Mielipiteitä bussien matkustusmukavuudesta

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
23
Olenko kokemuksineni yksin?

Olen asunut Helsingissä vuodesta 2000 lähtien, enkä ole vieläkään tottunut sen paremmin kaupunkien sisäisten linjojen kuin seutuliikenteenkään bussien tarjoamaan kyytiin. Epämukavuutta aiheuttavat tärinä, huono sisäilman laatu ja melu. Yli 15 minuutin matkasta seuraa selkeää pahoinvointia, mikä onkin ohjannut minut junien ja ratikoiden käyttäjäksi silloin, kun se on mahdollista. Raiteilla kyyti voidaan tehdä tasaiseksi ja mukavaksi (sekä henkilöautolla). Bussissa taas lähes säännöllisesti hammaskalusto paukkuu suussa, kun ajetaan kaivonkansien yli.

En ihmettelisi, jos matkustusmukavuus osoittautuisi merkittäväksi syyksi yksityisautoilun suosion lisääntymiseen.

Olen matkustanut koko lapsuuteni koulumatkat busseilla, mutta jotenkin minusta tuntuu että ennen ne olivat mukavampia. Mahtaako nykyisen bussikaluston matalalattiaisuudella olla osaa matkustusmukavuuteen? Entä kuljettajien ajotavoilla, kun kaasua ja jarrua poljetaan pohjaan vuoronperään, etenkin kantakaupungin alueella?
 
enqvisti sanoi:
Olenko kokemuksineni yksin?
Et ole yksin.

Olen huomannut välillä samaa. Jotkut bussifirmat säästävät kaluston mukavuudessa, kun haluavat mahdollisimman halvalla kyytiä YTV:lle. Kyllä kaupunkibusseissa pitäisi olla minusta paksut, pehmeät penkit. HKL:n kaasubussien penkit ovat kamalan kovia, hyviä taas ovat ainakin Connexin seutubussien ja vanhojen City L:ien penkit.

Mistähän tuo räminä ja kolina johtuu, kun joissain busseissa sitä esiintyy enemmältikin ja toisissa taas ei? Jos tuo melu ja penkkien mukavuus saataisiin kohdalleen, olisi hyvä, ei mikään vakiovuorokalusto kaupunkiin kuitenkaan sovellu vaikka onkin kieltämättä mukava pitemmillä matkoilla. Kaupunkibussin olennaisin ominaisuus on olla sellainen, että sillä on helppo tehdä lyhyitäkin matkoja, poistumisen ja sisääntulon pitää olla nopeasti tehtävissä.
 
enqvisti sanoi:
Olen matkustanut koko lapsuuteni koulumatkat busseilla, mutta jotenkin minusta tuntuu että ennen ne olivat mukavampia.
Minusta bussien matkustusmukavuus on ajan mittaan parantunut huomattavasti. Ennen Volvo B10M:n valtakautta ajeltiin kaiken maailman Sisuilla, hetkuilla ym. häkkyröillä, joiden melu ja tärinä on ihan eri luokkaa nykybusseihin verrattuna. Korit olivat askeettisia ja kylmiä. Talvella yksinkertaiset ikkunat huurtuivat eikä niistä nähnyt edes ulos.

Volvo B10M ja 1970-luvun lopussa kehitetyt korit (esim. Wiima K200, Ajokki 5300) tarjosivat mahdollisuuden tehdä bussi, jonka matkustusmukavuus täyttäisi nykyajankin vaatimukset. Kuitenkin usein päädyttiin ratkaisuihin, jotka heikensivät matkustusmukavuutta. Manuaalivaihteistolla meno oli usein nykivää, kernipenkkeihin verrattuna nykyiset pehmustetut peltikupit ovat luksusta, istuinväljyys oli suunniteltu lapsille, joillakin firmoilla oviratkaisut olivat epäkäytännöllisiä. Pääkaupunkiseudulla on vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla siirrytty kauttaaltaan kaupunkiliikennemäisiin ratkaisuihin.
 
