Vs: Raidekerroin
Samalla tavalla kuin valot ovat punaisia tunnin verran Porkkalankadulla Lauttasaaresta ja Mechelininkadulta tuleville? Montako ajoneuvoa arvioisit tyypillisestä valoristeyksestä menevän tunnissa? 50, 75 vai kuitenkin satoja?Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
Jos busseilla olisi omat kaistat koko matkan keskustan läpi eli ne pääsisivät vapaasti jonottamaan keskeisiin valoristeyksiin, ei olisi suurikaan ongelma päästää 120 bussia suuntaansa läpi. Erityisesti, jos kyseessä olisi puhdas bussikatu eli pärjättäisiin kaksivaihevaloilla. Jokaisessa valokierrossa pitäisi päästää 2-3 bussia kumpaankin suuntaan ja kas juuri näin tehdäänkin Länsiväylän päässä ja Ruoholahdenkadun ja Lapinrinteen risteyksessä.
Pysäkeillä olisi selvästi hankalampaa, koska keskustan pysäkit olisivat vilkkaita kuin terminaalipysäkit. Pitäisi varmaankin siirtyä avorahastukseen. Taloudellisesti ja kaupungin viihtyisyyden kannalta systeemi tuskin olisi järkevä, kuten Anterokin on sanonut, mutta teknisesti mahdollinen se kyllä olisi ihan ilman tunneleitakin. Tunneliratkaisu Mannerheimintien ali toki helpottaisi asioita ja yhdistettynä Kaivokatuun joukkoliikennekatuna tekisi systeemistä jo kohtuullisen sujuvankin
Vs: Raidekerroin
Ei näytä. Kuva on Temppeliaukion kirkon turistibusseista, jotka seisovat tuossa kirkon edustalla jonkun 15 minuuttia kukin. Länsiväylän bussiruuhkaa voi yrittää kuvata esim. Lapinrinteen ja Ruoholahdenkadun risteyksessä.
Antero
Vs: Raidekerroin
Kävely- ja pyöräväylää Ruoholahteen, nimeltään Baana.
---------- Viesti lisätty kello 21:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:24 ----------
Jos nyt miettii noita heilureita vakavissaan niin tulee mieleen että eihän niiden ole pakko olla niin kauhean pitkiä. Esimerkiksi bussi 24 voitaisiin korvata niin että joku Rautatientorille päättyvä linja jatkaisikin sen reittiä Seurasaareen asti. Samoin Kulosaaren liitynnän voisi hoitaa niin että vaikka 74 jatkaisi Hakaniemestä Kulosaareen. Ja niin edelleen.
Vs: Raidekerroin
Oiskohan. On vähän raskaita rakenteita pyörätieksi, joka tasoitetaan entiselle ratapenkalle. Siellä kun tehdään sen kokolukan luolaa, että siellä porataan kuorma-auton kokoisilla porauskoneilla. Yleensä työmailla on tapana pystyttää taulu, joka kertoo, mistä on kyse. Sellaista taulua en tällä työmaalla ole huomannut.
Antero
Vs: Raidekerroin
http://www.finlandiapuisto.fi/pages/fi/etusivu.php löytyy lisää Baanankin rakennustöistä. Esimerkiksi rakennuspäiväkirja.
Viimeisin muokkaaja vko; 19.09.2010 kello 18:18. Syy: lainausta siivottu
Vs: Raidekerroin
Itse pidän terveydestäni, lompakostani sekä kosketusnäyttöisestä matkapuhelimestani siinä määrin, etten suin surminkaan jalkaudu tuonne - ainakaan pimeän tultua.
Julkinen tila Helsingin keskustassa on kyllä jo vallattu ei niin toimeliaan kansanosan puolesta. Saavatpahan yhden kuseskelubaanan lisää.
Raitiovaunulinjasta tuossa montussa olisi ollut kymmenkertaisesti suurempi ilo!
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Heilureilla on paljon aikatauluongelmia. Itse kuljen aika säännöllisesti 14/18 heilurilla Kampista etelään ja bussit kulkee tuohon suuntaan ihan milloin saattuu. Lauttasaaren 65 bussien kanssa sama ongelma. Katutasossa kulkeva liikenne on niin epäluotettavaa, että heilurit toimivat Helsingin keskustassa varsin huonosti.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 03.11.2014 kello 09:37. Syy: jaettu viesti kahtia
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Heiluriliikenne ei itsessään tarkoita yhtään sen enempää busseja kuin nytkään on katuverkossa. Pahimmillaan hiljaisempiin runkokatuihin tulee vähän enemmän linjoja.
Tietysti heiluriliikenne palvelee paremmin, ja lisääntynyt matkustajamäärä voi vaatia palvelun laajentamista. Siitä voi tulla lisää busseja vilkkaimmille reiteille.
Toimivat väylät heiluriliikenteelle eivät ole hirveän kalliita rakentaa. Kaistajärjestelyjä ja liikennevalojen viilaamista.
Kalleinta on ottaa käyttöön asenne, että heiluriliikenteen luotettavuus on etusijalla. Ei siis nopeus, vaan aikataulussa pysyminen. Se on niin kallista, ettei Helsingillä ole siihen varaa. Tampereella asenteen vaihtotase tuntuu olevan paljon edullisempi.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 03.11.2014 kello 09:38. Syy: poistettu tuhottuun viestiin osoittanut lainaus, siirretty toiseen ketjuun
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Niin tällä hetkellä Kaivokatu pitkin kulkevat vain linjat 17, 65A ja 66A. Jos Länsiväylän ja Rautatientorien linjoista olisi muodostettu heilureita, niin kyllä linjamäärä olisi moninkertaistunut eikä kymmenkertaistunut. Nykyisillä vuoroväleille Kaivokadulle pikkuautojen sekaan tulisi tunnissa aikasmonta telibussia lisää.
Mutta Länsimetrohan on hoitamassa tämän ongelman. Tulee sitten vain lisää tasonvaihtoja. Espoon tuleva liityntäliikenne voisi sopia heilurikokeiluun.
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Jos oletuksesi on, että heiluriliikenne kulkee nykymuotoisilla kaduilla muun liikenteen seassa, eihän se tosiaan toimi. Erityisesti Kaivokadun ympäristö kaipaisi kohennusta, sisääntulokadut ovat ihan hyviä pienellä hiomisella.
Samalla oletuksella voisimme kuitenkin pyörittää pääteasemallista liikennettä ilman niitä pääteasemakenttiä Elielillä, Rautatientorilla ja Kampissa. Vain tavanomaisia katuja nykymuodossaan. Eihän se tietenkään toimi.
Metro on kovin kallis ratkaisu, joka ei kuitenkaan ratkaise kuin yhden heiluriparin. Helsingissä merkittäviä heiluripareja pitäisi muodostaa myös kaikille muille isoille sisääntuloväylille, mm. Lahdentielle, Tuusulanväylälle, Tampereentielle ja Turuntielle.
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Sitä se pitkälti on siihen tottuneen paikallisenkin mielestä. Ja huonompaan päin ehtii mennä vielä ennen Länsimetroakin.
Juuri näin. Nykyiset suunnitelmat liityntäliikennelinjastosta tarjoavat paikoitellen hyvää tai jopa kiitettävää palvelua, mutta emmeköhän vielä ehdi näkemään näiden suunnitelmien "tarkistamisia". Minusta tällainen liikojen lupailu on epärehellistä, kun nyt jo on tiedossa, että rahaa ei ole.
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Tästähän kielii jo se, että säästöjen vuoksi ensi syksynä lakkautetaan linjat h53, e2, e4, 205 ja 503-505, ja tilalle tulevat 502 ja 551. Nämä muutoksethan oli tarkoitus tehdä vasta Länsimetron aloittaessa.
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
Ei se ole fiasko ollenkaan, vaan päinvastoin erittäin taitavasti suunniteltu ja täyttää tavoitteensa. Tarkoitus on käyttää niin vähän rahaa kuin suinkin mahdollista, mutta kuitenkin kyetä vakuuttamaan autolla liikkuvat poliitikot siitä, että alueelle on toteutettu minimipalvelun takaava joukkoliikenne ja he voivat sitten sanoa kuntalaisille, että onpas meillä hyvät bussit.
Sillä, että bussimatka kestää automatkaan verrattuna 50 min pidempään, ei ole mitään merkitystä, niin kuin ei silläkään, että yhdellä linjanumerolla on kymmenen erilaista kirjainversiota, jotka sitten säännöllisen epäsäännöllisesti kiertelevät erilaisia reittejä niin, että vähän tilanteesta riippuen ainakin joltakin pysäkiltä pääsee joskus jonnekin, ainakin jos odottaa 45 minuuttia ja vaihtaa jossain motariliittymän keskellä.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Heilurilinjojen ongelmat Helsingissä
Heilurilinjojen ongelma on ensin puuttuvat liikenne-etuudet ja sitten liian alhainen kapasiteetti. Ainoa Helsingissä tarjolla oleva ratkaisu on metro. Teoriassahan se poistaa tarpeen bussiheilurilinjoille. Metrolla on täydet liikenne-etuudet ja tämän kaupungin mittakaavassa rajaton kapasiteetti (jota tosin parin sadan miljoonan investoinnilla alennetaan).
Käytäntö on sitten aivan toinen. Kun metro on liian kallis sekä liian jäykkä näin pienessä kaupungissa (tällä raskaalla sovelluksella, joka on tänne valittu), metro poistaa heiluritarvetta vain Länsiväylän ja Itäväylän sektoreissa. Turuntien ja Lahdentien sektorit koitetaan sitten hoitaa toisella kalliilla ratkaisulla eli Pisaralla, joka ei kuitenkaan muuta nykytilannetta miksikään. Sillä edelleen jää bussiliikennettä mittavasti näiden 3–4:n raskasraiteen ja niiden muutamien asemien väliin.
Kantakaupungin kannalta mikään ei muutu eikä ole muuttunut, vaikka metro on ollut käytössä yli 30 vuotta. Suuri bussien määrä ahtautuu kantakaupungin ytimeen edelleen, osin metrotunnelin päällä. Kaivokatu muodostaa pullonkaulan, jonka läpi busseja ei voi ajaa riittävästi bussien parkkeeraamisen välttämiseksi. Kaivokadun este eivät ole henkilöautot, vaan bussit itse. Niitä on vain liikaa.
Ongelman ratkaisu on lisätä pääkatujen kapasiteettia sellaisin keinoin, jotka myös mahtuvat ja ominaisuuksiensa puolesta voivat kulkea niemen itä- ja länsipuolien välillä. Kun tunnelifanaatikot poraavat niemen täyteen tunneleita ja tunnelivarauksia, ratkaisu on löydettävä maanpinnan tasosta.
Eikä tämä ole mitenkään Helsingin erityisongelma ja ainutlaatuinen maailmassa. Helsinkiä pienemmässä mittakaavassa tämä ongelma on Tampereella. Kun busseja on liikaa, siirrytään raitiovaunuihin. Prahassa on toteutettu bussiton keskusta jo vuosikymmenet sitten. Sielläkin on metro, peräti 3 linjaa. Mutta kun se ei riitä, siellä on myös ratikkaverkko. Eikä ratikoilla ole päätepysäkkejä Prahan keskustassa.
Miten sitten Helsingissä? Tässä ratkaisu vuodelta 2003.
Antero
Vs: Kampin terminaali länsimetron jälkeen
Täytyy kyllä sanoa, etten ole oikein koskaan tajunnut miksi Helsingin keskustasta halutaan uhrata suuret maa-alueet bussien seisonta-alueiksi. Saati sitä että rakennettiin kovalla rahalla lisää sisäseisonta-alueita = Kampin terminaali. Kaukoliikenteessä ymmärrän jonkinlaisen terminaalin tarpeen, mutta lähiliikennettä voitaisiin ihan hyvin ajaa heiluriperiaatteella, jossa ajantasaus on jossain muualla kuin keskustassa.
Tampereellakin ainoa syy Keskustorin siniselle katokselle on että idässä + etelässä ja lännessä on eri määrä linjoja. Ja tätäkin tasataan jo nyt esim. kääntämällä linja 1 etelästä itään Koskipuistossa. Periaatteessa koko katos voitaisiin heivata veke heti kun linjoja järjesteltäisiin vähän uusiksi.
Jos ei usko Tampereen kokemuksia, voi katsoa vaikka Pariisia. Esim. linja 81 Place du Châtelet - Porte de Saint-Ouen ajetaan siten että Place du Châtelet'n päässä tehdään lenkki. Siellä on pieni ajantasaus, mutta muutoin ei seisoskella liian pitkään. Ja pysäkki on tavallinen kadunvarsipysäkki eikä mikään terminaali.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 28.06.2015 kello 18:22. Syy: siirretty toiseen ketjuun
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä