Linjojen 58 ja 58B ketjuuntuminen

Nak · 12 Tammikuu 2012

Tietääkseni raitiovaunun helmi on monipuolisempi ja pitää liikennevaloja punaisella tai "S"merkillä jos vaunu on etuajassa ja vastaavasti päästää läpi pidemmän aikaa. Taitaa se paikannustietokin olla raitiovaunuilla paremmin hallussa. Mutta eikö sillä raitiopuolen helmellä ole eri nimikin..

mielestäni nykyinen helmilaitten näyttö on turhankin iso siihen nähden mitä tietoa se antaa. Matkatelevisiona se toimisi paremmin. Pykälää vanhempi helmin versio omasi vähän pienemmän näytön joka oli ihan ok, ja se muutaman rivin LCD-näyttö riittäisi minulle ainakin vallan hyvin

taas menin täällä ketjussa sivuraiteille :S

vristo · 12 Tammikuu 2012

Nak sanoi:
Mutta eikö sillä raitiopuolen helmellä ole eri nimikin..

Siellä "hän" taisi olla LIVA-täti

.

Antero Alku · 12 Tammikuu 2012

chauffer sanoi:
Ei pidä paikkaansa, toistaiseksi. Helmi pyytää aina vihreää valoa kun auto lähestyy liikennevaloja...

Mielenkiintoista. ”Joku” on siis päättänyt, että raitioliikenteen pitää olla mahdollisimman hidasta, mutta bussiliikenteen ei.

Mutta yleisesti, joukkoliikenne ei saa kulkea etuajassa. Kuljettajan mielestä voi olla kiva päästä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pitkälle tauolle. Ja päättäriltä lähtenyt matkustaja varmaan tykkää siitä, että kaahataan mahdollisimman nopeasti perille. Mutta mitähän se päättärin matkustaja tykkäisi siitä, että bussi lähtee pari minuuttia ennakkoon ja perävalot vain loistavat kun tulee pysäkille. Se tilanne toistuu kaikilla niillä pysäkeillä, joiden ohi ajetaan etuajassa.

Jos etuajassa ajo sallitaan, se tarkoittaa sitä, että matkustajan pitää aina varautua menemään pysäkille odottamaan se aika, jonka bussi voi ajaa etuajassa. No näin teen minäkin, koska mieluummin odotan 4 minuuttia etuajassa ajon riskin vuoksi kuin 20 minuuttai siksi, että bussi meni etuajassa ohi.

Liikenteen pelivaran siis tulee aina olla sallittu myöhässä ajo, ei koskaan etuajassa ajo. Se auttaisi ketjuuntumiseenkin. Ketjuuntuminenhan syntyy siitä, että edellä ajavan pysäkkiajat alkavat venyä ja se jää jälkeen, ja seuraavana tulevalla ei ole noukittavaa ja se ajaa pysähtymättä pysäkin toisensa perään. Vähin mitä kuljettajan tulee tehdä on ajaa hiljemmin, jos ei kerran pysähdy.

Antero

chauffer · 12 Tammikuu 2012

chauffer sanoi:
Hsl:n mukaan etuajassa ajaminen on vakavampaa kuin jäljessä ajaminen, siksi värit näin päin..

Näin aiemmin kirjoitin... Päätepysäkiltä ja ajantasauspysäkiltä ei saa lähteä etuajassa, jos lähdetään, se merkataan Hsl:llä aina ajamattomaksi lähdöksi ja liikennöitsijä kärsii koska ajamattomista lähdöistä ei saa korvausta. Kaikki muut ajat pysäkeillä ovat ARVIOITUJA ohitusaikoja, eli aikaisemmin saa ne pysäkit ohittaa, näytti helmin edellä/jäljessä näyttö mitä tahansa.

