Yhtenäinen väritys

Ainakin paperi-Hesarissa oli uutinen asiasta. Kävi ilmi, että haastateltu HelB:n heppu ei ole saanut ilmoitusta Concordian uudesta nimestä...
 
Itse otan mieluusti tyylikkäästi toteutetun tilaajavärityksen vastaan pääkaupunkiseudulle! Olisi aika saada jo meillekkin yhtenäinen väriasu ja samalla se toki varmasti parantaisi seudun imagoa!

Mitä tulee liikennöitsijöiden motkotuksiin aiheesta, niin olisi hyvä muistaa Concordian tilanne noin vuosi sitten. Laivueestahan löytyi Turun vaaleansinistä, Köpiksen keltasta, Vantaan Liikennettä, Espoon Auto ykköstä, Espoon Auto kakkosta, HKL-Bussiliikennettä, Helsingin Bussiliikennettä ja olihan sielä lie vielä jokunen ihan omissa (CBF) väreissään :D Liekö tuo sitten tuo omalle kotilinjalle tunnettuvuutta?

Olin huomaavinani, että myös kirjoitettiin mahdollisesta laatutason heikkenemisestä. Mielestäni laatutason suhteen ollaan pääkaupunkiseudulla oltu suhteellisen suossa jo vuosia vaikka kuinka olisikin se oman firman kalkkilaivaväritys käytössä....

Innolla odotan tilaajavärityksen käyttöönottoa!
 
Asiasta pikkusen sivuun. Onkos uusi traffi-kilpi tullut tai tulossa pk-seudulle? Näin uudenlaisen sinisellä pohjalla olevan valkoisen "kaaren" erään helbin auton keulassa..
 

Kovin on kevyt selvitys, vaikka tietysti vain esiselvitys onkin. Tämän pohjalta tuskin vielä tapahtuu mitään.

Jonkin verran minua kummastutti liikennöitsijöiden kannanotto siitä, että yhtenäinen väritys vähentäsi sitoutumista yhtiöön ja siten johtavan epätaloudelliseen ja holtittomaan ajotapaan. Nykymallissa muutenkaan sitoutumisen taso puolin ja toisin ei voi olla valtavan korkea, koska jokainen kilpailutuskierros voi laittaa pakan uusiksi. Ilman tarkempia perusteluja väite vaikuttaa aika haetulta.

Enemmän olettaisin, että toimitusjohtajat pelkäävät, aivan aiheellisesti, yrityksensä liiketoiminnan rapautumista.

Jokainen sellainen ratkaisuhan, jossa varataan jokin osa kalustosta johonkin tiettyyn käyttöön (ja toisin päin: tähän käyttöön kelpaa vain siihen varattu kalusto), nostaa tyhjäkäyntiastetta. Isojen liikennekonsernien perusidea on se, että kalustoa voidaan putkan sisällä siirrellä joustavasti. Tilaajaväritys ja erityisesti jos se viedään linjatasolle, murentaa tätä perusideaa ja maksaa.

Tilaajavärityksen ja joukkoliikenteen tulovirran välinen asiayhteys on verraten spekulatiivinen. Peruskysymys päätöksessä tilaajaväritykseen siirtymisessä onkin se, kuinka paljon yhtenäisestä värityksestä kannattaa maksaa lisäkustannuksina.
 
Tuskin uutta tilaajavärikalustoa estetään näkymästä muuallakin kuin sille tarkoitetulla linjalla. Toiseen suuntaan optimointi on nytkin sopimusehtojen mukaan rajoittunutta, uudet vaunut (jotka siis olisivat tilaajaväreissä) voivat kierrättää vain toisten vähintään yhtä uusien vaunujen (jotka siis nekin olisivat tilaajaväreissä) kanssa. Ero nykytilaan ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä ja ihmeen kalliilta liikennöitsijälle.

Loput kalustosta voisi sitten olla aika lailla mitä sattuu, mutta jos niitäkin ruvetaan värittämään tilanne toki muuttuu joksikin aikaa ikävämmäksi optimoida. Niitä kun ei välttämättä haluta päästää valumaan pois linjalta satunnaisväristen korvaamana.
 
Jokainen sellainen ratkaisuhan, jossa varataan jokin osa kalustosta johonkin tiettyyn käyttöön (ja toisin päin: tähän käyttöön kelpaa vain siihen varattu kalusto), nostaa tyhjäkäyntiastetta. Isojen liikennekonsernien perusidea on se, että kalustoa voidaan putkan sisällä siirrellä joustavasti.
Ainakin Paunu, Länsilinjat ja Veolia ovat ajaneet myös seutuliikennettä ns. tilaajavärikalustolla, ja tilaaja ei ole tätä sopimusteitse halunnutkaan estää (onhan se muutenkin selvää, että esim. linja 50, jonka reitti on suurimmaksi osaksi Tampereella on osa "Tampereen joukkoliikennettä", vaikkei kaupungin tilaamaa liikennettä vielä olekaan).
 