enqvisti sanoi:
Olenko kokemuksineni yksin?
Täytyy muistaa että kaupunkibussit ovat aina rakennettu aika sparttalaisiksi kaukoliikenteen ja maaseudun paikallisbusseihin verrattuna, koska niillä ajetaan lyhyitä matkoja, ja ylellisesti sisustettu bussi ei kestäisi kovaa kulutusta. Kaupunkien katuverkon kunto ja kuljettajien ajotyyli vaikuttavat myös paljon millaiseksi kokee matkan. Siitä, että jotkut pitävät bussilla matkustamista epämukavana, ei taideta päästä eroon millään konstilla.

Itselläni oli pikkupoikana kammo HKL:n bussilla ja valitettavasti myös ratikalla matkustamista kohtaan, koska näissä kulkuneuvoissa sai harvemmin istumapaikan, ja jos sai, niin ei kestänyt kauan kunnes joku eläkeläispappa tai -mamma komensi seisomaan. Lähiliikenteen busseissa (omat kokemukseni lähinnä koulumatkoista Espoon Auto Oy:n kyydissä) oli mukavampi matkustaa, mutta huonoa näissä oli kiivasluontoiset lapsivihamieliset kuskit jotka joskus aiheettomasti heittivät kaikki lapsimatkustajat ulos joidenkin teini-ikäisten törttöilyn vuoksi tai jättivät pysähtymättä kotipysäkillä.

t. Rainer
 
Ikaruksista en pidä, en kuljettajana enkä matkustajana. Vogelsitzen penkit ovat ainakin isokokoiselle huonoja. Lisäksi penkit ovat niin tiheässä, että joudun istumaan koko matkan polvet kiinni edessäolevassa penkissä. Jotkut lähiliikennekorit olivat aikoinaan varsinaisia painajaisia, kun istumaan ei mahtunut kuin ehkä maksimissaan viidellä penkillä koko autossa. :evil: Tällaisia olivat esimerkiksi vanhat Auto-Arvela/TransBusin M-Wiimat ja Jyväskylän Liikenteen Ajokki 8000 -koriset autot 78 ja 79, joissa oli enemmän penkkejä kuin katuriversioissa.

Scaloista ja Carrus City -koreista ei ole pahaa sanottavaa.

Hauskaa on muuten se, että etenkin naispuoliset kaverit sanovat käyttävänsä aina raitiovaunuja keskustassa. Jos olen Rautatientorilla ja haluan Hakaniemeen tai Sörnäisiin, menen lähes aina bussilla, en ikinä raitiovaunulla ja metrolla vain silloin, jos olen jo valmiiksi tunnelitasolla. :D Lyhyillä matkoilla metron nopeampi matka-aika tuhrautuu nopeasti laituritasolle menemiseen ja sieltä pinnalle palaamiseen. Vahvan mutu-tiedon perusteella bussi on raitiovaunua nopeampi matkalla torilta Hakaniemeen tai Sörnäisiin. :wink:
 
Minusta nykyaikaisilla busseilla on todella mukava matkustaa.

Poikkeuksen tekee Lahti Scala, jos siinä ovat "Enjoy"-istuimet(perusmalli). Istuimet ovat asennettu väärään asentoon, niin että istuinosa viettää enemmän alaspäin kuin muissa penkeissä. Tästä syystä, minulla alkaa ahteri kolottaa näissä autoissa. Muuten scaloissa ei ole valittamista - äänieristyksiin on esim. satsattu enemmän kuin ikaruksissa.

Sitten taas kunnon rämisijät ovat HELB:n 93-sarjan 402:set. Näissä tosin on erinomaiset penkit.

Tämän ajan mukavin linja-auto on minusta Volvo 8700LE.
 
