HSL:n alustava taloussuunnitelma 2012 - 2014

Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

On taas se aika vuodesta.

Kaupsun listalta lötyy HSL:n strategia josta selviää seuraavaa vuodelle 2012.
- Helsingin kuntaosuus nousee 172 miljoonaan euroon, se on 2010 162 miljoonaa euroa.
- Lipputulojen arvioidaan Helsingissä nousevan 7 miljoonaa euroa, mikä on seurausta 2% kasvusta lippujen määrässä ja 5% hinnankorotuksesta, jälkimmäisen tuotta lienee 5 - 6 miljoona. Jos lipunhintoja ei haluta nostaa niin Helsingin pitänee kaivaa jostain noin 15 miljoonaa euroa. Tuo on noin 9% vuosikorotus. Valistunut arvaus että ei mene läpi enää toisena vuonna peräkkäin.

Koko HSL:n tasolla kasvu tulee lähinnä liikennöintikuluista (31 miljoona 35 milljoonasta).
- Ratikoiden liikennöintikustannukset kasvavat 2012 1,2% ja metron 1,4%, tuo on yhteensä suuruusluokka millin pari.
- Bussien kuluindeksin kasvu on 5,4% josta dieselveron korotus 1,4%, tämä ei tosin ole kai ihan sama asia kuin kulujen kasvu.
- Bussien kulut koko HSL:n tasolla on 295 miljoonaa joka on 53,2% kaikista kuluista. Viime vuoden vastaavaa lukua ei mainita, pitänee etsiä, mutta 2009 se oli 232 miljoonaa.

Ei tää nyt toimi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Kun katselin noita liikennemuutoksia vuosille 2012-2014 niin monille bussilinjoille joudutaan lisäämään autoja jatkuvasti kasvavien matkustajamäärien tai lisääntyvien ruuhkien ja sitä kautta matka-aikojen pitenemisen takia. Ensi vuodelle lisätään 13 autoa, jakautuen seuraaville linjoille:

h14 +1
h57 +1
h58,B,59 +1
h70T +1
h77A +1
h79 +1
h84 +1
h94,95,97 +1
107 +1
132 +1
158 +1
550 +2 (sunnuntaille)

Lisäksi ensi vuonna varaudutaan mahdollisiin kapasiteetti -ja ajoaikalisäyksiin, kustannusvaikutukset:

Helsingin sisäinen liikenne: 1 200 000€
Espoon sisäinen liikenne: 300 000€
Vantaan sisäinen liikenne: 400 000€
Seutuliikenne: 600 000€
 
Nämä tarjonnan lisäykset olemassaoleville linjoille voisi karsia heti alkuunsa pois, kun ei kerran ole rahaa. Jos nuo Helsingin sisäiset ovat kokopäivävuoroja, tuosta tulee jo noin 3 miljoonaa. Varmasti ne sinänsä ovat perusteltuja, mutta kansa ei osaa kaivata sellaista mitä ei ole. Helpompi jättää nuo tekemättä kuin karsia jotain olemassa olevaa.
 
Nämä tarjonnan lisäykset olemassaoleville linjoille voisi karsia heti alkuunsa pois, kun ei kerran ole rahaa. Jos nuo Helsingin sisäiset ovat kokopäivävuoroja, tuosta tulee jo noin 3 miljoonaa. Varmasti ne sinänsä ovat perusteltuja, mutta kansa ei osaa kaivata sellaista mitä ei ole. Helpompi jättää nuo tekemättä kuin karsia jotain olemassa olevaa.

Eli mielestäsi on ihan ok, että kaikki halukkaat eivät mahdu kyytiin?
 
Eli mielestäsi on ihan ok, että kaikki halukkaat eivät mahdu kyytiin?

Millä noista luetelluista Helsingin bussilinjoista on sellainen tilanne, että toistuvasti jätetään matkustajia pysäkeille kun kyytiin ei mahdu?
 
Millä noista luetelluista Helsingin bussilinjoista on sellainen tilanne, että toistuvasti jätetään matkustajia pysäkeille kun kyytiin ei mahdu?

