Viestiketju: Sipoon liittyminen HSL:ään 1.1.2012

Nyt oli niin monta viestiä, joihin viitata, että en edes yritä tehdä lainauksia, vaan menen suoraan asioihin:

Moni idea tässä ketjussa sisältää paljon hyviäkin ajatuksia, toiset on pelkkää fantasiaa, mikä sekin on kiva taidemuoto. En ota nyt paljoa kantaa bussiliikenteeseen tässä enää: Resiinan 739 linja vaikuttaa suoraan toteutuskelpoiselta, joskin reaalimaailmassa 738:n vuoroväliä ehkä tarkistettaisiin huonompaan suuntaan, mutta tuolle linjalle olisi käyttöä ruuhkassa. Arvoisan jäsen SD202:n muuten asiallisten kommenttien joukossa arvostelua Keravan sisäisten "hassuudesta" pidän ihan omassa hassuttelukategoriassa: mitä toimivassa ja matkustajamääriään jatkuvasti kasvattavassa täsmällisessä liityntälinjastossa on hassua? Tuolla logiikalla (tai sen puuttumisella) tällä hetkellä paljon hassumpaa on ajaa ylipäänsä valtaosin tyhjänä kulkevaa linjaa 950 tai osaa Korson tynkäliityntälinjoista jotka palvelee Korson suuraluettakin epätasaisesti.

Mutta junat oli varsinainen aiheeni: Lähijuna Nikkilään ei ole mikään uusi aihe, vaan siitä on paikallisesti keskusteltu -myös kunnallisbyrokratia-tasolla- jo kauan niin Keravalla, kuin erityisesti Nikkilässä. Jos otetaan faktoina huomioon asukaspohja Ahjossa ja Nikkilässä, sekä minimi-investoinnit raideliikenteeseen, voisi tällä hetkellä paras yhteys Nikkilään olla R/H/Z-junien kaltainen nopea yhteys Keravalle asti ja siitä tämän uuden linjan jatkuminen Ahjon kautta Nikkilään hitaampana paikallisasemilla pysähtyvänä (joita siis tässä hurjat kaksi kappaletta). Linja muistuttaisi siis H ja U-junia sisältäen nopean runko-osan ja hitaan loppupään sillä palvelualueella, jota hoitaa yksin. Kun R/H/Z/uusi -junien vuorovälit tasattaisiin, olisi Tikkurilaan ja Keravalle nopea yhteys vartin välein. Yöaikaan N-yövuorot voisi jatkaa Nikkilään vuoroväliä muuttamatta, eikös ne nytkin hoidu kahdella junayksiköllä? Tässä lähdetään siis siitä, että aloitetaan maltilla, ja bussiliikennettä karsimatta. Yksiraiteisena Ahjon laiturijärjestely sinänsä on varmaan suht edullinen, mutta siihen kohtaan mihin tiettävästi asemaa on joskus kaavailtu tulee muitakin kustannuksia suurten korkeuserojen mukanaan tuomista rakenteista. Tuo Ahjon tasoylikäytävä on poistumassa, mutta ei ihan heti. Se korvataan lähelle tulevalla kevyen liikenteen sillalla, ja muutenkin Ahjon "keskustan" liikenneolot muuttuvat kun nykyisen vahvistetun kaavan kaikkiin nippeleihin löytyy rahat (sillat, tiet, saastuneen maan poisto, asuinrakentaminen). Vaikka rataa periaatteessa saisi ajaa kovaa, on ymmärtääkseni siihen tehty juuri äskettäin junien kulunvalvontaan liittyvä muutos, jonka tarkkaa toteutusta en tunne (tietävät täydentäkööt). Tämä juontaa ilmeisesti pitkien tavarajunien odotusajoista pääradan liikennevirtaan, jolloin Ahjon ja Lapilan tasoristeyksen puomit on menneet varoetäisyyksien vuoksi kiinni ja liikenne sekaisin. Kun sitten Ahjossa oli otettu puomien ohjaus pois, jotta juna voi odottaa lähellä tasoristeystä, mutta siitä ylikulun ollessa mahdollinen, joutui lapsi junan yliajamaksi muutama vuosi sitten. Ilmeisesti tällä rataosalla em. ongelmien takia ajetaan mateluvauhdilla niin, että ihmissilmä tarkastaa ylikäytävän, kun sen puomeja ei suljeta. No tämä siis vain tällä hetkellä ja poistuu tuon uuden sillan myötä. Toisena inhimillisenä seikkana tuo rata menee lähes pihojen läpi niin, ettei siinä ole vielä suoja-aitoja riittävissä määrin, onneksi sentään viereisten kerrostalojen kohdalla ne on jo lisätty onnettomuuden ja läheltä piti -tilanteiden jälkeen.

Kun sitten Sipoon Talman alue alkaa rakentua hulppeine asukasmäärineen ja Ahjo valmistuu voitaisiin rataan investoida enemmän ja muuttaa liikenne jo alueiden runkoliikenteeksi, sisältäen pääradalla nopeasti ja hidastellen kulkevia vuoroja, vaikkapa aiemmin mainittuja K-vuoroja. Mutta tässä vaiheessa sisäinen realistini sanoo yksi nopea vuoro tunnissa - sillä päästään alkuun, haistelemaan vähän junaliikenteen potentiaalia Nikkilän suuntaan.

Mihin aikaan sm5 kulkee "kotirataamme"? Poikani on junafriikki sanan hyvässä merkityksessä, ja tulemme varmasti radan varteen kuvaamaan ja moikkaamaan, ihan vieressä kun asutaan.

Alunperin kirjoittanut HSL

Sipoo muodostaa vuoden 2012 alusta yhdessä Keravan ja Kirkkonummen kanssa HSL:n seutulippualueen kolmannen vyöhykkeen.

Tästä seuraakin sitten sellainen tilanne, että Uuden Porvoontien suunnalla ykkös- ja kolmosvyöhykkeen välissä ei ole kakkosvyöhykettä ollenkaan! Matka Landbosta Helsingin keskustaan (noin 20 kilometriä) maksaa 2,50€ ja Västerskogiin (noin 5 kilometriä) 6,50€. (Olettaen tietenkin, että HSL-liput alkavat kelvata U-linjoilla Sipoon alueella.)

Alunperin kirjoittanut SD202

Ehkä sitä myöten päästäisiin eroon noista yksinumeroisista Keravan sisäisistä linjoista?

Varsinainen ongelmahan Keravan sisäisillä linjoilla on niiden numerot. Olisi huomattavasti vähemmän hämäävää, jos Keravan sisäisten linjojen numerot muutettaisiin samaan linjaan muiden HSL-kuntien sisäisten linjojen kanssa. Esim. näin:
5 -> 52
8 -> 88
9 -> 96
Paljon selkeämpää, vai kuinka? Nythän Kerava on ainoa kunta, jossa ei ole linjaa 52.

Alunperin kirjoittanut kivisuo

Paljon selkeämpää, vai kuinka? Nythän Kerava on ainoa kunta, jossa ei ole linjaa 52.

Selkeydestä en tiedä, mutta ehkäpä välillä 1-999 on sen verran tyhjää, ettei noita tiettyjä linjanumeroita tarvitsisi käyttää edes kolmeen kertaan. Onkos muuten Espoon linja 52 sisäinen linja - pystyykö sen matkustamaan päästä päähän Espoon sisäisellä lipulla?
Ehkä joku kaunis päivä HSL-seudulla on kutakin linjaa vain yksi kappale, vrt. esim. Tukholman seutua.

Ja aikaisemmin esitetystä "hassuttelustani" totean sen verran, että en ole tuomitsemassa Keravan sisäisiä bussilinjoja. Onhan HSL-seudulla toki muitakin bussilinjoja, joiden matkustajamäärät ovat yhtä pieniä tai jopa pienempiä kuin Keravan sisäisillä linjoilla. Mutta voitaisiinko noita Keravan sisäisiä linjoja ulottaa luontevasti Sipoon puolelle? Tällöin niistä voisi tehdä kolminumeroisia seutulinjoja - kolminumeroisissa linjoissa kun on kuitenkin vapaita numeroita yllin kyllin.

Alunperin kirjoittanut SD202

Ehkä joku kaunis päivä HSL-seudulla on kutakin linjaa vain yksi kappale, vrt. esim. Tukholman seutua.