Nakkiputka · 12 Tammikuu 2012

kuukanko sanoi:
Kuljettajanäyttö, joka näyttää edellä/jäljessä -tiedon, on kuulunut Helmiin sen alusta lähtien. Vanhemmissa laitteissa se vaan ei ole yhtä hieno monitori, vaan yksinkertainen tekstipohjainen näyttö. Ratikoissa ei ole erillistä näyttöä ollenkaan, vaan Helmistä on rajapinta ratikan omaan järjestelmään, joka näyttää tiedot.

Tarkennan sen verran, että osassa NrI-vaunuista (niissä peruskorjaamattomissa) on vielä se vanha Thorebin tekstipohjainen näyttö. Eli siis tässä kuvassa näkyvät näyttö ja näppäimistö. Näytön tietosisältö on tälläinen.

339-DF · 12 Tammikuu 2012

Duracell sanoi:
Osa varmasti käyttää tietoa hyväkseen, osalle ko laite on välttämätön paha. Osa kuljettajista pimentää näytön itseltään ja toisille se on se ja sama.
Osa ei edes osaa käyttää, valitettavasti.

Ihanko totta? Tuo on kyllä kurjaa. Selittää tietysti yhtä sun toista siitä, miksi bussiliikenne on meillä sellaista kuin on.

---------- Viesti lisätty kello 21:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:01 ----------

chauffer sanoi:
Jos ihan tarkkoja ollaan niin tuo Helmi-laite ei näytä tarkasti edellä tai jäljessä oloa missään muualla kuin päätepysäkille tultaessa; Linjan ajoaika on jaettu tasaisesti jokaiselle pysäkin välille, riippumatta pysäkkien välisestä matkasta.

Ratikkapuolella tuo menee niin, että linjalla on tietyt välipisteet, joiden välinen ajoaika on määrätty. Kahden välipisteen sisällä se minuuttimäärä jaetaan sitten tasan kaikkien osuuden pysäkkien kesken. Näin ollen Helmi-täti kykenee näyttämään tuon etuajassa/jäljessäolon tarkasti pääteoysäkkien lisäksi myös aina välipisteen kohdalla. Tuntuisi oudolta, että bussi-Helmi toimisi eri periaatteella, onhan bussilinjoillakin välipisteaikoja.

Lauri Räty · 12 Tammikuu 2012

Sekä bussi- että raitioliikenteessä Helmi-laitteeseen on ladattu samat pysäkkikohtaiset aikataulut kuin jotka asiakas näkee pysäkeillä tai HSL:n nettisivuilla. Pysäkkikohtainen ohitusaika on laskettu pysäkkivälien pituuden suhteessa reitin lähtö- ja päätepisteisiin sekä mahdollisiin suunnittelussa käytettyihin väliaikapisteisiin määritettyihin aikoihin perustuen. Reitin ajoajan määrittely lähtöpisteestä päätepisteeseen sekä mahdollisiin väliaikapisteisiin eroaa hieman bussi- ja raitioliikenteen välillä.

Helmi-järjestelmässä ei tällä hetkellä ole käytössä ns. ei etuutta etuajassa -järjestelyä. Mahdollisuus tähän olisi, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

339-DF · 12 Tammikuu 2012

Lauri Räty sanoi:
Pysäkkikohtainen ohitusaika on laskettu pysäkkivälien pituuden suhteessa reitin lähtö- ja päätepisteisiin sekä mahdollisiin suunnittelussa käytettyihin väliaikapisteisiin määritettyihin aikoihin perustuen.

Avaatko tätä vielä.

Mun käsitys, joka perustuu rv-kuljettajien kertomaan, on että jos välipiste A:n ja välipiste B:n välillä on esim. 4 välipysäkkiä ja ajoaika on 10 minuuttia, niin se on 2+2+2+2+2 vaikka se oikeasti olisi esim. 1+2+2+4+1. Mutta jos nyt ymmärsin viestisi oikein, niin Helmiin on siis syötetty tämä 1+2+2+4+1 ja siten etuajassa/myöhässä ajo näkyy joka pysäkillä tarkasti.

Jos olin väärässä, niin hyvä että olin. Tokihan tämä on paljon fiksumpaa kuin tuo tasavälistäminen.

Elmo Allen · 12 Tammikuu 2012

Lauri Räty sanoi:
Pysäkkikohtainen ohitusaika on laskettu pysäkkivälien pituuden suhteessa reitin lähtö- ja päätepisteisiin sekä mahdollisiin suunnittelussa käytettyihin väliaikapisteisiin määritettyihin aikoihin perustuen.

Ihmettelen, miksi lasku täytyy tehdä tuolla tavoin, kun kai laitteista saisi tilastodataakin siitä, missä ajassa mikäkin pysäkkiväli ajetaan. Se ainakin olisi tarkkaa ja ottaisi liikennevalotkin huomioon.

Lauri Räty · 12 Tammikuu 2012

Pysäkkikohtaiset ohitusajat lasketaan seuraavasti:

2000 m pitkän reittiosuuden ajoaika on 6 minuuttia. Reittiosuudella on neljä pysäkkiväliä, joiden pituudet ovat 200 m, 600 m, 200 m, 400 m, 300 m ja 300 m.

Pysäkkivälien ajoajat ovat minuutteina:

1. väli: (200 m / 2000 m) * 5 min = 0,6 min ≈ 1 min
2. väli: (600 m / 2000 m) * 5 min = 1,8 min ≈ 2 min
3. väli: (200 m / 2000 m) * 5 min = 0,6 min ≈ 0 min
4. väli: (400 m / 2000 m) * 5 min = 1,2 min ≈ 1 min
5. väli: (300 m / 2000 m) * 5 min = 0,9 min ≈ 1 min
6. väli: (300 m / 2000 m) * 5 min = 0,9 min ≈ 1 min

Kahdella pysäkillä voi siis käytännössä olla sama arvioitu ohitusaika. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Compact · 12 Tammikuu 2012

Antero Alku sanoi:
Jos (BUSSILIIKENTEESSÄ) etuajassa ajo sallitaan, se tarkoittaa sitä, että matkustajan pitää aina varautua menemään pysäkille odottamaan se aika, jonka bussi voi ajaa etuajassa. No näin teen minäkin, koska mieluummin odotan 4 minuuttia etuajassa ajon riskin vuoksi kuin 20 minuuttai siksi, että bussi meni etuajassa ohi.

Liikenteen pelivaran siis tulee aina olla sallittu myöhässä ajo, ei koskaan etuajassa ajo. Se auttaisi ketjuuntumiseenkin. Ketjuuntuminenhan syntyy siitä, että edellä ajavan pysäkkiajat alkavat venyä ja se jää jälkeen, ja seuraavana tulevalla ei ole noukittavaa ja se ajaa pysähtymättä pysäkin toisensa perään. Vähin mitä kuljettajan tulee tehdä on ajaa hiljemmin, jos ei kerran pysähdy.

VR:n junamatkustajana ei voi kuin ihmetellä, että eikö bussiliikennettä saada kulkemaan 2000-luvulla aikataulussa!

Juna ei mene koskaan pysäkiltään etuajassa. Vain oikeassa ajassa tai sitten "joskus" ollaan hieman myöhässä. Kaikki aikataulun mukaan pysäkille tulleet pääsevät mukaan.

HSL:n bussilinjatko siis ajelevat miten sattuvat? Eikö niillä ole tosiaan pysäkkiaikatauluja ja jos on, onko ne painetut Serlan paperille?

Duracell · 12 Tammikuu 2012

Varsinkin hiljaisena aikana kuten nyt 19.12.11-8.1.12 matkustajamäärät ovat olleet murto-osa normaalista, vaikka kuinka ajaa alle rajoitusten ja sääntöjen mukaan, on aikataulusta edellä.
Ainoa määräävä aika on lähtöaika päätepysäkiltä, poikkeuksen tekevät linjat joilla on ns väliaikapysäkit millä on pakko sitten odotella se ohiajoaika.

Nak · 13 Tammikuu 2012

Compact sanoi:
VR:n junamatkustajana ei voi kuin ihmetellä, että eikö bussiliikennettä saada kulkemaan 2000-luvulla aikataulussa!

Juna ei mene koskaan pysäkiltään etuajassa. Vain oikeassa ajassa tai sitten "joskus" ollaan hieman myöhässä. Kaikki aikataulun mukaan pysäkille tulleet pääsevät mukaan.

HSL:n bussilinjatko siis ajelevat miten sattuvat? Eikö niillä ole tosiaan pysäkkiaikatauluja ja jos on, onko ne painetut Serlan paperille?

Juna on mielestäni huono vertailukohde tässä, sillä junaliikenteessä ei ole niin montaa muuttujaa. Juna pääsee ajamaan kaikki asema välit samaa nopeutta, jonka lisäksi juna myös pysähtyy joka asemalla. Jos bussiin ei riitä matkustajia, niin ajossa pääsee väkisin etuaikaan, sitten vielä kun ei ole muuta liikennettäkään niin saa tosiaan ajaa reilusti alle rajoituksen ja metsästämällä metsästää punaisia valoja. Liian hiljaakaan liikenteessä ei voi ajaa.

Elmo Allen · 13 Tammikuu 2012

Lauri Räty sanoi:
Pysäkkikohtaiset ohitusajat lasketaan seuraavasti:

2000 m pitkän reittiosuuden ajoaika on 6 minuuttia. Reittiosuudella on neljä pysäkkiväliä, joiden pituudet ovat 200 m, 600 m, 200 m, 400 m, 300 m ja 300 m.

Pysäkkivälien ajoajat ovat minuutteina:

1. väli: (200 m / 2000 m) * 5 min = 0,6 min ≈ 1 min

2. väli: (600 m / 2000 m) * 5 min = 1,8 min ≈ 2 min

3. väli: (200 m / 2000 m) * 5 min = 0,6 min ≈ 0 min

4. väli: (400 m / 2000 m) * 5 min = 1,2 min ≈ 1 min

5. väli: (300 m / 2000 m) * 5 min = 0,9 min ≈ 1 min

6. väli: (300 m / 2000 m) * 5 min = 0,9 min ≈ 1 min

Kahdella pysäkillä voi siis käytännössä olla sama arvioitu ohitusaika. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Näin ihan yksityiskohtana, että tuossa varmaan siis on jokin kumulatiivinen pyöristysvirhe, jonka perusteella määrätään seuraavan minuutin pyöristys. Yleisölle ilmoitetaan minuutteja; onko myös kuljettajan tiedossa vain kokonaiset minuutit? Mutta oliko niin, että metronkuljettaja tietää myös minuutin osia?

---------- Viesti lisätty kello 10:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:16 ----------

Nak sanoi:
Juna on mielestäni huono vertailukohde tässä, sillä junaliikenteessä ei ole niin montaa muuttujaa. Juna pääsee ajamaan kaikki asema välit samaa nopeutta, jonka lisäksi juna myös pysähtyy joka asemalla. Jos bussiin ei riitä matkustajia, niin ajossa pääsee väkisin etuaikaan, sitten vielä kun ei ole muuta liikennettäkään niin saa tosiaan ajaa reilusti alle rajoituksen ja metsästämällä metsästää punaisia valoja. Liian hiljaakaan liikenteessä ei voi ajaa.

Junaliikenteessä ei ole monta muuttujaa, mutta se ei ole sinänsä syy. Sen ansiosta junaliikenteessä tasausaika on pystytty minimoimaan. Mutta junaliikenteessä se lyhytkin tasaus on silti suorastaan välttämätöntä, koska järjestelmä ei kestä satunnaista ajoa.

Se ei tarkoita etteikö bussiliikennettä silti voisi ajaa aikataulussa. Kun muuttujia on enemmän, tarvitaan vain enemmän tasausvaraa. Liikenteessä ei ehkä voi ajaa liian hiljaa (voi silti ajaa vähän hiljempaa), mutta siksi pitääkin järjestää tasausmahdollisuuksia matkan varrelle. Periaatteessa monellakin pysäkillä voidaan odottaa ylimääräiset 10 sekuntia, ja myös pysähtyä tyhjälle pysäkille. 20 pysäkkiä * 10 s = yli 3 min tasausaikaa.

Tasaus ei ole ainoastaan mukavuustekijä, vaan se myös nopeuttaa ihmisten matkoja, kun odotusaika ja ihmisten oma "tasausaika" eli varoaika voidaan minimoida. Aikaisemmin perille pääsystäkään ei ole monelle hyötyä, koska on kuitenkin varauduttu hitaampaan bussin kulkuun.

aki · 13 Tammikuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Tasaus ei ole ainoastaan mukavuustekijä, vaan se myös nopeuttaa ihmisten matkoja, kun odotusaika ja ihmisten oma "tasausaika" eli varoaika voidaan minimoida. Aikaisemmin perille pääsystäkään ei ole monelle hyötyä, koska on kuitenkin varauduttu hitaampaan bussin kulkuun.

Itse käytän lähes päivittäin linjoja v51 ja v55 joilla on tasauspysäkit Myyrmäen asemalla sekä Ylästössä, suurimman osan liikennöintiajasta nuo tasauspysäkkien ajat ovat kuitenkin "arvioituja ohitusaikoja" koska yleensä bussit saapuvat niille myöhässä, kuitenkin myöhäisilloissa ja ehkäpä viikonloppuaamuisin matkustajia ja muuta liikennettä on niin vähän että ajetaan etuajassa jolloin tasauspysäkillä jää odotusaikaa. Käytän usein Tikkurilasta klo 23.14 lähtevää linjan v55 vuoroa, tasausajat ovat Ylästössä 23.34 ja Myyrmäen asemalla 23.48, hyvin usein kummallakin pysäkillä joudutaan odottamaan lähtöaikaa 1-3 min, riippuen tietenkin kuljettajan kaasujalasta. Vaikka odotusaika ei ole pitkä niin se tuntuu hyvin pitkältä kun istut yöllä lähes tyhjässä bussissa joka ei muuten juurikaan joudu reitin varrella pysähtelemään, sitten jotkut kuskit välttelevät näitä odotusaikoja ajamalla mateluvauhtia, sekään ei tunnu mukavalta kun kyseessä on pitkä linja ja kotiin tekisi mieli päästä nopeasti, todellisuudessahan sillä, ajaako kuski hiljaa vai lujaa ei ole matka-ajan kannalta merkitystä kuin muutamia minuutteja, sekä tasauspysäkeillä odottelu että alhainen ajonopeus ovat enemmän psykologisia juttuja jotka kuitenkin vaikuttavat matkustuskokemukseen. Olisikin hyvä jos ohitusaikoja voitaisiin entistä paremmin tarkentaa vastaamaan todellisia matka-aikoja, eli ruuhkissa pitäisi ajo-aikoja löysätä ja hiljaiseen aikaan taas kiristää. Kuten jo todettiiin niin liikenteessä on kuitenkin niin paljon muuttujia että sellaista järjestelmää jossa bussit noudattaisivat aikataulua minuutilleen, tuskin pystytään kehittämään. Linjaa 58/B voi verrata aika hyvin Jokeriin jolla on myös tiheä vuoroväli, Jokerilla on useita tasauspisteitä ja tästä huolimatta bussit ketjuuntuvat, eli en usko että pelkillä ajantasauspysäkeillä saataisiin vältettyä 58/B:n ketjuuntumista. Vuorovälin pidentäminen ruuhkassa nykyisestä 5-6min vaikka 7-8min yhdessä ajantasauksen kanssa voisi tepsiä paremmin, tällöin kummallakin linjalla olisi ruuhkassa 15min vuoroväli.