 39:n niin, että joka toinen vuoro kulkisi nykyistä reittiä ja joka toinen linjan 45 reittiä. Silloin olisi perusteltua lopettaa tuo seutulinjojen kanssa päällekkäinen 45. (Samalla vapautuisi Elieliltä tilaa 39:a varten sitten Laajasalon ratikan aloittaessa, kun 39 jäisi Elielille).
Ja lopuksi tietysti se pakollinen pikkuasia: annetaan Krunaan kulkevalle 39:lle uusi linjanumero 18, ja jos se haaroitetaan, niin ei mitään kirjainhömpötyksiä vaan olkoon Maltsun kiertävä haara sitten 17. Samalla 17 hoitaa yöliikenteen. Ja päästään sanomaan, ettei linjaa 18 lakkautetakaan ratikan takia!
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 27.10.2010 kello 22:07. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Olisikohan se ihan mahdoton ajatus että se Konalan suunta olisi vain tiheän liityntälinjan varassa? Kun matkalla on kuitenkin Pitäjänmäen asema, ja toisessa suunnassa Malminkartano. Eli jotenkin näin: Malminkartano - Konala - Pitäjänmäki - Pajamäki - Huopalahdentie - Meikku. Kun on ne 200 ja 300 seutubussitkin vielä suorina yheyksinä.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Minusta ei ole oleellista mullistaa liikennettä uuden raitiolinjan välittömän läheisyyden ulkopuolella. Munkkivuoren raitiotielle on kohtuullisen luonteva jatkosuunta esimerkiksi Talinranta-Pajamäki-Konala, jolla bussilinjastoa voi myöhemmin korvata lisää.
Liityntä jossain Töölön tullissa voi silti olla hyvä ajatus, kunhan se toimii hyvin. Sisäkaistan bussipysäkit, joista vain bussikaistan ylittäminen raitiovaunupysäkille voisi olla ihanteellinen ratkaisu. Säteittäislinjoja voisi siinä kohtaa muuttaa kohtuullisen kivuttomasti poikittaislinjoiksi, esimerkiksi 58(B) voitaisiin jakaa tulliin päättyvien linjojen hännäksi.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Onhan 503 sentään päällekkäinen metron kanssa: Hakaniemestä Matinkylään pääsee näppärästi metrolla! (Samalla perusteella vois lopettaa vaikka bussin 82, kulkeehan sekin Hertsikan ja Itiksen väliä, joihin molempiin pääsee jo metrolla.)Alunperin kirjoittanut 339-DF
Eikös 205:n voisi johtaa Meilahdesta 503/53:n reittiä Hakaniemeen. Tällä saatais tarjottua yhteys Leppävaaran alueelta Töölöön ja Kallioon sekä korvattua 53:n liikenne.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
DF339:llä on kiinnostavia ehdotuksia. Yleisenä ongelmana on Elielinaukion tulevaisuus. Kun Töölönlahden radanvarren kiinteistöt rakennetaan, nykyinen pikapysäköintipaikka poistuu. Tämän takia Elielinaukion kapasiteetti suunnilleen puolittuu ja nykyisiäkin linjoja on suunniteltu siirrettäviksi Kampin terminaaliin. Päättyminen Kamppiin on myös rautatieasemien kautta kulkeville linjoille hyvä, koska asemien ympäristöstä pääsee Rautatieasemalle junallakin. A-junan tapauksessa tosin iltaisin ja viikonloppuisin luvattoman harvoin, mikä pitäisi korjata.
Toisaalta on Kampin terminaaliinkin mahdollista ajaa Mannerheimintieltä Rautatiekatuja pitkin. Tämä lopun koukkaus sivuun ei tosin paikallisbussille ole hirveän luonteva, vaikka kaukoliikenne ajaa nytkin tällä tavalla (miinus viimeinen kortteliväli).
Vaikeaa sanoa miten Finnair tämän näkee. Bussihan menettäisi nopeusetunsa Rautatieasemalta, mutta olisi Mannerheimintien hotelleilta edelleen houkutteleva. Bussi on myös korkeatasoisempi kuin juna. Varsinkin, jos lentomatkustajat erehtyvät kulkemaan Vantaankosken hulinaradan kautta perjantai- tai lauantai-iltana.
Joka tapauksessa Finnarin bussi on tilausajoa, jolla ei ole liikennelupaa. Finnair maksaa bussin liikennöinnin Pohjolan liikenteelle ja pitää itse mahdolliset lipputulot. Liikennöitsijän korvaus ei ole sidoksissa lipputuloihin. Tästä on muistaakseni joskus pyydetty tulkinta joko lääninhallituksesta tai ministeriöstä, kun YTV:tä linja harmitti.
Tässä on se ongelma, että linjojen 14 ja 18 merkittävin ongelmakohta eli Huopalahdentie siirtyisi sitten linjalle 39. Tiheällä vuorovälillä tästä ajaminen tulisi kalliiksi ja linjan käyttäjät kärsisivät entistä hitaammasta ja epäluotettavasta liikenteestä. Ajaminen näin tiheästi Kruununhakaan on sekin todennäköisesti turhaa, mutta voitaisiin ehkä ratkaista ajamalla sinne asti vain toinen ehdottamasi linjavariantti.
Pitkällä tähtäimellä haluaisin kovasti linjan 18 pois Kaivokadulta. Kun sieltä joka tapauksessa poistuvat myös 65A ja 66A, jäljelle jäävä 55 variantteinen voisi ehkä mahtua sopivin järjestelyin ratikkakaistoille. Silloin toiset autokaistat voisi poistaa haittaamatta kovasti bussiliikennettä. Hyivkin lyhyellä tähtäimellä 18 pitäisi todennäköisesti palauttaa Kamppiin, jotta se saisi taas matkustajia ja osallistuisi Töölössä työnjakoon linjojen 14 ja 14B kanssa.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Aika erikoinen tulkinta. Eikö tämä tarkoittaisi, että linjalupia voidaan kiertää lipunmyyntibulvaanilla, eli perustetaan yksi yritys, joka myy bussilippuja ja joka tilaa liikenteen sitä varten toiselta yhtiöltä tilausajona? Voisinkohan perustaa "matkatoimiston", joka myy lippuja Helsingin ja Tampereen välisiin bussimatkoihin (välin pikavuoropysäkin mukaan lukien) ja jonka matkoja voi ostaa myös tilaamani bussin kuljettajan välityksellä?
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Voit, jos matkatoimistosi nimi on "Finnair". Ehkä kärjistäen, niin voisit ehkä toisellakin nimellä koska Pietarin ja Helsingin ja joidenkin muiden suomalaskohteiden välillä kulkee monta tilausajobussia tuolla periaatteella. Suomen puolella reittityyppistä tilausliikennettä ei voida kontrolloida koska venäläisbussiin pääsee vain ostamalla meno-paluulipun Venäjällä.
Finnairin "liikennelupa" perustunee johonkin ikiaikaiseen käytäntöön heidän sallia ajaa lentokentille busseja tai reittitakseja kaupunken keskustoista, sillä perusteella että muuta julkista liieknnettä ei ole ollut siihen aikaan tarjolla. Nythän tilanne on toinen Hki-Vantaan kohdalla ja Finnairin luvat voisi peruuttaa kokonaan sitten kun Kehärata on otttu käyttöön
t. Rainer
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Lentokentän Finnair-bussista ja sen luvista on näemmä keskusteltu aiemmin täälä: http://jlf.fi/f12/1994-lentokentan-f...liikenneluvat/ Enpä enää muistanut. Olisikohan nyt aika HSL:n käynnistää vakavat neuvottelut Finnairin kanssa, jolloin voitaisiin yhdessä sopia, että nykyinen harmaa tilanne lopetetaan kehäradan aloittaessa? Finnairkin voi suostua kasvojaan menettämättä tuon juna-asian varjolla. Vaihtoehtona sitten päätöksen hakeminen oikeudesta.
Elielin kannalta asian voi tietysti ratkaista niinkin, että tämä "tilausajolaituri" otetaan HSL-liikenteen käyttöön ja KSV (?) osoittaa tilausajolaiturin vaikka Kasarmitorilta.