Ainakin Paunu, Länsilinjat ja Veolia ovat ajaneet myös seutuliikennettä ns. tilaajavärikalustolla, ja tilaaja ei ole tätä sopimusteitse halunnutkaan estää (onhan se muutenkin selvää, että esim. linja 50, jonka reitti on suurimmaksi osaksi Tampereella on osa "Tampereen joukkoliikennettä", vaikkei kaupungin tilaamaa liikennettä vielä olekaan).

Kyse ei oikeastaan vähäisessäkään määrin ole siitä, miten toimitaan yhden kaupunkialueen ympäristössä.

Kyse on siitä, että isot kansainväliset konsernit hakevat suuruuden ekonomiaa sillä, että ne kykenevät tarvittaessa liikuttamaan kalustoaan eri kaupunkialueiden välillä. Oletetaan, että meillä on vaikkapa yritykset nimeltään Huolia ja Golina, joiden ydinbisnestä on kaupunkiliikenne esimerkiksi Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Hampurissa. Jos jokaisessa näistä otetaan käyttöön tilaajaväritys, liikeidean pohjana oleva toimintavapaus nopeisiin liikkeisiin kapasiteettitarpeen muuttuessa katoaa. Siitä haastatellut toimitusjohtajat ovat huolissaan.

Toisaalta toimitusjohtajien pitäisi olla tilaajavärityksen puolesta, koska sellainen paaluttaa nykyisten suurten toimijoiden asemaa. Käytännössähän tilaajaväritys on eräänlainen kynnysraha: Jos meillä on vaikka yritys nimeltään Jokivuoren Linja Oy, jolla olisi kapasiteettinsa puolesta tarjota muutaman linjan ajaminen, tilaajaväri edustaa sen verran suurta kustannusta, että yritys ei kykene jättämään tarjousta kilpailukykyisellä hinnalla.
 
Oletetaan, että meillä on vaikkapa yritykset nimeltään Huolia ja Golina, joiden ydinbisnestä on kaupunkiliikenne esimerkiksi Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Hampurissa. Jos jokaisessa näistä otetaan käyttöön tilaajaväritys, liikeidean pohjana oleva toimintavapaus nopeisiin liikkeisiin kapasiteettitarpeen muuttuessa katoaa.

Tukholmassa ja Kööpenhaminassa on ollut tilaajaväritys koko kilpailutuksen ajan, Hampurissa taas liikennettä ei ole vielä kilpailutettu vaan paikalliset liikennelaitokset hoitavat bussiliikenteen. Koska Helsingin seudulla ei ole tilaajaväritystä, ajaa eräskin kansainvälinen liikennöitsijä täällä Kööpenhaminasta siirretyillä busseilla Kööpenhaminan väreissä. Helsingin seudulla toimivilla kansainvälisillä bussiyrityksillä onkin varsin kirjava kalusto eikä se ainakaan paranna joukkoliikenteen imagoa.

Tilaajaväritystä käyttävissä kaupungeissa on usein sallittu väärän värisen kaluston käyttäminen lyhytaikaisesti, jos esim. uusien bussien toimitus on myöhässä. Kuva Malmöstä
 
HSL:n hallituksen ensi viikon kokouksessa käsitellään bussiliikenteen hankintaehtojen ja kilpailutusmenettelyjen uudistamista. Esityslista

HSL sanoi:
Sopimusehtoihin päivitetään lisäksi mm. tilaajaväritystä, sähköistä mainostusta, uutta LIJ-hankkeen mukaista ajoneuvon tietojärjestelmää ja poikkeustilanteissa liikennöintiä koskevat määräykset. Näiden sisältö tarkentuu jatkovalmistelussa.
 
Vs: Millainen olisikaan HSL-kuntayhtymän liikemerkki ja bussien ulkoasu?

HSL-kuntayhtymän hallituksen seuraavan kokouksen esityslistassa on varsin mielenkiintoinen ja ainakin allekirjoittaneet kauan odottama päivitys.

Lainaus sieltä:

BUSSILIIKENTEEN HANKINTAPERIAATTEIDEN JA SOPIMUSEHTOJEN UUDISTAMINEN sanoi:
Yleisiin sopimusehtoihin lisätään uutta kalustoa koskeva HSL:n tilaajaväritys, jonka toteutustapa esitellään hallituksen kokouksessa.

Koko esityslista täässä:

Esityslista 24.08.2010 klo 08.30 - , HSL
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Millainen olisikaan HSL-kuntayhtymän liikemerkki ja bussien ulkoasu?

Bussien tilaajaväritys olisi kyllä positiivinen asia. Vaan mahtaisiko tilaajaväritys merkitä perinteistä sinistä bussia, vai jotain muuta? HSL:n värithän kyllä ovat sininen ja valkoinen, mikä lupaisi ihan hyvää. Sen vaaleamman sävyisen sinisen voisi kyllä hyväksyä, ettei tarvii ihan HKL-sinistä olla. :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös