Kaasubussit

Tässä lähestymistavassa on se ongelma, että kaasuauton käyttökulut riippuvat ennen kaikkea verotuksesta ja veromuutoksia valtio voi tehdä hyvinkin nopeasti. Kaasuautothan ovat jo menneet dieselverolle ja myös kaasun valmisteveroa on nostettu. Olisi naivia uskoa, että kaasuauton verotus pysyisi bensiiniautoa alemmalla tasolla, jos kaasuautojen suosio kasvaa. Niin kauan kuin kaasuauto on marginaali-ilmiö, sen verotuksella ei ole fiskaalista merkitystä.
Jos verotusta olisi korotettava entisestään, se todennäköisimmin ei osuisi vain kaasuautoilijoiden maksettavaksi. Kaasuautojen verotus tuskin nousee, kun verotus itsessäänkin on jo päästöpohjainen eli ainakin näennäisenä tavoitteena on päästöjen alentaminen, joka sujuu hyvin mm. kaasuautoilla. Dieselvero ei ole kovin suuri päivää kohden, ja joutuuhan sen dieselautostakin maksamaan.
En tiedä ketään jolla olisi, tai miten kaasuhenkilöautot toimivat.
Samalta tuntuu ajaa kuin dieselvehettä, mutta kyyti on hiljaisempaa. Kun tankkauspistoolin kytkee, tankkaus loppuu automaattisesti painerajan täyttyessä. Tankkauksen helppoudesta huolimatta asemilla on vielä opastuslappu vaihe vaiheelta. Myös lämpöä ohjaamoon ja ikkunoille irtoaa yhtä mukavasti. Wikipedian mukaan kaasu kuluttaa moottorin osia hitaammin, kuin diesel tai bensa ja että kaasuautot olisivat myöskin bensa-autoja turvallisempia (3 lähdettä).

Mutta miksi kaasukäyttöisiä autoja on henkilöautoista parhaitenkin kaasuverkostoiduissa maissa vain reilu 10% (vaikka onhan sekin miljoonia kpl)? Artikkeli ei antanut selitystä tälle, mutta mainitsee, että joissakin maissa merkittävä osa takseista ja busseista on kaasupelejä. Öljyteollisuus on todistetusti sabotoinut sähköautojen yleistymistä, joten voihan toki olla, että vaikkapa suurimmat öljy-yhtiöt sponsoroisivat autoyhtiöitä, jotka tekevät vain öljykäyttöisiä autoja, ken tietää.
 
Jos verotusta olisi korotettava entisestään, se todennäköisimmin ei osuisi vain kaasuautoilijoiden maksettavaksi. Kaasuautojen verotus tuskin nousee, kun verotus itsessäänkin on jo päästöpohjainen eli ainakin näennäisenä tavoitteena on päästöjen alentaminen, joka sujuu hyvin mm. kaasuautoilla. Dieselvero ei ole kovin suuri päivää kohden, ja joutuuhan sen dieselautostakin maksamaan.

Siitä kannattaa lähteä, että polttoaineveron ainoa tarkoitus on fiskaalinen. Aina, kun se ohjaa valintoja siihen suuntaan, että kokonaiskertymä laskee, veroperusteita muutetaan.

Esimerkiksi 2008 suosittiin vahvasti dieselillä käyviä henkilöautoja ja kun niitä rupesi olemaan markkinoilla "liikaa", dieselin valmisteveroa nostettiin reilusti vuonna 2011 ja 2012 ilman, että dieselveroa laskettiin vastaavasti. Valtio on kovin epäluotettava sopimuskumppani.

Eli jos auton hankinnan perustaa polttoaineen halpaan hintaan, business case saattaa kääntyä nurin niskoin jo muutaman vuoden käyttöiän aikana.
 
Siitä kannattaa lähteä, että polttoaineveron ainoa tarkoitus on fiskaalinen. Aina, kun se ohjaa valintoja siihen suuntaan, että kokonaiskertymä laskee, veroperusteita muutetaan.

Esimerkiksi 2008 suosittiin vahvasti dieselillä käyviä henkilöautoja ja kun niitä rupesi olemaan markkinoilla "liikaa", dieselin valmisteveroa nostettiin reilusti vuonna 2011 ja 2012 ilman, että dieselveroa laskettiin vastaavasti. Valtio on kovin epäluotettava sopimuskumppani.
Ja samoihin aikoihin muutettiin ajoneuvoveroa vähäpäästöisiä autoja suosivaksi. Ilmeisesti niitäkin alkoi olemaan markkinoilla liikaa, kun vero pompsahti tämän vuoden alusta alkaen takaisin alkuperäiselle tasolle ja ehkä ylikin. Korneinta on se, että TraFi julistaa kuitenkin edelleen ajoneuvoverolipun mukana tulleessa tiedotteessaan suosivansa vähäpäästöisiä autoja täsmälleen samoin sanakääntein kuin ennen korotusta. No, näiden kahden muutoksen tuloksena suuripäästöiset autot saivat kahteen kertaan raippaa, kai tuo on sitten tulkittavissa vähäpäästöisten autojen suosinnaksi.

Oman autoni ajoneuvovero ensin laski verrattuna vanhaan tasaveroon useampana vuonna peräkkäin ja tämän vuoden alusta vero on hiukan korkeampi kuin vanhan tasaveron aikaan. Muutamassa vuodessa sama auto siis muuttui ensin vähäpäästöiseksi ja edelleen takaisin... hmm... olisiko se sitten nyt keskipäästöinen?
 
Siksi kannattaisi ostaa valmiiksi tehtaalla rakennettu kaasuauto joita taitaa olla nykyään vain Opelilla, Volvolla ja Volkkarilla? En tiedä ketään jolla olisi, tai miten kaasuhenkilöautot toimivat.

Volvohan lopetti noiden Bi-Fuel-henkilöautojen tuotannon 2010. Eivät myyneet tarpeeksi vaikka tuote kaiketi oli kunnossa. Nykyään heillä on myynnissä Flexfuel-malleja, bensaa ja etanolia syöviä siis.

Minun kokemukseni noista kaasukäyttöisistä autoista rajoittuu juuri tuohon Volvoon ja 6 vuoden taakse. sellaista tuli koeajeltua silloin pari päivää ja noin 300 kilometriä. Ei tullut kyllä kertaakaan tankattua, en varmaan olisi edes osannut:D Tiedä sitten, miten tänään tuotannossa olevat esim. VW:n kaasukäytöt on tuosta ajasta kehittyneet. Kun katsoo suoritusarvoja niin ei kyllä juurikaan ole muuttuneet.
Mutta jotain luulen muistavani tuosta Bi-Fuel Volvosta. Kyseessä siis oli Volvo S60. Koneena bensaa ja metaania syövä 140hv versio Volvon silloisesta vitoskoneesta.
Käyttöominaisuuksiltaan ihan ok peli, ei siis poikennut epäedukseen perinteisestä mallista. Kaasukäytöllä koneesta irtosi jonkunverran pienempi maksimivääntö. Eron tunsi kyllä, mutta oli sen verran pieni ettei varmaan käytännön haittaa tuosta kenellekään ole.
Kun koneen starttasi kylmänä, auto valitsi itse polttoaineeksi bensan. Kuski saattoi myös valita nappia painamalla polttoaineeksi pelkän bensan. Jos taas kaasutankit pääsi tyhjäksii, niin auto alkoi syöttää itse bensaa. Vähän pienempi bensatankki tuossa muuten taisi olla kaasutankkien sijoittelun vuoksi.
Ihan kelpo peli siis, ei ainakaan ole jäänyt mieleen mitään dramaattista. Jäi silloin kuitenkin hommaamatta tuommoinen bi-fuel-auto. Syynä noin viiden tonnin hintaero vastaavaan bensamalliin. Bi-Fuelin hinnalla sai jo vähän tymäkämmän version samasta koneeesta ja vielä automaattilootan.

Sitä muuten en tiedä vieläkään, miten bi-fuel-mallien huoltokulut poikkeaa normimalleista. En saanut aikaiseksi ottaa siitä silloin selvää. Eihän se kaasulaitteisto mikään huoltovapaa systeemi voi sekään olla, joten kai siitä kustannuksia tulee?

---------- Viestit yhdistetty klo 16:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:29 ----------

Samalta tuntuu ajaa kuin dieselvehettä,

Tätä en kyllä allekirjoita. Tosin mulla on yllämainittu hyvin rajattu kokemus asiasta. Esimerkkinä mainitsemani Vm.2006 Volvon tapauksessa kaasulla sai saman maksimitehon kuin bensallakin, mutta väännöt jäi kaasun kanssa jonkun verran pienemmäksi. Jo tuolloin 2006 Volvon vastaavankokoiset henkilöauton dieselit oli vääntöominaisuuksiltaan ja oikeastaan myös tehoiltaan paljon parempia kuin bensamallit. Ja eron kyllä huomaa helposti vaivattomampana liikkumisena.
Nyt kun katsoo paperilta esim. VW:n kaasumallistoa, niin ei niiden voima- ja kulutusominaisuudet ole juurikaan muuttuneet. En tosin tiedä, miten ominaisuudet on kehittyneet käytännössä. Silti nykypäivän diesel-koneet on aivan toista luokkaa kuin vuonna 2006.
Tulevaisuudessa varmaan eri energiamuotoja käyttäviä kulkupelejä liikkuu sulassa sovussa ja energiamuodoksi valitaan käyttötarkoituksen mukaan sopivin. Tankkauspisteitä tullee kaasullekin lisää. Silti kaasu-ja flexifuel-autoilla on mun mielestäni kova haaste olla parempia ja taloudellisempia kuin tämänpäivän ja huomisen dieselautot. Esim. Bemarin 5-sarjan diesel automaattivaihteistolla kuluttaa 4,7 litraa (yhd. kulutus) satasella ja uusi Toyota Yaris Hybrid vie 3,5 litraa bensaa samalla matkalla. Diesel-malli kuitenkin paljon suurempi, painavampi ja tehokkaampi. Tosin kaupunkipyörityksessä tuo hybrid sitten pääseekin loistamaan.
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä todella käsittämätön poiston syy Volvon / Säfflen rakentamissa autoissa. Jotenkin ymmärtäisi, jos nyt olisi puhe kiinalaisista autoista tai Ikaruksista. Pitänee tarkistaa omia laatukäsityksiä. Syyttääköhän tehdas pääkaupunkiseudun katujen kuntoa? Kymmenen vuotta ja allekin on kyllä todella lyhyt käyttöikä noille autoille.

Mukulakivikadutko asian takana? En edes autolla kovin mielellään käy ydinkeskustassa ajalemassa.
 
Mukulakivikadutko asian takana? En edes autolla kovin mielellään käy ydinkeskustassa ajalemassa.

Omana käsityksenä, matalaprofiiliset renkaat ja kova jousitus/ iskarit. Vuosien aikaan kyllä oli eroja eri alustoissa. Toisilla oli ilo ajaa jopa mukulakivikaduilla.
 
Omana käsityksenä, matalaprofiiliset renkaat ja kova jousitus/ iskarit.

Niin varmaan alusta vaikuttaa, mutta ilman mukulakiveä ei niin paljon. Jos autossa ei pysty kadulla ajaessa kuuntelemaan CD-levyä tuon mukulakiven aiheuttaman tärinän johdosta, niin selvää on, että painavammassa ajoneuvossa on ne hajottavat voimat vielä pahempia - jo pelkät rengaspaineet on ihan eri maailmasta, kun henkilöauton renkaissa on alle 3 bar ja ison kaluston renkaissa yli 8 bar.
 
Gasum sanoi:
Äänestystilanne tällä hetkellä:

1.

Linja 78 helsinki Vuosaaren satama - Mellunmäki (M) - Malmi

2.

Linja 68 helsinki Rautatientori - Viikki - Latokartano

3.

Linja 71 helsinki Rautatientori - Pihlajisto - Pihlajamäki

4.

Linja 550 seutu Itäkeskus - Westendinasema

5.

Linja 14 helsinki Hernesaari - Kamppi - Pajamäki

6.

Linja 45 helsinki Kamppi - Malminkartano

h68:n ja 71:n matkustajat eivät ilmeisesti tykkää uusista vdl:stä, kun nyt jo haluttaisiin uudet maakaasubussit tilalle :D
 
Minäkin kävin vilkaisemassa tuota biokaasulla.fi -sivua ja siellä ei mitään muuta kuin mars äänestämään, äänestin piruuttani Vantaan 46:ta. Mutta mikä tarkoitus koko sivustolla on, eikös linjoittain ole tehty kontrahdit aika moneksi vuodeksi eteenpäin enimmäkseen dieselbusseilla. Ei kait autoja kesken kaiken aleta vaihtamaan vaikka kuinka äänestettäisiin kaasuautoja jonnekin. Ainoastaan, jos kaasubussien käyttö verotus ym konstein saadaan taloudellisesti järkeväksi.
 
h68:n ja 71:n matkustajat eivät ilmeisesti tykkää uusista vdl:stä, kun nyt jo haluttaisiin uudet maakaasubussit tilalle :D

Ja listasta kolme ovat HelBin linjoja, elokuusta lähtien myös 550. Uusia maakaasuja tuskin nähdään niillä linjoilla, ainakaan HelBin aikana :lol: Ja eikös h45:lla liiku jo Manneja?
 
Takaisin
Ylös