Tämä onkin sitten hankala ongelma. Kampissa tilaa riittää länsimetron jälkeen, mutta terminaali on "väärässä" paikassa. Sinne voisi tietysti viedä linjat 39-47 Mannerheimintieltä, mutta se pidentää matka-aikaa ja lisää kustannuksia.
Loogisemmalta tuntuisi minusta siirtää Kamppiin ainakin Elielin 200-sarja. Siinä toteutuisi ajatus siitä, että rautatieasemien kautta kulkevat linjat päättyisivät muualle kuin Helsinki C:hen. 206, 212 ja 213 voisivat peräti kulkea Mechelininkadun reittiä, 231, 248 ja 270 Mannerheimintietä.
Myös 195 voisi kulkea Mechelininkatua Kamppiin. Se on itse asiassa nykyisellään liian päällekkäinen nelosen ratikan kanssa, olkoonkin etteivät ne käytännössä taida kilpailla samoista matkustajista, kun ihmiset eivät löydä sinne seutubussiin.
Jos vielä hyväksyttäisiin 300-sarjan siirto Kamppiin, niin linjoille (39), 41-47 jäisi tilaa Elielille. Tietysti se mutka ja lisäaika ovat 300-sarjassa samat kuin 40-sarjassa, mutta jotenkin hyväksyisin ennemmin sen, että kauempaa tulevat, harvemmin kulkevat bussit tekevät tuon ylimääräisen mutkan.
Mikä se tulkinta sitten oli? Että status quo on OK vai? Ei se ainakaan lakien valossa tunnu sitä olevan.
Niinpä. Pitäisi selvittää, kuinka suuri osa matkustajista tarvitsee nimenomaan yhteyttä Pitäjänmäestä Munkkaan tai Meilahteen. Jos tuo osuus ei ole merkittävä, niin 39 voi kulkea Vihdintien ja Manskun kautta aivan hyvin ja harvat kulkivat voi käyttää olemassaolevaa linjaa 539.
539:n liikennöintiaikojen tai vuorovälien rukkaus on mahdollista sekin, mutta kallista, kun linja on pitkä.
Eiköhän Laajasalon ratikka hoida tuon kaupanpäällisinä.
Etu-Töölössä vastustettiin kovasti kolmosen siirtoa pois Arkadiankadulta. HKL tarjosi tilalle 18:n, mutta tuskinpa sitä viitsii Arkadiankadulla monikaan käyttää. Siirto takaisin Kamppiin näyttäisi kyllä paperilla töölöläisten kusettamiselta, mutta käytännössä sillä ei varmaan olisi niin väliä.
Kampin metroaseman pysäkillä tuo kyllä edellyttäisi linjan 14(+18?) pysäkkisyvennysten kasvattamista, sillä nykyisin ratikka ei oikein mahdu pysäkillä seisovan bussin ohi. Ehkä joskus mahtuukin, mutta se on liikaa kiinni siitä, miten lähelle reunakiveä bussi ajaa ja miten rohkea rv-kuljettaja on. Niin ei saisi olla
Sille pitäisi vaan löytää reitti, joka ei kulje Topeliusta.
Mä mietin tätä lähinnä linjana Pajamäki - Pitäjänmäen asema - Konala - Malminkartanon asema - Malminkartano. Miksei siihen voisi lisätä häntää etelämmäskin. Mutta hylkäsin ajatuksen, koska synkka juniin ei toimisi.
Sellainen liityntälinja, joka lähtee raideasemalta junan tultua, ajaa pari kilsaa päättärille, pitää tauon ja palaa sitten raideasemalle vähän ennen junan lähtöä, olisi vielä mahdollista tehdä hyvällä synkatulla vaihdolla (vaikkei sekään näytä Itä-Helsingissä oikein toteutuvan). Samoin tällaisen kahden aseman välisen liityntälinjan toteutus on mahdollisuuksien rajoissa, jos raideliikenne on todella tiheää.
Junaliikenteen vuoroväli on kuitenkin vain 10 min, eikä se siitä tule tihenemään ainakaan nykyisellä kustannustasolla ja nykyisellä kulunvalvonnalla. Kumpaankaan ei liene odotettavissa muutoksia. Siten synkka olisi tärkeää, mutta sen toteutus kai liki mahdotonta. Maltsusta voidaan kyllä lähteä niin, että tullaan Maltsun asemalle vähän ennen junan lähtöä, mutta samalla siinä pitäisi olla myös vähän kaupungista tulleen junan saapumisen jälkeen. Sattumalta se voi onnistuakin, jos juna-aikataulut sattuvat sillä tavoin menemään.
Sitten matka jatkuu kohti Pitäjänmäkeä, ja se kestää sen minkä kestää, mutta kuitenkin sinnekin pitäisi tulla vähän ennen kaupunkiin lähtevää junaa, ja samalla siellä pitäisi olla vähän kaupungista tulevan junan tulon jälkeen. Siitä sitten eteenpäin kohti etelää.
Tuossa on liian monta muuttujaa ja liian monta sattumaa. Osittain ongelmaa voi yrittää parannella lisäämällä taukoaikoja keskelle linjaa juna-asemille, mutta silloin kärsivät ne, jotka haluavat matkustaa juna-aseman yli.
Tämän vuoksi hylkäsin ajatuksen liityntäliikenteestä. Ainakaan Konalaa se ei palvele hyvin. Pitäjänmäessä ongelma on kyllä seutubussien takia pienempi, mutta ei niihinkään määrättömästi mahdu lisää porukkaa.
Viimeisin muokkaaja 339-DF; 27.10.2010 kello 13:20. Syy: 195 Eliel -> Kamppi virhe korjattu
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Miksei Kamppiin? Eihän siitä ole kovinkaan monta vuotta vielä, kun se sinne kulki. Miksi se muuten siirrettiin sieltä pois?
Olisikohan linja kovin kilpailukykyinen verrattuna junalla Pasilaan tai keskustaan menoon? Kamppiin matkalla sillä on selkeästi isompi potentiaali olla junaa nopeampi. Kampista ja Hakaniemestä matka Leppävaaraan junalla on käytännössä samanpituinen, mutta bussi on Kampista paljon nopeampi kuin olisi Hakaniemestä.
Jotain 205:lle olisi kyllä hyvä tehdä, koska nykyään se kulkee kovin vajaana. Jostain syystä keskustaan tullessa se tuntuu usein kulkevat kaikki matkustajat edeltä keräävän 14:n perävanassa. Perkkaan kehittäminen saattaa kyllä lisätä kysyntää.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Äh, kirjoitin väärin. Siis tietysti Mecheliniä Kamppiin.
Mun mielestä ei ole järkevää tarjota Leppävaarasta yhteyttä sekä junalla keskustaan että bussilla Kamppiin kahta kautta (106, 205). Juna riittää keskustayhteydeksi naapurikunnasta kyllä.
Sen vuoksi 205:n (jolla Meikun henkilökunnan on tarkoitus päästä koteihinsa) voisi päättää sinne Meilahteen ihan hyvin. 106 jää metron myötä pois joka tapauksessa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Ei 106:ta kukaan keskustayhteytenä käytä, käytännössä se tarjoaa yhteyden keskustaan ja Tapiolaan Pohjois-Tapiolasta ja Laajalahdesta sekä Laajalahdesta ja Perkkaalta liitynnän Leppävaaraan. Sillä ei siis ole mitään tekemistä 205:n kanssa.
Meilahti on vain pieni osa 205:n palvelualuetta; suurin osa 205:n tarjoamista yhteyksistä tulee vasta sen jälkeen. Ja millekään 205:n pysäkille, edes Kampin päättärille, junayhteys ei ole nopeampi vaihtoehto, vaikka lähtisi Leppävaaran asemalta.
Helsingin seudun keinotekoiset hallinnolliset rajat nyt ovat maailman huonoin peruste suunnitella bussilinjoja. Leppävaara on keskustasta lähes samalla etäisyydellä kuin Pitäjänmäkikin, mutta jostain syystä Pitäjänmäeltä tuntuu olevan aivan perusteltua tarjota yhteydet keskustaan, Kamppiin ja jopa Etelä-Helsinkiin. Leppävaarasta on muutenkin muodostumassa Espoon ehkä tärkein keskus ja Espoon urbaanisin alue. Länsimetrosta huolimatta, paljolti ehkä poikittaisten liikenneyhteyksien kannalta edullisemman sijainnin takia.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
OK. Sinänsä ihan sama, kun se joka tapauksessa muuttuu liityntälinjaksi metron myötä.
Miksei siellä 205:ssa sitten ole matkustajia? Vai onko? Millaisia kuormia se kuljettaa Meilahden eteläpuolella?
Tuosta olen samaa mieltä. Edellä tarkoittamani asian tarkempi ja oikeampi muotoilu voisi olla näin:
Helsingin seudulla on ollut tapana tarjota sitä monipuolisempi linjasto, mitä lähempänä keskustaa ollaan. Kantakaupungin reuna-alueilta (vyöhyke Jätkä, Munkka, Pasila, Vallila, Käpylä, Arabia) on lukuisten poikittaislinjojen lisäksi kaikilta useita vaihtoehtoisia reittejä keskustaan ja sen eri osiin sekä ratikoilla että busseilla.
Kakkosvyöhykkeenä voisi pitää 50-luvun lähiöitä, siis ensimmäisiä esikaupunkeja. Laru, Munkkivuori, Koskela, Oulunkylä, Herttoniemi, jopa Tapiola keinotekoisen kuntarajan "väärällä" puolella. Yhteydet hoidetaan busseilla ja raideliikenteellä, tai jos pelkillä busseilla, niin vaihtoehtoja on silti aina enemmän kuin yksi.
Kolmosvyöhyke jää sitten näiden ekojen esikaupunkien taakse. Sieltä on tyydytty perinteisesti palvelemaan keskustaa joko yhdellä suoralla bussilla tai jopa raiteella+liityntäbussilla.
Poikkeuksia tietysti on, niistä varmaan suurimpana yksittäisenä lähijunien rinnalla tarjottavat suorat bussit. Nehän säilyisivät Leppävaarankin tapauksessa, vaikka 205 jäisikin Meilahteen. Leppävaara nyt joka tapauksessa kuuluu minusta selkeästi tähän kolmosvyöhykkeeseen.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Ruuhka-aikaan on täyttä, sen ulkopuolella näyttää olevan hyvinkin tyhjää. Päällimmäiset syyt lienevät, että pääasiallinen palvelualue on vain Perkkaa ja Leppävaaran keskusta sekä se, että lipun hinta on tuplat verrattuna Pitäjänmäkeen.
Pitäjänmäkeen verrattuna kyse on tietysti matkustustarpeenkin vähäisyydestä: Leppävaara tarjoaa palveluita merkittävästi enemmän. Kampin kehittymisen imu ei siis toimine sinne. Siinä mielessä Malmi ehkä olisi parempi vertailukohde. Mutta puolustan kyllä 70-sarjaakin samoista syistä. Ja niiden tavoin mielestäni 205:llekin olisi hyväksi, jos se heiluroisi Leppävaaran asemalta vielä eteenpäin ainakin Hämevaaraan.
Myönnän toki, että yhteys on henkilökohtaisesti tärkeä minulle, koska kuljen monta kertaa viikosta Leppävaarasta Etu-Töölöön, joten näkökulmani ei välttämättä ole täysin objektiivinen. Tosin jos valinnaksi laitettaisiin Topeliuksenkadun ratikka sillä ehdolla, että suora 205 Töölöön lakkaa, olisin valmis silti ratikkaa kannattamaan.