Matkustusmukavuutta on monenlaista ja täytyy sanoa, ettei uusinkaan tekniikka aina takaa tasaista kyytiä. Mutta tähän vaikuttaa mielestäni useimmiten ennemminkin kuljettajien ajotaito kuin kaluston kunto. Vaikka istuimissa tosiaan olisi väliin toivomisen varaa. Itse en kannata plyysisten laiskanlinnojen käyttöä kaupunkiautoissa, olen vuosikaudet matkustanut vaneripenkeilläkin Thessalonikissa ja hyvin ne toimivat! Penkkien sijoittelu toki ratkaisee paljon. Kangaspenkit tahtovat nuhraantua pikaisesti, eikä niitä selvästikään uusita tai edes siivota kunnollisesti riittävän usein. Ikaruksissa on kitinöitä ja kolinoita monenlaisia ihan uutenakin, käytetyt materiaalit varmaan ratkaisevat. Mutta olipa yksi Carrus-sarjakin oikea vinkulelu, ne turkoosein hammassuojin varustetut istuimet, suttuiset harmaat värit jne. Mitä taas tulee Connexin vanhoihin tanskalaisiin autoihin, niin niitten suurin haitta on juuri nuhjuisuus ja käsittämätön määrä maitoistuneita ikkunoita! Mutta luulenpa kaluston kuluvan ja sottaantuvan entisestään kun kilpailutuksen takia säästetään kaikessa mahdollisessa, uusia autoja hankitaan kyllä , mutta niitä ei huolleta tarpeeksi.
 
Tänään matkustin linjan 362T bussilla, joka oli Connexin auto #334. Selvitin, että alusta oli Scania L94UB4x2 ja kori Ikarus E94. Tässä on yksi esimerkkitapaus, jonka kyytiä kutsuisin epämukavaksi. Kyseessä on sentään seutulinja, jolla matkustava saattaa viettää kyydissä vaikka 40 minuuttia. Mielestäni ei olisi liikaa vaadittu että tärinän vaimennukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Vaatiiko bussi päällensä sen neljä tonnia ihmislihaa, ennenkuin jousitus alkaa toimia tarkoituksenmukaisesti?
 
enqvisti sanoi:
Vaatiiko bussi päällensä sen neljä tonnia ihmislihaa, ennenkuin jousitus alkaa toimia tarkoituksenmukaisesti?
Scanioissa sekään ei auta kun niitä jousia ei ole muistettu tehtaalla autoon asentaa. :lol:
 
Turhaan näistä pääkaupunkiseudun bussien matkustusmukavuuksista nuristaan. Itse tulin matkanneeksi kotiin "Painajais-konsernin" paikallislinkillä. Edellisesti "nautinnosta" oli ehtinyt kulua kahdeksan kuukautta. Oli päässyt unohtumaan, miksi paikallisbussilla matkustaminen ei ole nannaa. :(
  • linjakilpi. Joko lasi on paskanen, itse linjarullan numerot ovat haalistuneita, kuljettaja on unohtanut sytyttää nauhojen taustavalon tai linjarullan numerot ovat mustia valkoisella pohjalla. Miten mustat linjanumerot valkoisella pohjalla huonontavat matkustusmukavuutta. No, kun auringonlaskun jälkeen silmät tottuvat ympäristön hämäryyteen ja yhtäkkiä kadulla/tiellä kurvaa kyseisellä linjakilpisysteemillä varustettu romu, niin valkoinen tausta linjanumeron ympärillä loistaa kuin majakka ja silmät sokaistuvat. Näin syntyy bussien turhia pysäyttämisiä
  • peltiset imukuppipenkit + töyssyt ajoreitillä + onnettomat jousitukset. Häntäluut saavat kyytiä, kun kuljettaja kuvittelee olevansa Rimi Käikkönen. Ah, ne ihanat :twisted: puolimetriset Linnanmäen Space Shot -tyyliset ilmalennot - bussilipun kylkiäisinä
  • pakokaasukäryt. Mitä kovempi pakkanen, sitä pahemmin pakokaasut tuuppautuvat matkustamon puolelle matkaseuraksi. Voi unohtaa ravintolareissut, kun bussilipun hinnalla saa darraa pahempaa päänsärkyä
Seuraava paikallisbussilla matkustamisen ajankohtaan lienee mahdollisesti 8 kuukautta. Oho... se on vasta ensi heinäkuussa, jolloin kesästä ja kärpäsistä nautitaan, ei ainakaan imukuppipenkeillä nauttien :D Minä kyllä koen saavani vastinetta 2:lle tai 3:lle eurolle pääkaupunkiseudulla, sitä tunnetta kokee todella harvoin kehä kolmosen ulkopuolella (Tamperetta/Turkua lukuunottamatta).