Näin voisi toivoa. Toisaalta kun ottaa huomioon, millä tavoin näitä yhdenmukaistamisia on parin viime vuoden aikana tehty niin lopputulos on varmaan se, että nelosen ratikasta tulee joku 712 ja 3T:stä 239.

Alunperin kirjoittanut SD202

Onhan HSL-seudulla toki muitakin bussilinjoja, joiden matkustajamäärät ovat yhtä pieniä tai jopa pienempiä kuin Keravan sisäisillä linjoilla. Mutta voitaisiinko noita Keravan sisäisiä linjoja ulottaa luontevasti Sipoon puolelle? Tällöin niistä voisi tehdä kolminumeroisia seutulinjoja - kolminumeroisissa linjoissa kun on kuitenkin vapaita numeroita yllin kyllin.

Kun puhutaan vain nykyisestä asukaspohjasta, on Kerava-Nikkilä -välin asukasmäärät niin pieniä, että erittäin toimivan 5-linjan muuttaminen itäpäässä ei ole perusteltua. Se tarvitaan kuitenkin myös Ahjon sisäisiin yhteyksiin, joten Kulloontien korpimaisemiin tai aiemmin spekuloituun Neulasniittyyn/"Vanhalle" Talmantielle sitä ei kannata jatkaa. Autoja tarvitaan lyhyestäkin jatkamisesta yksi lisää ja lisäarvo on todella pieni. Sen sijaan Porvoontie/Martinkyläntie -akselilla (nykyinen 950 reitti) kehittämistä ja potentiaalia on. Tämän linjan vuoroväli on sovitettavissa tarvetta vastaavaksi, ja se tukee hyvin myös Ahjon pohjoisosan ja Lapilan liityntää Keravan keskustaan. Tuusulan päässä on selkeää Keravan kylkeen kasvanutta aluetta, johon linja 5:n pieniä reittimuutoksia voisi ajatellakin, tai ainakin nykyisellä reitillä mahdollistaa Tuusulalaisille linjan käyttö muutenkin kuin kertalipulla (edellyttää siis Tuusulan HSL-liittymistä, mikä lie haudattu pitkäksi aikaa). Keravan sisäiset linjat 8 ja 9 sen sijaan ovat aivan kuntarajojen teennäisesti rajaamia. Näissä pieni jatkos Talmaan ja linjojen aiemmin mainitsemani uudelleenjärjestely loisi järkevän lisäyksen alueen palveluihin, siis nimenomaa Sipoossa. Tällä Talma-Vanikko -akselilla tukeudutaan paljolti Keravan palveluihin, ja junaliityntä kelpaa heille myös varmasti. 950 kehitettäisiin vahvaksi linjaksi alkuun nimenomaan (Söderkulla-)Nikkilä-Kerava -välillä, hoitamaan keskuksien välistä ja niiden varrella olevien suurimpien kylien/lähiöiden liikennettä, ja miksei myöhemmin jopa ns. kehyskunta-jokeriksi, se oli aika realistinenkin idea. Mutta siis aluetta tarkkaan tuntevana voin sanoa, että 5:n muuttaminen ei auta ketään, se on tehokas ja selkeä, aikataulussa pysyvä, juuri tällaisena vahvana lyhyenä syöttölinjana.

5:n reitin todellinen matkustajamäärähän on muuten itse linjaa paljon suurempi, koska usea R/H-junan liityntä tapahtuu juuri 738/K/B:lle aikataulullisesti, ja 5:lle osuu enemmän K/N-liityntää ruuhkassa. Keskipäivällä jakauma on tasan.

Alunperin kirjoittanut jodo

Kukaahan ei toki kiellä ostamasta käteisellä matkahuolto-taksan mukaista 6:n kilometrin lippua hintaan 3.10 €.

Matkahuollon liput eivät kelpaa linjoilla 91 ja 93 Sakarinmäen koulun ja Landbon välillä. Toisaalta, jos sille välille ostaa Helsingin sisäisen lipun, vieläkin selviää halvemmalla kuin ostamalla koko matkalle lähiseutu 3 -lipun. Lippu-uudistusta odotellessa...