Tämä toki liittyy kokonaisuutena kestokysymykseen siitä, kuinka paljon keskustan liikennettä ylipäätään voitaisiin hoitaa bussiliityntänä raitiolinjoille. Itse en varauksetta sitä kannata, ennen kaikkea siksi, etten erityisen paljon luota, että raitioliikennettä sillä keinolla saataisiin pelaamaan kunnolla.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Munkkivuoren palvelu ei saa heiketä- joko ratikka 18:n lenkille tai linja 14 voitaisiin jättää - reitille Pajamäki-Pitäjänmäentie-Huopalahdentie-Linjan 18 lenkki, pysäkit Naantalintie-Raumantie. Siitä linja jatkaisi Munkkiniemen aukiolle, siitä linjan 53 reittiä Meilahteen korvaten sen, sieltä linjan 16 reittiä Hernesaareen. Pisararadan valmistuttua ei voida väittää ettei junayhteyttä olisi, ja linja 16 voitaisiin lopettaa - Etelä-Kulosaarta palvelisi linjan 81 jatke Suolakivenkatu-Kipparlahden silmukka-Risto Rytin tie - uudet pysäkit Hitsaajankatu, Kipparlahti,Kulosaaren Puistotie/Tupasaarentie, Risto Rytin Tie, Kluuvi. Lisämatka-aikaa 4 min.
Vs: Munkkivuoren raitiotie
Eihän 205 ja Topeliuksen ratikka sinänsä ole toistensa kilpailijoita muuten kuin sen Topeliuksen katutilan osalta. Jos Perkkaalta riittää kysyntää sekä 205:een että 206:een keskustaan asti, niin sittenhän 205 voisi ajaa Paciuksenkadulta Mechelininkadun kautta Kampin terminaaliin. Siinä vaan on ongelmana sairaala-alueen tavoitettavuus, kun sinne tullaan "takakautta". Vaikuttaakohan se paljonkin työntekijöiden kävelymatkoihin?
Kun käytät linjaa säännöllisesti, niin miten suuri vaihtuvuus siinä sairaalan kohdalla on? Eli matkustetaanko Espoosta paljon sairaalaan ja päinvastoin? Entä onko linjalla Helsingin sisäistä matkustusta Munkan ja Kampin välillä?
Yksi bussilinja sinänsä voisi varmaan Topeliukselle jäädäkin, 205 ei edes kulje kovin tiheästi. Mutta kaikkien bussien poistamisen lisäbonuksena saisi vielä pysäkitkin pois, mikä näkyisi osittain parkkipaikkojen vähenemisen pienentymisenä. Mä nimittäin uskon, että jos Topeliuksen ratikka johonkin kaatuu, niin juuri niihin parkkipaikkoihin.
Sellaista tilannetta tuskin tullaan virastoissa hyväksymään, että parkkipaikat jäävät ja ratikat ovat autokaistoilla, sillä huonoa ratikkaa ei kannata tehdä ollenkaan. Ja se hyvä ratikka + pyörätie tai -kaistat taas vähentää parkkipaikkoja aika reippaasti.
---------- Viesti lisätty kello 16:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:19 ----------
Ratikan ei kannata kiertää Ulvilantietä, koska silloin ratikka kärsisi suurilta osin samoista ongelmista kuin bussi 18 nyt Munkkivuoressa, olkoonkin että siitä tulisi säännöllisempi kuin bussista Huopalahdentien ja Paciuksenkadun järjestelyiden vuoksi.
Jonkinlainen bussi Pajamäki – Ulvilantien lenkki – Munkkiniemi voisi tietysti tukea ratikkaa ja syöttää siihen matkustajia, mutta jotenkin minusta tuntuu, ettei tällaiselle pienen alueen kiertelylinjalle kuitenkaan riitä matkustajia. Johan näistä on kokemuksia, ja lähinnä huonoja sellaisia. Pelkästään Munkinseudullakin on ollut 33, Munkkiniemi - Tarvo, ja 35, Munkkivuori – Tali, mutta ei sellaisia käytetä. Lännessä oli joskus 46T, pohjoisessa noita lokaalikiertelijöitä on vieläkin olemassa, ja osa idän liityntälinjoistakin on vähän sellaisia.
Ajattelitko, että tämä bussi kulkisi sitten Hernesaareen asti? Silloinhan se olisi täsmälleen päällekkäinen ratikkalinjan 5 kanssa, joten se ei kyllä ole perusteltavissa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä