HSL-alueen poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma 2012-2022

Poikittaislinjasto ei ole minulle kovin tuttu juttu, kun en sitä käytä. Suunnitelma vaikuttaa minusta siinä mielessä oikeansuuntaiselta, että nykyistä kamalaa spagettia on yritetty selventää linjoja vähentämällä ja runkoistamalla sekä liikennöintiaikoja yhtenäistämällä. Noita jokereita minäkin voisin käyttää, lähinnä kai käytännössä nollajokeria.

Positiivista on myös sellainen ajattelumalli, jossa tuodaan esille esim. ajatus linjojen 39 ja 539 yhdistämisestä. Ollaan jo lähellä Munkkivuoren ratikkaan liittyvää Länsi-Helsingin runkolinja-ajattelua, jossa nykyiset 14, 39, 39A, 39N ja 539 voidaan korvata yhdellä runkobussilla ja samoin 14, 14B, 18 ja 18N yhdellä ratikalla. Eli kahdeksan nykyistä sössömössötunnusta kahdella selkeällä, laajojen liikennöintiaikojen ja kunnollisten vuorovälien linjalla. Sellaista joukkoliikennelinjastoa uskaltautuu jo käyttämään!

Joukkoliikenteen kehämäisiä runkolinjoja lisäävä perusperiaate on minusta hyvä, mutta kuitenkin tulee sellainen vaikutelma, että nollajokerin kohdalla homma on vielä aika lailla puolitiessä. Eihän tämä toki vielä mikään toteutussuunnitelma olekaan, mutta silti asia olisi kannattanut viedä vähän pidemmälle. Nyt tuo ajatus on aika heppoinen ja siinä on liikaa kysymysmerkkejä.

Teme, siellä rapparin lopussa on kuormitusennusteet linjaosuuksittain vuoden 2020 tilanteessa. Nykypäivä tosin puuttuu, mikä on aika surkea juttu. Melkein voisi vaatia, että HSL:n hallitus käskisi selvittää nykyiset kuormitukset ennen raportin hyväksymistä. Onhan se vähän hassua, jos ei suunnitelman laatijoilla ole tietoa siitä, miten kuormitettuja linjat todellisuudessa ovat missäkin päin linjastoa. Ennen kaikkea pelkään, ettei suunnittelijoilla ole ollut käytettävissä tietoa siitä, minkälaisia matkoja nollajokerilla oikeasti tehdään tänä päivänä. Voiko sen Herttoniemen katkon tosta noin vaan tehdä, vai onko iso osa matkoja sellaisia, joissa matkustetaan Herttoniemen yli? Ei siitä luikerrella pois puhumalla jostain 80A:n tulevasta tiheästä vuorovälistä.

Toinen suuri puute on se, että fakkiudutaan busseihin. Nollajokeri ajatuksena on hyvä, mutta bussina se ei välttämättä toimi. HSL:n hallitus voisi vaatia, että ennen raportin hyväksymistä selvitetään nollajokerin kustannukset ja palvelutaso tilanteessa, jossa
a) Helsinki luovuttaa HSL:n haluaman kaistatilan busseille ja perustetaan esitetyt 58, 59 ja 80A
b) bussikaistoja ei saada, mutta linjasto tehdään kuitenkin suunnitelman mukaan, luotettavuus ja ajoajat on sitten mitä on
c) tehdään ratikkalinja 58 Munkkiniemestä Kalasatamaan 10 min vuorovälillä, viedään 59 Itikseen ja unohdetaan 80A
d) tehdään ratikkalinjan 9 jatko Pasilasta Munkkiniemeen 10 min vuorovälillä, viedään 59 Itikseen ja unohdetaan 80A. Kalasatama hoituu sitten aikanaan muilla ratikkalinjoilla, poikittaisyhteys esim. seiskalla.

Väitän, että c on paras ratkaisu tilanteessa, jossa bussikaistat jäävät haaveeksi. D olisi ratkaisuna hyvin taloudellinen.