Ainakin linjoilla 14, 58, 58B, 59 ja 84 on jouduttu jättämään porukkaa pysäkeille. Linjojen 70T ja 79 tilannetta en tunne tarkemmin, mutta ei niillekään nyt ihan huvikseen olla liikennettä lisäämässä. Uutta Alppikylän asuinaluetta palvelevella linjalla 77A puolestaan pyritään vuorotarjonnan lisäämisellä välttämään jo etukäteen tilanteita, etteivät kaikki mahtuisi kyytiin. Metron liityntälinjojen 94, 95 ja 97 lisäautolla puolestaan parannetaan liityntäliikenteen luotettavuutta. Bussit ovat olleet toisinaan pahasti myöhässä, kun Turunlinnantien ruuhkassa yksi pysäkinväli saattaa viedä 10 minuuttia. Linjalla 57 puolestaan vuoroväliä jouduttiin pidentämään tulevaksi talveksi, kun reittiä jatkettiin Latokartanon päässä. Lisäautolla vuoroväli on mahdollista palauttaa viime talven tasolle. Suurin osa taloussuunnitelmassa ensi vuodelle esitetyistä lisäyksistä on ruuhkavuoroja.
 
Ainakin linjoja 14,58,58B ja 59 vaivaa ketjuuntuminen, miten siihen auttaa vuorovälin tihentäminen autoja lisäämällä? Entistä enemmän vain ajetaan jonossa kuten jokerilla nykyisin. Linjan 84 osalta totean että aiemmin oli parempi systeemi kun myös linjalla 86 pääsi Reiherintielle, jostain kummansyystä 86 piti saada vietyä suorinta tietä Santikseen, jos 86 laitettaisiin takaisin vanhalle reitilleen niin tuskin 84 olisi enää ylikuormitettu. 57:n reitin pidennys taisi vaikuttaa matka-aikaan n.2min? Oliko aikataulu tehty todellakin niin tiukaksi ettei samalla kalustolla enää voitu pitää entistä vuoroväliä? Alppikylän uudesta asuinalueesta on rakentumassa 2000 asukkaan pientalovaltainen alue, kovin paljoa kerrostalorakentamista alueelle ei tule, kuinkahan moni näiden pientalojen asukkaista todellisuudessa alkaa käyttämään joukkoliikennettä? Uskoisin että aika moni pitäytyy omassa autossa, miksi lisätä tarjontaa etukäteen kun ei vielä edes tiedetä kapasiteetin tarvetta? Vuoroväliä ja kalustoahan on helppo tarpeen vaatiessa lisätä vaikka kesken aikataulukauden jos tarvetta ilmenee.
 
Tuo alustava taloussuunnitelma on kyllä aika outo. Perustetaan sitä, tätä ja tuota. Kuninkaantammeenkin kaksi bussilinjaa. Busseille on lueteltu vaikka mitä, ratikoille ei mitään. Toukokuulle päivätyssä paperissa puhutaan sujuvasti linjoista 01N ja 02N, jotka kuitenkin lakkautetaan jo elokuussa 2011. Kai se nyt oli toukokuussa tiedossa? Minusta taloussuunnitelmaa pitäisi edeltää jonkinlainen lyhyen tähtäimen linjastosuunnitelma, jollaista käsittäkseni ei ole tehty. Esimerkiksi kantakaupungin bussilinjoissa on paljonkin miettimistä eivätkä ongelmat ratkea sillä, että laitetaan lisäauto 14:lle.

Toivottavasti ennen seuraavaa taloussuunnitelmaa HSL tekee kunnollisen linjastosuunnitelman, jossa ratkaisut on mietitty tarkoin ja perusteltu hyvin. Niiden pohjalta voi sitten miettiä taloussuunnitelmaa.

Ja raitiolinjojen muutoksetkin olisi kiva ottaa mukaan taloussuunnitteluun. Siellä ne isot rahat ovat, eivät missään uusissa ruuhkabussivuoroissa.

Summat ovat myös todella kummallisia. Joko on laskettu väärin tai kirjattu jotain muuta väärin. Katsokaapa esim. Keravaa. Nyrkkisääntönähän on ollut, että yksi bussien kokopäivävuoro on noin 300 000 e/v. No, Keravalla lisätään sisäiseen liikenteeseen yksi auto lauantaisin. Siis vain lauantaisin. Se maksaa 300 000 e/v! Samalla linjalle 973 lisätään kaksi autoa ma-la ja tästä tulee kustannuslisäystä 597 000 e/v. Jälkimmäinen summa tuntuu loogiselta, ensimmäinen ei ollenkaan.

Ainakin linjoilla 14, 58, 58B, 59 ja 84 on jouduttu jättämään porukkaa pysäkeille.