Piirka
 
Piirka sanoi:
  • linjakilpi. Joko lasi on paskanen, itse linjarullan numerot ovat haalistuneita, kuljettaja on unohtanut sytyttää nauhojen taustavalon tai linjarullan numerot ovat mustia valkoisella pohjalla. Miten mustat linjanumerot valkoisella pohjalla huonontavat matkustusmukavuutta. No, kun auringonlaskun jälkeen silmät tottuvat ympäristön hämäryyteen ja yhtäkkiä kadulla/tiellä kurvaa kyseisellä linjakilpisysteemillä varustettu romu, niin valkoinen tausta linjanumeron ympärillä loistaa kuin majakka ja silmät sokaistuvat. Näin syntyy bussien turhia pysäyttämisiä
Onneksi tuota valkoisella pohjalla olevien numeroiden ja/tai tekstien esittämistä ei harjoiteta kovin laajassa määrin, mutta senkin edestä erään konsernin toimesta. Onneksi heilläkin on vielä paljon autoja, joissa linjanumero/määränpää voidaan esittää mustalla pohjalla.

Konsernin käyttämissä elektronisissa linjakilvissä ei sentäs tähän hulluuteen ole menty. Lopputulosta voi kuin miettiä, millaista olis musta teksti joko keltavihreällä tai oranssilla taustalla.
 
enqvisti sanoi:
Tänään matkustin linjan 362T bussilla, joka oli Connexin auto #334. Selvitin, että alusta oli Scania L94UB4x2 ja kori Ikarus E94. Tässä on yksi esimerkkitapaus, jonka kyytiä kutsuisin epämukavaksi.
Kokeilepas saman firman samanlaisia autoja, joita on vain hieman venytetty lisäämällä yksi akseli taakse. Kun täällä jo muutkin puhuivat krapulaa vastaavasta olotilasta, niin nämä telibussit ovat hyviä tapoja päästä kyseiseen olotilaan. Tärinää ja meteliä kun riittää melkoisesti...

Tänään tuli matkustettua saman konsernin 7 vuotta vanhalla telibussilla ja kyyti oli huomattavan tasaista. Matkustamisesta jopa nautti.
 
TEP70 sanoi:
Ikaruksista en pidä, en kuljettajana enkä matkustajana.
Jep, oon nyt tehnyt empiiristä tutkimusta eri bussikoreista ja täytyy sanoa että se vanha (?) Ikarus E94 on tämä kyseinen murheenkryyni. Uudemmasta E94:stä ei ole vielä muistikuvia tahi tiedostettuja matkustuskokemuksia.

Volvo 8500 & 8700 sekä Lahti Scala saa pisteet meikäläiseltäkin. Mutta ei jossain Lahti 402:ssa myöskään ole mitenkään hassumpi matkustaa. Perun sanani, enkä leimaa kaikkia busseja niiden Ikarusten vuoksi.

Tänäänkin matkalla etu-Töölöstä Ruskeasuolle 39:llä sai jo päänsäryn aikaiseksi. Toisinaan joudun matkustamaan kyseisellä bussityypillä jopa Espoon Karakallioon asti, nimittäin 248 -linjalla. Hyi olkoon.
 