Ongelma tässä on se, että ne bussikaistat eivät synny niin, että HSL kirjaa johonkin raporttiin että tollaset tarttettas. Bussikaistoista tällaisessa laajuudessa päättää KSV:n esityksestä lautakunta, ja itse en pidä realistisena sitä, että Paciuksenkadulle ja Tukholmankadulle tulisi bussikaistat. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mikään läpihuutojuttu tuo ei ole. Toisaalta on hyvä, että HSL tekee aloitteen, jotta asiasta voidaan edes keskustella. No, ratikkakaistat siellä on jo, ja kapasiteettiakin niillä on. Siispä ratikkana nollajokeri olisi toimiva. Joku voisi tietysti vastoin parempaa tietoa sanoa, että jokeribussit voisivat ajella sitten ratikkakaistoilla, mutta senhän me tiedämme, että Tukholmankadulla ne eivät mahdu sinne eikä rv-kaistoja oikein voi leventääkään. Paciuksenkadulla taas on yksi harvoista kunnolla eristetyistä ratikkaradoista Helsingissä ja olisi nyt vaan hirvittävän sääli mennä sekin pilaamaan.

Jos taas avorahastusta ja bussikaistoja ei saada, niin koko nollajokerin voi bussina unohtaa. Se ei ole sen kummempi kuin nykyinen 58.

Sitten on kokonaan eri juttu, mistä tähän kaikkeen saadaan rahat. Nuo palvelutasohyödyt kun eivät ole mitään oikeita euroja, eli tämänkin suunnitelman toteuttaminen maksaa liikennöintikustannuksina maltaita. Bussiliikenteen kustannukset nousevat sellaista tahtia, että Helsinki ja muutkin kunnat ovat hätää kärsimässä, jos ne menevät hyväksymään ohjeellisesti noudatettavaksi tällaisen kokonaissuunnitelman, jossa sitten on piikki auki suurehkon volyymin linjalisäyksille, jotka eivät kuitenkaan de facto lipputuloja juuri kasvata.
 
Joukkoliikenteen kehämäisiä runkolinjoja lisäävä perusperiaate on minusta hyvä, mutta kuitenkin tulee sellainen vaikutelma, että nollajokerin kohdalla homma on vielä aika lailla puolitiessä. Eihän tämä toki vielä mikään toteutussuunnitelma olekaan, mutta silti asia olisi kannattanut viedä vähän pidemmälle. Nyt tuo ajatus on aika heppoinen ja siinä on liikaa kysymysmerkkejä.

Teme, siellä rapparin lopussa on kuormitusennusteet linjaosuuksittain vuoden 2020 tilanteessa. Nykypäivä tosin puuttuu, mikä on aika surkea juttu. Melkein voisi vaatia, että HSL:n hallitus käskisi selvittää nykyiset kuormitukset ennen raportin hyväksymistä. Onhan se vähän hassua, jos ei suunnitelman laatijoilla ole tietoa siitä, miten kuormitettuja linjat todellisuudessa ovat missäkin päin linjastoa. Ennen kaikkea pelkään, ettei suunnittelijoilla ole ollut käytettävissä tietoa siitä, minkälaisia matkoja nollajokerilla oikeasti tehdään tänä päivänä. Voiko sen Herttoniemen katkon tosta noin vaan tehdä, vai onko iso osa matkoja sellaisia, joissa matkustetaan Herttoniemen yli? Ei siitä luikerrella pois puhumalla jostain 80A:n tulevasta tiheästä vuorovälistä.
Niinpä onkin, perun pahat puheeni tuolta osin. Tosin tuo on taas kartta eikä numeroita jotka olisi selkeämpiä, mutta minulla pistää silmään luku 1 320 matkustajaa AHT Junatiellä. Nykytilanteessa kuorma lienee suurempi ainakin Kulosaaren sillalle kuin näkyvä 370 matkustajaa suuntaansa, ja muutenkin nuo vaikuttaa oudoilta.

Toinen suuri puute on se, että fakkiudutaan busseihin. Nollajokeri ajatuksena on hyvä, mutta bussina se ei välttämättä toimi. HSL:n hallitus voisi vaatia, että ennen raportin hyväksymistä selvitetään nollajokerin kustannukset ja palvelutaso tilanteessa, jossa
a) Helsinki luovuttaa HSL:n haluaman kaistatilan busseille ja perustetaan esitetyt 58, 59 ja 80A
b) bussikaistoja ei saada, mutta linjasto tehdään kuitenkin suunnitelman mukaan, luotettavuus ja ajoajat on sitten mitä on
c) tehdään ratikkalinja 58 Munkkiniemestä Kalasatamaan 10 min vuorovälillä, viedään 59 Itikseen ja unohdetaan 80A
d) tehdään ratikkalinjan 9 jatko Pasilasta Munkkiniemeen 10 min vuorovälillä, viedään 59 Itikseen ja unohdetaan 80A. Kalasatama hoituu sitten aikanaan muilla ratikkalinjoilla, poikittaisyhteys esim. seiskalla.

Väitän, että c on paras ratkaisu tilanteessa, jossa bussikaistat jäävät haaveeksi. D olisi ratkaisuna hyvin taloudellinen.
Jep. Ja lisäksi ratikkapuolella tuosta jää semmoinen olo että oletetaan Kamppi - Meikku ratikka tai joku vastaava yhteys. Luultavasti vaikuttaisi kyllä 58 ja 59 matkustajamääriin sitä kautta että useampi matkustaja menisi metro + ratikka Kampin kautta.

Ongelma tässä on se, että ne bussikaistat eivät synny niin, että HSL kirjaa johonkin raporttiin että tollaset tarttettas. Bussikaistoista tällaisessa laajuudessa päättää KSV:n esityksestä lautakunta, ja itse en pidä realistisena sitä, että Paciuksenkadulle ja Tukholmankadulle tulisi bussikaistat. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mikään läpihuutojuttu tuo ei ole. Toisaalta on hyvä, että HSL tekee aloitteen, jotta asiasta voidaan edes keskustella. No, ratikkakaistat siellä on jo, ja kapasiteettiakin niillä on. Siispä ratikkana nollajokeri olisi toimiva. Joku voisi tietysti vastoin parempaa tietoa sanoa, että jokeribussit voisivat ajella sitten ratikkakaistoilla, mutta senhän me tiedämme, että Tukholmankadulla ne eivät mahdu sinne eikä rv-kaistoja oikein voi leventääkään. Paciuksenkadulla taas on yksi harvoista kunnolla eristetyistä ratikkaradoista Helsingissä ja olisi nyt vaan hirvittävän sääli mennä sekin pilaamaan.
Toisaalta saisi 3,5 metriä leveät ratikkaistat :)

Minusta osa joukkoliikennesuunnittelua tuntuu ajattelevan niin että bussikaista on ilmoitusluonteinen juttu, sen kun pistää liikennemerkit. Kantakaupungissa monin paikoin tulee yksinkertaisesti seinät vastaan, vaihtoehto on pikemminkin bussikatu kuin bussikaista. Poikittaisliikenteessä taas on sellainen munakana-ongelma että ne poikittaiset autoväylät on kaikki aivan tapissa, varsinkin Nordenskiöldinkatu. Se on sekä poliittisesti että käytännössäkin aika hankalaa saada ne kaistat. Ja ne on väylät tapissa siksikin ettei poikittainen joukkoliikenne toimi... Eli poikittainen joukkoliikenne tarvitsee omat väylät, niitä voi toki tehdä leventämällä teitäkin jossain määrin, mutta ilmaiseksi ne eivät synny on ne sitten kumipyörä- tai raideväyliä.

Sitten on kokonaan eri juttu, mistä tähän kaikkeen saadaan rahat. Nuo palvelutasohyödyt kun eivät ole mitään oikeita euroja, eli tämänkin suunnitelman toteuttaminen maksaa liikennöintikustannuksina maltaita. Bussiliikenteen kustannukset nousevat sellaista tahtia, että Helsinki ja muutkin kunnat ovat hätää kärsimässä, jos ne menevät hyväksymään ohjeellisesti noudatettavaksi tällaisen kokonaissuunnitelman, jossa sitten on piikki auki suurehkon volyymin linjalisäyksille, jotka eivät kuitenkaan de facto lipputuloja juuri kasvata.
Kustannustehokkuutta hakisin kyllä runkolinjoilla, siinä mielessä tuo esitys on oikean suuntainen. Semmoisellä poikittaisliikenteellä jossa ajetaan tyhjiä busseja jotta suoraan suoria yhteyksiä joidenka toissijaisten keskusten välillä ei vaan valitettavasti ole minusta tulevaisuutta, 57 tulee mieleen. Poikittaisliikennettä voisi minusta kehittää myös niin että tekee säteittäisistä linjoista heilureita, jossain Vallilanlaakson prujuissa ollut 71 yhdistäminen Pasilan kautta johonkin 4-sarjan bussiin on noin periaatteessa minusta oikean suuntaista.
 
Toisaalta saisi 3,5 metriä leveät ratikkaistat :)

Joilla kiskot on kuitenkin asetettu ihan kaista-alueen reunaan autojen peilien tielle, kuten Stadissa on tapana? Vrt. Tyynenmerenkatu, Simonkatu tai AKK. Ei kiitos.

Minusta osa joukkoliikennesuunnittelua tuntuu ajattelevan niin että bussikaista on ilmoitusluonteinen juttu, sen kun pistää liikennemerkit.

Niin minustakin. Ja siitä huolimatta niitä kaistoja vaan ei ole tullut, mikä kai kertoo jotain siitä, tuleeko niitä nytkään. Mulla ei riitä usko siihen. Mainitset Nordenskiöldinkadun, mutta ihan yhtä ongelmallinen on (nollajokeriin sinänsä liittymätön) Huopalahdentie, jolla ei voi vaan lätkiä merkkejä vaan koko katu pitäisi rakentaa uudelleen ja miettiä puut, valaisimet, rinnakkaiskadut ja kaikki. Halpaa bussi-infraa. :)

Kustannustehokkuutta hakisin kyllä runkolinjoilla, siinä mielessä tuo esitys on oikean suuntainen.

Oikein toteutettu nollajokeri takuulla säästäisi rahaa nykyiseen verrattuna, jos ne kaistat ja muut parannukset oikeasti saataisiin. Mutta se on niin tärkeä yhteys, että se saa jotain maksaakin, jos niikseen tulee. Sen sijaan juuri nämä tyhjät, hitaat ja mutkittelevat bussit, kuten menestyslinja 56 sekä huigeemenestys 53, jonka liikennettä esitetään suunnitelmassa lisättäväksi reippaasti, ovat niitä rahasyöppöjä. Pois vaan. Ihmettelen muuten, millä mittarilla mitattuna linjat 506 ja 56 ovat olleet "menestyksekkäitä", kuten esityslista väittää.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvää tässä on tietysti vahvempi poikittaislinjojen brändääminen ja mahdolliset uudet valoetuudet jne., mutta on koko suunnitelma kuitenkin aika vaisu.

Eikö todella olisi voinut edistää Raide-jokeria vähän vahvemmin sanakääntein. Tällä saralla näyttää tapahtuvan hyvin vähän.

Jokeri 0:sta: Mun mielestä on kummallista katkaista liikenne Munkkiniemessä ja Herttoniemessä ja sitten lisätä 52:n vuoroja ja perustaa itään 80A. Varsinkin idässä toi tuntuu kummalliselta.

