Näytetään tulokset 1-12/12

Viestiketju: Kuljettajarahastuskokeilu

  1. #1

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus Kuljettajarahastuskokeilu

    Ennen kuin HKL siirtyi järjestelmällisesti busseissa kuljettajarahastukseen v.1966 alkaen, oli joillakin linjoilla jo kokeiltu ilmeisesti tätä rahastustapaa. Ainakin HKL'llä oli jo 1950- luvulla tehtyjä 'yhdenmiehenbusseja'. Tietäisikö joku palstan lukijoista näitä linjoja?

  2. #2
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Kun ei tähän nyt näytä kukaan muu vastaavan, niin aloitetaan juttu tästä:

    Raitio 2/2005 kertoo värikuvan kanssa (Siniset bussit, osa 10), että HKL 236, Volvo B655/Helko vm. 1956, oli kuljettajarahastusmahdollinen autotyyppi. Tosin voihan se olla niinkin, että rahastajanaitio sijaitsi vain etuovien luona. Sinisen bussin etuovestakulun värikoodina toimi koko auton kiertävä oranssiraita ikkunoiden alla. Tällaisia edestä-sisään-kuljettaja+rahastaja -autojahan on kyllä Suomessakin ollut pilvin pimein. Vuonna 1956 HKL sai 18 kpl Volvo 65506 -autoja, niiden korit oli jo valmistettu edellisenä vuonna Helsingin Autokoritehtaalla.

    HKL:n historiateos (Herranen) ja vuoden 1966 toimintakertomus kertovat kuljettajarahastuksen alkaneen 4.7.1966 linjoilla 20 ja 20V.

    Vuoden 1963 HKL:n toimintakertomuksessa on koko sivun valokuva "kuljettaja rahastaa" ja vaununa on Leyland/Wiima. Kuljettajarahastus on tosiasiallisesti alkanut siis ties-milloin, mutta toimintakertomuksissa sitä ei olla älytty aiemmin mainita tarkemmin? Herranen on huomannut tuon "ensimmäisen" maininnan vuodelta 1966 ja historia on näin ollen kirjoitettu "uusiksi"?

    Herranen kertoo HKL:n 1955 saamista uusista leimauspihdeistä, että ne aiheuttivat suurta hermostuneisuutta rahastajien keskuudessa. Siihen astihan (ja vielä pitkään eteenpäinkin) käytettiin rei'ityspihtejä ja rei'ityksillä ilmoitettiin kaikki päiväyksestä kelloaikaan. Henkilökuntajärjestöt vastustivat uutta leimausmetodia, sillä rahastajille oltiin ujuttamassa myös liikennelaskijan töitä, vaikka leimaus olikin tavallaan yksinkertaistumassa. Pihdit otettiin vihdoin käyttöön 1.4.1957 hinnanmuutosten ja lippuformaatin muutoksen yhteydessä ja matkustajalaskenta ja suuntamerkinnät sovittiin unholaan.

    Olisiko siis noissa 1955-56 hankituissa busseissa sitten ajateltu niin, että kuski voisi hiljaisemmilla linjoilla/vuoroilla nuo rahastushommat hoitaa? Ja tehtiinkö niin ja jo silloin vai milloin? Vuosi 1966 on kuitenkin täyttä puppua! 1950-luvun puolivälin jälkeisissä autoissa 1960-luvun alun Tiikereihin saakka oli jälleen selkeä rahastaja-istuu-takana -ideologia.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Aihetta käsiteltiin vastikään toisessa foorumissa, jossa selostin laajasti HKL:n vanhojen linja-autojen ovijärjestyksistä sekä siitä, missä kohtaa niissä oli mahdollinen rahastajanaitio. Koska tämä foorumi on täysin erillinen paikka siihen toiseen verrattuna, toistamisriskistä riippumatta käsittelen aihepiiriä seuraavilla riveillä:
    Helsingin kaupungin liikennelaitokselle tuli vuonna 1952 Scania-Vabis BF61V / Ajokki -autot nroille 69 - 75. Niiden ovijärjestys oli 1-2-2. Uutta oli se, että etuovi sijaitsi etuakselin etupuolella (samoin moottori sijaitsi selvästi edempänä kuin aiemmissa nokattomissa autoissa). Uudenlainen etuoven sijainti teki kuljettajarahastuksen mahdolliseksi (bulldog-mallisissa tämä rahastusmuoto oli epäkäytännöllinen). Autoissa 69 - 75 oli lisäksi rahastajanaitio vanhalla tutulla paikalla takaovien läheisyydessä. Autoista kerrotaan mm. RAITIOssa 3 / 1980.
    Samassa lehdessä selostetaan myös vuonna 1953 hankituista Leyland L.O.P.S.U. / Helko -linja-autoista. Ne olivat keskimoottorimallia ja niiden ovijärjestys oli 1-1-2. Etuoven sijainti oli sama kuin edellä selostetuissa nk. hetkumallin Scania-Vabiksissa. Leylandit oli tarkoitettu niille linjoille, joilla (tuolloin) hiljaisina aikoina sovellettiin kuljettajarahastusta. Ruuhka-aikoina ilmeisesti (ainakin aluksi) rahastaja oli aina mukana.
    Kuten Compact asiantuntevasti selosti, vuonna 1956 hankittiin seuraavat nk. kaksineuvoiset HKL-bussit. Niiden ero oli se, että taka-akselin takapuolella ei ollut lainkaan ovia. Näin ollen rahastajankin paikka oli muualla kuin takana.
    Näistä hankinnoista huolimatta liikennelaitokselle tuli koko tuon ajan aina vuoteen 1965 saakka iso määrä sellaisiakin autoja, joissa oli bulldog-rakenne ja ainoa rahastuskäytäntö rahastajarahastus. Kuten tunnettu, 1960-luvun alussa hankittiin lähinnä Leylandilta jälleen huomattava määrä nk. kaksineuvoisia autoja, jotka perusidealtaan vastasivat vuoden 1953 "Lopsuja". 1960-luvun alussa hankittiin koemielessä myös takaovettomia takamoottoriautoja, jotka oli tarkoitettu nimenomaan kuljettajarahastukseen (Scania-Vabis Capitol, palautettu Ruotsiin sekä Sisu B-77ST / Helko). Vastaavia tuli lisää alkaen 1966 - 67 ja 1968 tällainen peruskonsepti vakiintui HKL:n standardiksi. Mainittakoon, että tuossa välissä 1966 - 67 liikennelaitokselle hankittiin liki 60 kpl kaksineuvoisia Vanaja-merkkisiä autoja, joissa oli "tosistadilainen" ovijärjestys 2-2-2. Tuplaetuovien läpimurto 1966 kertoo hyvin siitä, että kuljettajarahastukseen oltiin siirtymässä lopullisesti, kuitenkin niin että viimeisen kerran bussirahastajat olivat töissään 31.12.1975.

  4. #4
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Raitiossa 3/1990 on kokosivun valokuva uudenkarheasta 222:sta eli vuoden 1956 Volvo/Helkosta. Siinä vaunu on kuljettajarahastuskäytössä. Kuva on tosin lavastettu, että on saatu sellainen otos kuin on haluttu. Ovet ovat (oman järjestelmäni mukaan) 1-102-0, eli etuakselin takana on heti yksinäinen ovi ja pariovet ovat aivan taka-akselin edessä. Kuvassa mallataan kuljettajarahastusta ja etuovesta tietysti mennään sisään, siinä kohtaa on seinäänkin maalattu "sisään". Rahastajan aitio on etuakselin päällä ja pömpelin takana on määränpääteksti ja linjanumero. Seuraavalla ovella heti akselin takana on kilpitaskussa irtokilpi "suljettu" ja varmaankin sen alla on jemmassa seinämaalaus "sisään". Takimmaisten ovien luona on seinään maalattu "vain ulos". Oranssiraidassa taka-akselin paikkeilla on maalaus "edestä sisään". Linjaksi on valittu 56. Vaunussa on numero- ja määränpäätekstirullat edessä ja numerot tietysti takanakin, kuten sen aikaisissa uusissa ratikoissakin (VTS). Silloin kun on mukana myös rahastaja, sisään voi nousta kummastakin yksittäisestä ovesta eli irtokilpi poistetaan.

    Olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin milloin jo tätä ennen tarkalleen alkoi kuljettajarahastus HKL:llä.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Nämä niin kutsutut Suihku-Volvot (HKL 220 - 237) näköjään ovat kiinnostaneet harrastajia enemmänkin, sillä myös RAITIOssa 3 / 1988 on juttua tästä autosarjasta. Itse asiassa ko. lehden kansikuvassa poseeraa ratikan sijasta auto HKL 221 linjalla 50 etuovi auki. Etuoven vieressä vasemmalla tosiaan lukee sisään / ingång. Etuakselin takapuolella sijaitsevan "välioven" oikealla puolella lukee suljettu / stängd - ehkä lisäkilvessä. Kuva on hieman epäselvä. Jukka Hannikainen selostaa rahastajanaition sijainnista seuraavin sanoin: "Rahastaja sijoitettiin keskelle autoa keskiovien ja "välioven" väliin." Jos noin on, niin aition sijoituspaikka olisi kyllä ollut aika outo...
    Autojen sijoituksesta Hannikainen selostaa: "Busseja oli sijoitettu sekä Koskelan että Ruhan varikoille. Niillä ajettiin senaikuisilla kuljettajarahastuslinjoilla, mutta myös muillakin linjoilla, joilla ei ollut painorajoituksia." Huom! Kannattaa muistaa, että nämä autot poistettiin jo 1964 - 65, toisin sanoen ennen "aktiivista" kuljettajarahastuskautta! Ruhakin ehdittiin perustaa vain muutama vuosi ennen näiden autojen hävittämistä.

  6. #6

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus

    Olen kuullut että HKL'n linjalla 100 (Kuuusitie - Invalidisäätö) olisi ollut 1950-luvun lopulla kuljettajarahastus. Näin Raition artikkelisasjassa kuvia v.1957 Scania-Vabiksista (Kutterin kori); teksti 'kuljettaja rahastaa' näkyy selvästi. Autoja oli sen verran monta että niitä on pitänyt olla muillakin linjoilla. Siksi mielenkiintoni heräsi.

  7. #7
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Selailin vanhoja Raitioita, sillä tähän ei tunnu löytyvän apua HKL:n toimintakertomuksista saati Herrasen historiikista.

    Jukka Hannikaisen artikkeleissa 1950-luvun sinisistä busseista, hän toteaa että
    HKL 121-135 oli ensimmäinen kuljettajarahastuskelponen sarja. Rahastajanaitio oli tietysti myös olemassa. Autot olivat Scania-Vabis B-15V / Helko vuosilta 1948-49.

    Sen jälkeen tuli vastaavia autoja paljon lisääkin (v. 1948-56), niin että parhaimmillaan autoja oli yli 80 kpl. Kuljettajarahastuslinjoiksi mainittiin 50-luvulla linjat 38, 62, 63 ja 100. Näillä linjoilla ruuhka-aikana oli tietysti rahastaja mukana.

    Että tämä olkoon osoituksena historiikkien uskottavuudesta, ainakin joissain kohdin.

  8. #8
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Minulle on syntynyt se kuva, että Compactin mainitsemat Scania-Vabis B15V:t olisivat olleet kuljettajarahastuskelpoisia vasta uudelleenkorituksen jälkeen. Uudet korit tehtiin vasta 1950-luvulla (pääasiassa 1955 - 57). Kaiken lisäksi mainittu uusi kori oli eri tehtaaltakin eli pääasiassa Akro / Kutter. Joillekin autoille tuli HKL-kori ja jossain saattoi uudeksi tulla uusi Helko. Alkuperäinen Helko-kori oli vanha tuttu 1-0-1 -ovinen. Korimuutoksen jälkeen takaovi olikin korvautunut keskiovella. Rahastajan paikka varmasti kuului varustukseen muutoksenkin jälkeen, koska sitä tarvittiin yhä ruuhka-aikoina.
    Todennäköisesti seuraavat bulldog-tyypin kuljettajarahastusautot olivat vuosien 1960 - 61 Scania-Vabis B75 / Wiimat (HKL 410 - 434), ja nekin muutostyön jälkeen. Viimeksi mainituissa 1-1-2 -ovitus korvattiin 1-0-1:llä. Tässä yhteydessä rahastajan paikka poistettiin kokonaan.

  9. #9
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Kuljettajarahastusasia on siis kaikenkaikkiaan melko tutkimaton sarka. Onko aloitus siis noin 1956, kun tuli käyttöön uusia sellaiseen sopivia autoja ja samalla vanhoja koreja uudelleenkoritettiin hommaan sopiviksi. Haastattelemalla aikalaisia ja lukemalla ajankohdan HS-uutiset tarkkaan asiasta saisi lopullisen varmuuden.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Edelliseen viestiin (Compact) täydennetään vielä, että myös 1952 ja 1953 tuli uusia autoja, jotka sellaisenaan soveltuivat myös kuljettajarahastukseen. Eri asia on, aloitettiinko uutta rahastusmuotoa heti.

  11. #11
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus

    Arkiston kätköstä löytyi mies ja tietoa:

    Noin 9.9.1950 on kymmenen (tai toinen lähde antaa kuusi) autoa kuljettajarahastuksessa. Se on kokeilua eikä käytössä ruuhka-aikana.

    Vuonna 1956 se sitten alkaa todenteolla:
    1.5. linja 27, 17.6. linja 50, 1.7. linjat 62 ja 63, 30.7. linja 100.

    Vuonna 1957 jatketaan:
    1.12. linja 30.

    Muitakin 50-luvun linjoja on ollut, koskapa niitä löytyy valokuvista (19, 21, 33, 38, 56).

    Sitten vuonna 1960 linja 29, 1961 linja 43, 1963 linja 25 ja sitä rataa...

    Useimmiten kuljettajarahastusta ei ennen 60-luvun puoliväliä ollut ruuhka-aikana.

  12. #12

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus

    Compact, kiitos tiedoista.

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •