Ollaanko HSL todellakin sulattamassa linjan h22 linjaan h59, kuten Helsingin Uutisissa väitetään? En ymmärrä, kuinka se olisi mahdollista.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 20.09.2013 kello 08:19. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
Asia on ollut esillä HSL-hallituksen kokouksessa alkukesästä (11.6.2013):
HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE - KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 - 2016
---------- Viestit yhdistetty klo 8:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 8:11 ----------Alunperin kirjoittanut MUUTOKSET HELSINGIN SISÄISILLÄ LINJOILLA
Tässä linkki liitteeseen:
http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2013336-3-1.PDF
Viimeisin muokkaaja vristo; 19.09.2013 kello 08:20.
Kuulostaa järkevältä. Karsii päällekkäisyyttä, kun Pasilasta Sörnäisiin pääsee jo ratikalla. Toivottavasti kuitenkin ymmärtävät numeroida tuon Suursuo–Herttoniemi-linjan jotenkin muuten kuin tekemällä jonkun 59A, 59B, 59KNT -sössön. 50 olisi vapaana. Ja selkeys olisi taas valttia.
Minua vähän huvittaa se, että ilmeisesti Herttoniemen ja Pasilan välillä on aika suuri kysyntä, kun tiheä 58 ei riitä eikä edes ruuhkassa tiheä 59 siihen päälle, vaan vielä pitää lisätä bussiliikennettä. Mutta ratikasta tuolle yhteysvälille ei saa puhua, koska metro. Tuleekos Pasilasta Hertsikaan nyt sitten 2,5 min vuoroväli ruuhkassa?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Kauhulla ajattelen mitä tuollainen saattaisi merkitä meille Postikeskuksen työntekijöille Postintaipaleella (tuntia ennen työvuoron alkua työpaikalle ja vuoron päätyttyä jo tunnin kuluttua pääsee kotiopäin?).
Nytkin on "tosi kiva" iltavuoron päätteeksi odottaa se reilu 20 minuuttia, kun bussi meni justiinsa nenän eestä.
Minusta 59 voitaisiin jatkaa Itäkeskukseen, vaikka suoraan Itäväylää? Itäkeskuksessa kyllä riittää laitureita, ja 22 voitaisiin jatkaa Herttoniemeen.![]()
Oikeastihan järkevintä olisi jatkaa rakentaa raitiotie Itäkeskukseen (samalla voidaan sulkea Kulosaaren ja Siilitien asemat sekä avata Kurkimäen ja Korsholmantien asemat) ja toiseksi järkevintä, jos metroa tiheämmin ajettavaa bussirallia on pakko ajaa, jatkaa Hettoniemeen päättyvä linja Laajasaloon tai Roihuvuoreen korvaten bussin 82 tai 89, ja Itäkeskukseen päättyvällä linjalla korvata linja 90 tai 96 (jopa kahden vaihdon poistuminen), mutta molemmat muutokset vähentäisivät kruununjalokiven matkustajamääriä.
Samalla tavalla ihmettelen vuosina 2014 ja 2016 toteteuttavaa muutosta, jossa Itäkeskuksesta kantakaupunkiin ei kulkisi ainuttakaan bussia, perusteluna rahan säästäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa linjan 58 sekä linjojen 830–870 kaikkien matkustajien siirtämistä jo täyteen metroon. Metrossa ei ole vapaita istumapaikkoja ruuhka-aikaan Kulosaaren sillalla.
Jos todella mietitään, miten Itä-Helsinki saadaan hoidettua halvimmin, luultavasti vastaus olisi metro ja Laajasalon ja Pohjois-Vuosaaren liityntälinjat eikä muuta. OKT-alueita ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa palvella bussein ja Länsi-Myllypurosta, Roihuvuoresta ja Kivikosta suurin osa kävelisi metrolle eikä jäljelle jääneitä kannata bussipalvella. Mutta ei kai HSL:n pyrkimys ole maksimoida voittoa?
Edit: Samalla kun linja 58 katkaistaan Herttoniemeen perustetaan linja 80A Itäkeskus–Herttoniemi, kustannukset 613 000 €/vuosi. Eli katkaisemisella säästetään ehkä korkeintaan 200 000 €/vuosi.
Viimeisin muokkaaja Minä vain; 22.09.2013 kello 00:37.
Itse olen sitä mieltä, että ruuhkan huippukuorma on tuhlaileva tapa mitoittaa matkustajakapasiteettia. Vielä vähemmän istumapaikkakuorman mukaan. Ruuhkahuipun litistäminen pidemmäksi ajaksi ja siten keskimääräisen kuorman kasvattaminen on kaikin puolin järkevää. Matkustaja on itsenäinen yksilö, joka osaa päättää suunnittelijaa paremmin sietääkö hän itse tungosta metrossa, muuttaako hän liikkumisaikojaan vai käyttääkö hän kalliimpaa liikennevälinettä.
Minulla on oma kissa ojassa, kun en kulje metrolla tiukasti ruuhka-aikaan. Sama pätee lukuisiin bussiliikenteen ruuhkavuoroihin, jotka ovat varsin kalliita tuottaa ja lippujen tasataksan takia rasittavat hiljaiseen aikaan liikkuvan kukkaroa. Miksei pätisi myös ylisuuriin autoteihin, jotka jäävät ruuhka-ajan jälkeen tyhjän pantiksi. Verorahoille luulisi olevan parempaakin käyttöä.
Kiinnitin Turussa huomiota siihen, että ruuhka-ajan vuoroväli oli sama kuin muu vuoroväli. Ruuhka-aikaan matkustajat eivät kuitenkaan olleet litistityneenä ainakaan siihen bussiin (kuljin ruuhka-aikaan bussilla tasan kerran). Onko Turussa ruuhkahuippu Helsinkiä pienempi, vai kulkevatko bussit ruuhka-ajan ulkopuolella tyhjempinä?