Nämä ovat kasinelosta lukuunottamatta kaikki linjoja, joilla bussit eivät pärjää muutenkaan. Jos bussit nyt ovat niin pahasti sumppuuntuneet, ettei jonon ensimmäiseen mahdu, niin kuten Aki totesi, ongelma ei korjaannu sillä, että siinä kahden auton letkassa on kohta kolmaskin perässä.

Sekä 14 että 58 hyötyisivät todennäköisesti enemmän siitä, että epäsynkassa vajaalla kuormalla kulkevat B-vuorot lopetettaisiin ja autot siirrettäisiin päälinjalle. Kustannukset eivät muuttuisi, mutta palvelutaso paranisi. Epäsynkkaa ei ehkä ole paperilla, mutta kun molemmat päälinjat ovat epäluotettavia, niin se kesken matkaa mukaan tunkeva B-vuoro ei osu siihen mihin oli tarkoitus, kun emolinjan autot eivät tule silloin kun niiden pitäisi.

84 on mielenkiintoinen tapaus, yksi tiheimmistä liityntälinjoista. Siellä se lisäauto ehkä sitten puolustaa paikkaansa. Kun nyt Laajasalon ratikka jotenkin etenisi, että saisi jatkossa massat kuljetettua massojen kuljettamiseen optimoiduilla kulkuneuvoilla.
 
Millä noista luetelluista Helsingin bussilinjoista on sellainen tilanne, että toistuvasti jätetään matkustajia pysäkeille kun kyytiin ei mahdu?
Tänään jäin h54:sta ulos n. klo 16, mutta sitä ei olekaan listalla, harmi. Toistuvasti ko. linjalla on ollut seisomapaikatkin kortilla.

Jotain hyvääkin: 519:n hiljaisen ajan liikennettä pidennetään ja vuoroväliksi tulee ruhtinaallinen 30 min nykyisen 60 min sijaan, jes! Nykytilanne on toivoton, varsinkin, jos lähtö- tai tavoitepiste ei ole Lentoasema, Malmi tai Itäkeskus, vaan joku paikka näiden välillä. Siinä tapauksessa ei ole ollut mahdollista käyttää joukkoliikennettä 23.30 jälkeen. Ja sitä ennenkin esim. 45 min odottelu talvipakkasissa ei ole ollut kovinkaan mukavaa.

Vieläkään en saa vastausta siihen, aiotaanko 550:n vuoroväliä tihentää vielä kaksi kertaa (1 minuuttiinko?) vai aiotaanko kalustokokoa kasvattaa. Kalustokoon kasvattaminen voisi olla mieleikkäänpää nykyisin puuroutuvin vuorovälein.
 
H43 jatketaan Kuninkaantammeen, mistä se sinne siis menee?

Muistaakseni jo joskus vuosi sitten tulleessa HSL:n julkaisussa puhuttiin jostain uudesta tiestä, joka ilmeisesti rakennetaan Perhekunnantien jatkoksi. Samaa tietä kulkisi myös aamuyölinja 420N (eli muuten sama linja kuin nykyinen 400N paitsi siis tuon "uuden Perhekunnantien" kautta ajaen ja jatkaen Jumbolta lentoasemalle).
 
Vieläkään en saa vastausta siihen, aiotaanko 550:n vuoroväliä tihentää vielä kaksi kertaa (1 minuuttiinko?) vai aiotaanko kalustokokoa kasvattaa. Kalustokoon kasvattaminen voisi olla mieleikkäänpää nykyisin puuroutuvin vuorovälein.

Luin jostain että 550:lle olisi tulossa tuplanivel autoja ja vara-autot jätettäisiin pois linkin voin etsiä vähän myöhemmin.

---------- Viesti lisätty kello 4:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:29 ----------

Jos kerran Honkasuolle alkaa kulkemaan h45:nen ja luin jostain että vantaalta pitäisi tulla 44:nen. Kun mietin ja luin että h45:lle tulisi +1 lisää arki ja jos sinne ajetaan silloin pienkalustolla niin voi tulla tukalaa sitten esim.sunnuntaisin kun kulkee vain 2vuoroa eli 30min välein ja sinne olisi muuttamassa 1500 ihmistä jos olen oikein nähnyt. Ja sehän on "pienkyläkaupunki"
 
Luin jostain että 550:lle olisi tulossa tuplanivel autoja ja vara-autot jätettäisiin pois linkin voin etsiä vähän myöhemmin.

---------- Viesti lisätty kello 4:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:29 ----------

Jos kerran Honkasuolle alkaa kulkemaan h45:nen ja luin jostain että vantaalta pitäisi tulla 44:nen. Kun mietin ja luin että h45:lle tulisi +1 lisää arki ja jos sinne ajetaan silloin pienkalustolla niin voi tulla tukalaa sitten esim.sunnuntaisin kun kulkee vain 2vuoroa eli 30min välein ja sinne olisi muuttamassa 1500 ihmistä jos olen oikein nähnyt. Ja sehän on "pienkyläkaupunki"

Ainakin tuossa alustavassa taloussuunnitelmassa sanotaan jokerin osalta että vuonna 2013 uuden sopimuskauden alkaessa kapasiteettia lisätään kysyntää vastaavaksi joko kalustokokoa kasvattamalla tai vuoroja lisäämällä, kustannusmuutos on arvioitu vaihtoehdon 0+ mukaan (kalustokoko ei muutu, lisätään vuoroja) Eli ei varmaankaan ole tehty vielä mitään päätöstä kumpaan ratkaisuun päädytään.

Eiköhän sinne Honkasuolle riitä mainiosti h45 ja uusi Jokeri2 570, v44:sta ei juurikaan olisi hyötyä kun linjalla on vain muutama lähtö aamuin illoin. Tekstistäsi ymmärtää että linjaa h45 alettaisiin ajaa pienkalustolla, sitä et varmaan tarkoittanut? Tarkoittanet että Honkasuolle ajetaan myös jollain Jouko-linjallla?
 
Tuo alustava taloussuunnitelma on kyllä aika outo. Perustetaan sitä, tätä ja tuota.

Ehkä on ajateltu, että säästöt iskevät joka tapauksessa, mutta on helpompi saada vähän lisää subventiota, kun on helppoa karsittavaa. Kun karsintaa tehdään joka tapauksessa, on hyvä olla sellaista, josta se ei kirpaise niin paljon.

Sekä 14 että 58 hyötyisivät todennäköisesti enemmän siitä, että epäsynkassa vajaalla kuormalla kulkevat B-vuorot lopetettaisiin ja autot siirrettäisiin päälinjalle.

Tämä vähän helpottaisi toki jonoutumista, mutta ei poistaisi sitä. Jonoutuuhan Jokerikin. Mutta olisi toki parempi, että 58B:t tulisivat Meilahteen edes puolitäynnä kuin kokonaan tyhjinä.

Kustannukset eivät muuttuisi, mutta palvelutaso paranisi.

Vain jos nykyistä vuoroväliä harvennetaan, koska B-vuorojen autot eivät ehdi tekemään täyttä kierrosta B-linjan kierrosajassa. Tätä varmaan kuitenkin tarkoitit? Saattaisi varmasti sekin helpottaa, jos vain jonoutuminen helpottaa sen verran, että keskimääräinen odotusaika B-linjan varrella pysyisi samana. Normilinjojen häntien vuoroväli kuitenkin paranisi, joten matka B-linjojen alkuun varmaan nopeutuisi, kun matkustajia per auto olisi vähemmän.

Ja 5 min vuorovälin linjan, jonka jonoutuminen johtaa autojen tulemiseen 3/7 min välein, keskimääräinen odotusaika on 2,9 min. 6 min tasainen vuoroväli ei siis olisi kuin hitusen pidempi odotusaika (3 min). Tai jos nykyinen jakautuma on 2/8 min, on keskimääräinen odotusaika 3,4 minuuttia, ja jos uudella liikenteellä jakauma on 4/8 min, tämä aika yllättäen johtaa keskimääräisen odotusajan lyhenemiseen (vain 3,3 min). Tämä johtuu siitä, että alkuperäisessä tilanteessa hyvin pieni osa, vain 1/5 matkustajista pääsee siihen 2 min vuoroväliin ja keskim. 1 min odotusajalla. Jälkimmäisessä tilanteessa kolmasosa matkustajista pääsee keskimäärin 2 min odotusajalla, ja vain 2/3 matkustajista joutuu odottamaan keskimäärin 4 min (verrattuna lähtötilanteen 4/5 matkustajista).

Tämä on aika jännittävää, että harventamalla liikennettä päästään itse asiassa nopeampaan liikenteeseen!
 
Takaisin
Ylös