Mun täysin hajahavantoihin perustuva käsitys 58:sta on, että matkustajia tulee jonkin verran kyytiin Itäkeskuksesta, sitten hyvin vähän teollisuusalueilta ja Herttoniemestä uusi ryysis, joka sitten tasaisesti kasvaa niin, että Pasilassa seistään kiinni toisissaan. Luulisi, että järjestämällä linjoja hieman Itäkeskuksen ja Herttoniemen välillä voisi saada jopa jotain säätöja aikaiseksi. Voisko ajatella esim. näin: Jokeri 0 kulkee Herttoniemestä Itäkeskukseen 82:n linjaa Roihuvuoren läpi ja korvaa tämän. Pätkä Herttoniemi-Itäkeskus hidastuu huomattavasti, mutta tässä hoidetaan nyt sitten osa liityntäliikenteestä samalla. 80A ei tarvita Itäkeskukseen asti, mutta 80 siirtyy ajamaan Herttoniemen teollisuusaluuen läpi kutakuinkin 80A:n linjalle. Tällä linjalla ei ole paljon matkustajia, joten se kulkee harvakseltaan.

Tarkemmin mietittynä, tuskin tämä mitään säästäisi (80:ssa säästettäisiin, mutta Jokeri tulisi kallimmaksi), mutta näin säilyisi suora yhteys Itäkeskuksesta Pasilaan, joskin metro + vaihto Kalasatamassa on luultavasti hilkun verran nopeampi. Lisäksi Roihuvuoreen saadaan ruuhka-aikaa hiemen parempi vuoroväli ja suora yhteys Pasilaan ja eteenpäin.

Munkkivuoren pää on hankalampi. Tosin jos sinne saadaan ratikka, ei minusta ole aivan kohtuutonta viedä 58 Munkkivuoren jatketta. sujunnee melko hyvin esim. Paciuksenkadulla.
 
Hyvää tässä on tietysti vahvempi poikittaislinjojen brändääminen ja mahdolliset uudet valoetuudet jne., mutta on koko suunnitelma kuitenkin aika vaisu.

Eikö todella olisi voinut edistää Raide-jokeria vähän vahvemmin sanakääntein. Tällä saralla näyttää tapahtuvan hyvin vähän.
Jep. Todettakoon että Itis - Huopalahti - Meilahti - Pasila - Itis ympyräjokeri voisi maksaa jopa vähemmän kuin koko Raide-Jokeri, jos sen saisi tehtyä pinnassa.
 
Kyllä ainakin minä käyttäisin mieluusti 15 minuuttia nopeampaa ja 10 minuutin välein kulkevaa vaihdollista yhteyttä kuin muutaman kerran päivässä kulkevaa hidasta vaihdotonta yhteyttä. Kehäradan liikenteen alkaessa Vuosaaresta pääsee lentoasemalle tiheästi ja aiempaa nopeammin Jokeri 2 + juna -yhdistelmällä.
Tämä ei kuitenkaan auta Vuosaaren satamaan menijöitä, ellei 2 vaihtoa kiinnosta.

Yleisesti arvostan suoria point-to-point-yhteyksiä enemmän, kuin tiheämpiä runkolinjamaisia. Ja olisi 519A:lle ollut matkustajia 20 min väleinkin, 90B, 98 ja perus-519 oltaisiin voitu jättää ajamatta ja korjata 519A:n reittiä niin, että 98:n nykypysäkeille pääsisi sillä.
 
Oikein toteutettu nollajokeri takuulla säästäisi rahaa nykyiseen verrattuna, jos ne kaistat ja muut parannukset oikeasti saataisiin. Mutta se on niin tärkeä yhteys, että se saa jotain maksaakin, jos niikseen tulee. Sen sijaan juuri nämä tyhjät, hitaat ja mutkittelevat bussit, kuten menestyslinja 56 sekä huigeemenestys 53, jonka liikennettä esitetään suunnitelmassa lisättäväksi reippaasti, ovat niitä rahasyöppöjä. Pois vaan. Ihmettelen muuten, millä mittarilla mitattuna linjat 506 ja 56 ovat olleet "menestyksekkäitä", kuten esityslista väittää.
Olen kirjoittanut tästä jo aikaisemminkin, mutta...Omien havaintojeni mukaan linja h56 on tarpeellinen etenkin ruuhka-aikoina. Linjan 56 busseja tulee nähtyä päivittäin pääsääntöisesti ruuhka-aikaan ja matkustajia näyttää olevan mukavasti kyydissä (=silmämääräisesti noin 20-30 matkustajaa/bussi). Valitettavasti juuri ruuhka-aikaan linja 56on haavoittumaisimmillaan ainakin Metsäläntien ja Asesepäntien tukkoisuuden takia(*). Lisäksi kun katsoo kartalta linjan 56 reittiä, niin ei se kauhean mutkitteleva ole ja tarjoaa kuitenkin monia vaihtoyhteyksiä säteittäisiin linjoihin ainakin Kalasatamassa, Kumpulassa, Käpylän asemalla, Hämeenlinnanväylällä ja myös Kannelmäen asemalla - vaikkakin viimeksimainitussa on ehkä turhan pitkä kävelymatka juna-asemalle.
(*) Nimim. "tänäänkin taas polkupyörällä pääsi liikkumaan autoja nopeammin Metsälän suunnalla"

Linjan 56 liikennöinnistä ilta-aikaan minulla ei valitettavasti ole omakohtaisia havaintoja, joten olisiko ilta-ajan liikenne sitten se, josta pitäisi "höylätä"?
 
Olen kirjoittanut tästä jo aikaisemminkin, mutta...Omien havaintojeni mukaan linja h56 on tarpeellinen etenkin ruuhka-aikoina.

Ylipäätään poikittaislinjat ovat ruuhkapainotteisempia kuin muu linjasto. (Siinä mielessä tietysti pääomavaltaiset ratikat eivät sovi poikittaislinjastoon, koska niitä pitäisi hankkia ruuhkapiikin tarpeisiin mutta ruuhkan ulkopuolella suuri osa vaunuista seisoo sitten toimettomana. Busseilla tilanne ei ole yhtä paha, koska bussin seisottaminen on suhteessa halvempaa kuin ratikan.) Mutta vaikka 56:ssa olisi ruuhka-aikaan puolet istumapaikoista käytössä, en silti sanoisi sitä menestykseksi. Tarpeellinen on eri asia kuin menestys. Tarpeellinen se voi työmatkaliikenteessä olla, muttei se tuollaisilla kuormilla mikään menestys ole. Vai määritelläänkö joukkoliikenteessä menestys todellakin niin, että jos ruuhka-aikaan saadaan auton istumapaikoista puolet täyteen, ollaan ylitetty odotukset ja voidaan juhlia menestystä? Jos näin on niin tavotteita pitäisi ehkä hiukan miettiä uudelleen.

"Menestyslinja" 506 tuli vastaan Paciuksenkadulla tänään klo 16:50 suunnassa Espooseen. Siinä autossa puolestaan oli kyydissä kokonaista viisi menestystekijää. Ei kun siis matkustajaa. :)

Myös 58 on ruuhkapainotteinen, kun taas 8 ei ole. Tai kai sekin on, mutta siellä on silti hyvin matkustajia myös päivällä, illalla ja viikonloppuisin. Olisiko mahdollista, että 58 ratikkana olisi vähemmän ruuhkapainotteinen kuin nyt, eli muuttaisiko linjan nostaminen raiteille myös matkustustottumuksia, jos tämä ratikka-58 olisi liikennöintiajoiltaan ja vuoroväleiltään kuin mikä tahansa muu ratikkalinja? Ratikka-58 voisi silloin nauttia ratikan tuomasta brändiedusta, ts. harvinaisempikin kulkija uskaltaisi kyytiin, koska tietäisi, että ratikka kulkee tiheästi, joka päivä ja klo 23 asti. Joku epämääräinen valkoinen bussi, jonka kyljessä on vähän vihreää ja lilaa, saattaa sen sijaan kulkea vain pari kertaa tunnissa ja vaikkapa vaan ruuhka-aikaan...
 
Ylipäätään poikittaislinjat ovat ruuhkapainotteisempia kuin muu linjasto. (Siinä mielessä tietysti pääomavaltaiset ratikat eivät sovi poikittaislinjastoon, koska niitä pitäisi hankkia ruuhkapiikin tarpeisiin mutta ruuhkan ulkopuolella suuri osa vaunuista seisoo sitten toimettomana. Busseilla tilanne ei ole yhtä paha, koska bussin seisottaminen on suhteessa halvempaa kuin ratikan.) Mutta vaikka 56:ssa olisi ruuhka-aikaan puolet istumapaikoista käytössä, en silti sanoisi sitä menestykseksi. Tarpeellinen on eri asia kuin menestys. Tarpeellinen se voi työmatkaliikenteessä olla, muttei se tuollaisilla kuormilla mikään menestys ole. Vai määritelläänkö joukkoliikenteessä menestys todellakin niin, että jos ruuhka-aikaan saadaan auton istumapaikoista puolet täyteen, ollaan ylitetty odotukset ja voidaan juhlia menestystä? Jos näin on niin tavotteita pitäisi ehkä hiukan miettiä uudelleen.
Noh, onhan niitä puolityhjänä kulkevia poikittaislinjojen busseja täällä Vantaallakin. Joitakin vuosia sitten tuli käytettyä paljonkin linjoja v52 ja v54. Ainakin iltaruuhkan viimeisillä lähdöillä oli varaa valita istumapaikoissa. Viimeaikaiset kokemukset tosin rajoittuvat linjaan v54 noin kerran viikossa, joten mitään luotettavaa omakohtaista havainnontia ei siis ole. Ja ehkä matkustajat arvostavat väljyyttä bussissa - vaikkei rahakirstun vartijat ehkä niin tekisikään? ;)

"Menestyslinja" 506 tuli vastaan Paciuksenkadulla tänään klo 16:50 suunnassa Espooseen. Siinä autossa puolestaan oli kyydissä kokonaista viisi menestystekijää. Ei kun siis matkustajaa. :)
Korkeakouluopiskelijoille suunnattu linja > matkustajat "löytävät" linjan syksyn pimetessä ja kylmetessä?
 
Korkeakouluopiskelijoille suunnattu linja > matkustajat "löytävät" linjan syksyn pimetessä ja kylmetessä?

Joo kyllä tänään näytti Otaniemessä moni muukin bussilinja kuin 506 kulkevan vielä selvästi kevyemmässä kuormassa kuin tavallisesti. Eiköhän pian käynnistyvä lukuvuosi muuta tilannetta oleellisesti.
 
Ja ehkä matkustajat arvostavat väljyyttä bussissa - vaikkei rahakirstun vartijat ehkä niin tekisikään? ;)

Tottakai arvostavat. Viimeksi kun kuljin bussilla 53 Hakiksesta kotiin, meitä oli kyydissä ensin kaksi ja Eino Leinon kadulta alkaen sain sitten privaattikyytiä. Onhan se hulppeaa. Mutta kyllä mä sitä rahakirstuakin vähän ajattelen kuitenkin...

Korkeakouluopiskelijoille suunnattu linja > matkustajat "löytävät" linjan syksyn pimetessä ja kylmetessä?

Toivon mukaan löytävät. Tosin kun sattumalta tapasin kadulla tutun, jota en muutamaan vuoteen ollut nähnyt, niin ajattelin, että tässäpä vasta täydellinen tiedelinjan käyttäjä. Asuu Arabianrannassa, opiskelee Otaniemessä, ei omista autoa ja on ajattelutavaltaan ekohenkisyyteen taipuvainen. No, kun sitten oli asuinpaikka ja opiskelupaikka tullut kerrotuksi niin sanoin, että sähän pääset kätevästi sitten bussilla sinne TKK:lle. Vaan herrapa haukkui 506:n säännöttömyyden, epäluotettavuuden, kiertelevyyden ja tukkoisuuden (siis katujen) takia. Ajelee ratikalla kaupungille ja vaihtaa siellä seutubussiin... ;) Että tällaisia menestyksiä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
50- ja 500-sarjoista minulla on paljon kokemusta, ja kehittämisohjelma on kantakaupungin poikittaislinjojen osalta laadukas. Länsimetron päällekkäisiä poikittaislinjoja kyllä poistuu, mutta mitään yhteyttä ei silti jätetä palvelematta.
... Vaan herrapa haukkui 506:n säännöttömyyden, epäluotettavuuden, kiertelevyyden ja tukkoisuuden (siis katujen) takia. ...
Siksi onkin hyvä, että 506:n panostetaan oikoreitin suunnittelulla, HELMIllä, vuorojen lisäämisellä ym. jotta matkustajat, joita kyllä löytyy, viitsisivät käyttääkin kyseistä linjaa.

504:n pitäisi kulkea ruuhkankin ulkopuolella, sillä se sentään kulkee yleensä istumapaikat varattuina. Onneksi sitä ei poistetakaan Länsimetron avattaessa ja 503:n sekä 505:n poistaminen kasvattaa sen kävijämääriä reilusti entisestään.

53 on minulle satunnaisesti hyödyllinen nopea poikittaisyhteys halki stadin, mutta koskaan en ole nähnyt yli 1/3 istumapaikoista täynnä. On kuitenkin hyvä, että linjaa ei poisteta sekä se alkaa kulkemaan ympäri päivän sillä eräs tuttuni sanoi, ettei käytä sitä vain, koska sillä on "kummallisia taukoja keskellä päivää". Matka, mitä hän matkustaa on Hakaniemi-Laajalahden aukio ja tällä hetkellä hän ajaa sen raitioteitse.

505 ei koskaan ole täynnä, kuormitetuin osuus on Otaniemi-Pasila ja siinäkin ruuhkan huipussa ~1/2 istumapaikoista täynnä.
 
Tässä yhteydessä kiinnostava vertailukohta voisi olla Tanskan Århusissa tämän kuun alussa toteutettu linjastoremontti. Sinne perustettiin kuusi runkolinjaa, joita kartalla merkitään punaisella värillä ja joiden linjatunnuksessa on A-kirjain (1A, 2A, 3A, 4A, 5A ja 6A). Näistä kuudesta runkolinjasta kaksi ei mene lainkaan keskustaan, vaan kulkee sitä kehämäisesti kiertäviä katuja pitkin.
 
50- ja 500-sarjoista minulla on paljon kokemusta, ja kehittämisohjelma on kantakaupungin poikittaislinjojen osalta laadukas. Länsimetron päällekkäisiä poikittaislinjoja kyllä poistuu, mutta mitään yhteyttä ei silti jätetä palvelematta.

Siksi onkin hyvä, että 506:n panostetaan oikoreitin suunnittelulla, HELMIllä, vuorojen lisäämisellä ym. jotta matkustajat, joita kyllä löytyy, viitsisivät käyttääkin kyseistä linjaa.

505 ei koskaan ole täynnä, kuormitetuin osuus on Otaniemi-Pasila ja siinäkin ruuhkan huipussa ~1/2 istumapaikoista täynnä.

Musta tuo kuulostaa siltä, että 505 pitäisi muuttaa Espoon sisäiseksi linjaksi: Puolarmetsä - Olari - Tapiola - Otaniemi. 506:n tarjontaa voisi sitten parantaa siten, että Otaniemi-Pasila -välille tarjottaisiin jokeri-tasoinen yhteys vuoroväliltään.

---------- Viesti lisätty kello 10:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:11 ----------

Musta tuo kuulostaa siltä, että 505 pitäisi muuttaa Espoon sisäiseksi linjaksi: Puolarmetsä - Olari - Tapiola - Otaniemi. 506:n tarjontaa voisi sitten parantaa siten, että Otaniemi-Pasila -välille tarjottaisiin jokeri-tasoinen yhteys vuoroväliltään.

Äh. Korjaan itse itseäni. 505 lakkautetaan suunnitelmassa länsimetron avaamisen myötä, joten tämä viesti oli turha.
 
Takaisin
Ylös