:? Miksi pilkaatte vain Ikaruksia? Eivät ne nyt todellakaan niin huonoja ole. Mielestäni paljon kamalampaa hytkytystä ja nuhjuisuutta ja maitoisia ikkunoita tarjoavat ne kuuluisat Tanskandoggit tai ne kitisevät Carrukset joista jo marisin. Eikä Scalankaan sisustus nyt mikään kauneuden huippu ole, harmaata ja synkkää sisäväriä yleensä runsaasti! Eikö muita värejä ole muka tarjolla? Tosin värikkyyttähän on haettu joissakin STA:n Ikaruksissa, ne mintunvihreät otetangot vaan alkavat olla aika likaisia ja nuhraantuneita. Ja Könkördiällä taisi olla niitä Kärry:n hankkimia muuten mainioita Carruksia, mutta joiden siniset otetangot saastaantuivat alle vuodessa! Mutta kattorakenteissa ei väri kai haittaisi. Jo edesmenneeet HKL:n Ajokki Cityt olivat myös yllättävän harrastelijamaiseen tyyliin kootut. Uudet Volvo 8700 autot ovat kyllä hienoja, mutta ainut ihmetys on se takaoven takuinen piippuhyllypenkki! Miksi portaikko pitää tukkia sillä levikeellä niin tehokkaasti? Olisi laitettu yksi istuin poikittain ennemmin.
 
Vaikka en pk-seudun päivittäismatkaaja ole, niin onhan noita omakohtaisia kokemuksia tullut sen verran hankittua, että uskaltaa tähänkin ketjuun sanasen sanoa,

23Ají Anárjiri sanoi:
:? Miksi pilkaatte vain Ikaruksia? Eivät ne nyt todellakaan niin huonoja ole. Mielestäni paljon kamalampaa hytkytystä ja nuhjuisuutta ja maitoisia ikkunoita tarjoavat ne kuuluisat Tanskandoggit
Ikarus EAG:lla tuntuisi olevan kaikesta edistyksestään huolimatta vieläkin lähes valovuoden matka länsimaiselle tasolle. Mitä se taso pitää sisällään, voidaan johtaa vaikkapa siitä, miksi L94 alustalle tehty Scala on verrattain mukavampi kulkine kuin saman vuosimallin Ikarus E94F.

Tanskandoggit, vai pitäsikö vain sanoa Säfflet, nuo jo yli 10 vuoden ikään pääseet Volvo-alustaiset kulkimet ovat toki huonoja YTV-liikenteessä, jossa istumapaikkojen määrällä on merkitystä. Kaupungin sisäisessä liikenteessä ja vähemmän kuormitetuilla linjoilla niilläkin saa kuitenkin hyvätasoista kulkua. Suurimmat ongelmat ovat oikeastaan istumapaikkojen minimaalinen määrä (pituus 12 metriä) ja huolto.

Volvo on onnistunut B10BLE -alustallaan tekeen sellaisen konseptin, että kunhan vaan korin mitat venytetään 13 metrin tuntumaan, on meillä valmis suosikkibussi tyydyttään monet tarpeet. Tässä Säffle juurikin häviää vaikka alusta on samaa kauraa, kuin monien (ja minunkin) kehumassa City L:ssä.

23Ají Anárjiri sanoi:
tai ne kitisevät Carrukset joista jo marisin. Eikä Scalankaan sisustus nyt mikään kauneuden huippu ole, harmaata ja synkkää sisäväriä yleensä runsaasti! Eikö muita värejä ole muka tarjolla?
En ihan suoraan niele carruksien kitinää. Toki vanhemmissa yksilöissä niitäkin on häiritsevissä määrin, mutta niin on ihan varmasti muissakin samanikäisissä kaupunkibusseissa. Jälleen voi tietty laittaa sen "pallon" huollon suuntaan, mutta auton ollessa huollossa, ei kaikki resonanssitekijät varmastikaan erotu kun auto on paikallaan. Muutamalla ruuvinkiristyksellä varmasti saataisiin ihmeitä aikaan.

Mitä Scalan sisäväreihin tulee, niin rahalla saa - esimerkkejä voi hakea Pohjolan Liikenteen ja Väinö Paunu Oy:n Scaloista, joissa kyllä värimaailmaa riittää. Paunulla tuo harmaus ei ole tosiaankaan se hallitseva väri. Tervetuloa kokemaan.
 
Takaisin
Ylös