Pysäkkikuulutukset tulevat

Metrossa ja Lähijunissa kuulutukset ovat ihan ok koska ne kulkevat täsmällisesti ja saapuvat asemille minuutin tarkkuudella. Bussiliikeenteessä sen sijaan syntyy todella usein tilanteita joissa hiljaiseen aikaan ohitetaan useita pysäkkejä 1-2 minuutin sisällä. Tällöin pysäkkikuulutuksia tulee pakosta lähes liukuhihnalta. Itse en ainakaan Sunnuntai-aamun rauhallisella bussimatkalla haluaisi kuulla jatkuvaa kuulutustulvaa. Olen samaa mieltä 339DF:n kanssa siitä ettei pienten vähemmistöjen nimissä pitäisi haitata suuren enemmistön matkustusmukavuutta. Aika tietenkin näyttää kuinka matkustajat näihin kuulutuksiin tulevat suhtautumaan. Informaatio on hyvä asia, mutta rajansa silläkin pitää olla. Tässä jokin aika sitten oli metro.fi:ssä kuvaviesti bussipysäkistä josta oli jostain syystä poistettu patterikäyttöinen saapumisaikanäyttö. Kuvan ottaja ihmetteli kuinka hän nyt tietää milloin bussi on tulossa? Kommentoin viestiin että siinä pysäkkikatoksessa on myös paperiaikataulu josta tuloajan voi katsoa.
Tekniikka on toki hyvä apu informaation jakamisessa mutta ei siihenkään pidä liikaa luottaa. Kuljettajat osaavat yleensä neuvoa hyvin matkustajaa jäämään pois oikealla pysäkillä. Eikä niitä neuvottavia normaalisti ole kuin se yksi henkilö kerrallaan, joten ei sen pitäisi olla kohtuuton haitta kuljettajalle. Valitettavasti kuitenkin nykyään on paljon kuljettajia jotka eivät tunne reittiään tai aluetta jotta osaisivat neuvoa matkustajaa oikealle pysäkille. Ulkomaalaistaustaisilla kuljettajilla on joskus myös niin heikko kielitaito ettei opastaminen onnistu.
 
Niille turisteille se on kätevää, jotka osaavat paikallisen kielen. Kieltä osaamattomalle on paljon helpompaa lukea nimiä pysäkkinäytöltä kuin yrittää tunnistaa puhuttua kieltä.

339-DF tuossa mainitsikin esimerkin Ranskasta ja tuli mieleen toinen esimerkki Sveitsin ranskankieliseltä alueelta: Matkustin siis junalla Sveitsistä Genevestä Saksan puolelle Freiburgiin. Alkumatkasta kaikki asemakuulutukset alkoivat sanoilla:"Porscheen aree...". Jossain vaiheessa rupesin miettimään, että tuo luultavasti tarkoittaa:"Seuraava pysäkki..." ja vilkaisu pysäkkinäyttöön vahvisti olettamukseni. Siellä tosiaan luki:"Prochain arrêt..."

Kokemuksesta sanoisin, että nuo pysäkkien nimet on sitä helpompi vieraskielisenkin tunnistaa, mitä yksinkertaisempi ja selkeämmällä kielellä lausuttu se kuulutus on. Joku:"Seuraava pysäkki Töölön tulli. Vaihtoyhteydet raitiolinjoille 4/10 ja bussilinjoille 40,200,300,400,500. Varokaa korkeaa kynnystä. Och samma på svenska." on minusta se vihoviimeinen, mitä kaivataan. Ja tämä HSL:ssä olisi syytä ymmärtää, jotta tästä(kään) ei taas seuraa valitusryöppyä.
 
Joku:"Seuraava pysäkki Töölön tulli. Vaihtoyhteydet raitiolinjoille 4/10 ja bussilinjoille 40,200,300,400,500. Varokaa korkeaa kynnystä. Och samma på svenska." on minusta se vihoviimeinen, mitä kaivataan.

Ei kai sellaista ole tulossakaan? Aloitusviestiin liitetyssä Ylen uutisessa kerrotaan vain, että bussien ja raitiovaunujen infonäytöt alkavat myös ääneen kertoa seuraavan pysäkin nimen.
 
Ei kai sellaista ole tulossakaan? Aloitusviestiin liitetyssä Ylen uutisessa kerrotaan vain, että bussien ja raitiovaunujen infonäytöt alkavat myös ääneen kertoa seuraavan pysäkin nimen.

Viittasin lähinnä tuohon 339-DF:n viestiin raitiolinjan 3T menneisyydestä. Ja samalla esitin myös huolestumiseni sen suhteen, että Helsingin seudulla vaikuttaa olevan ikävä perinne tälläisten pienten projektien epäonnistumisesta, kun jokin ei toimi tai joku valittaa projektista ja siinä vaiheessa sitten virkamiehistö luovuttaa asian suhteen.
 
yksinkertaisempi ja selkeämmällä kielellä

Ei pidä unohtaa myöskään kuuluttajan äänenkäyttöä. Arvelen kuulleeni joskus viime kuussa VR:n uuden kuuluttajan Reidarin kuulutuksen ja valitettavasti tuli melkein ikävä "eläkkeelle" siirtyvän Eijan kuulutuksia. Reidarin ääni narisi ikävästi - toivottavasti hän saa narinan poistyöstettyä. Helsingin metron Carlalla on mielestäni mitä parhain kuulutusääni. En pane pahakseni, jos hänen ääntään pääsee kuulemaan metron lisäksi muissa HSL:n kulkineissa kahden vuoden päästä.
 
Tässä esimerkki Lontoosta, jotain samantyyppistä toivoisin kuulevani myös HSL-alueella. Tuossa videossa ensimmäisen puolentoista minuutin aikana tulee kolme kuulutusta, mutta en koe sitä häiritseväksi.
 
Varsin omistuista valittaa jo etukäteen ilman että edes tiedetään mitä sieltä on tulossa. Ei bussissa tarttee olla aavemaisen hiljasta, minua ainakin ottaa päähän se jos ei kuulu mitään muuta ääntä mistään kuin moottorin ääni. Tervetullutta minusta tuommoinen lisäys muuten hyvin köyhään äänimaisemaan. Tunnen oloni jopa vaivautuneeksi täydessä hiljaisuudessa varsinkin jos ihmiset vielä toljottavat typerän näkösesti suoraan eteen päin tyhjän katseen kera.

Minun on mahdotonta tajuta että miksi pitää olla täysin hiljasta jopa täydessä bussissa? Miksi ei saa kuulua mitään ääniä? Jos hiljasta haluaa niin kuulosuojaimet päähän

Pidän suuresti autojen torvien äänistä, liikenteen kohinasta, ihmisten juttelusta ympärillä toisilleen tai puhelimessa (rajansa toki kaikella) jne jne, se luo mielikuvan että jossain on joku muukin elollinen olento. Jotain tapahtuu ympärillä enkä ole ainoa ihminen täällä. Ei olla hautajaisiin menossa :lol:
 
Tässä esimerkki Lontoosta, jotain samantyyppistä toivoisin kuulevani myös HSL-alueella. Tuossa videossa ensimmäisen puolentoista minuutin aikana tulee kolme kuulutusta, mutta en koe sitä häiritseväksi.
Juuri tämäntyyppinen hyvin neutraali pysäkkikuulutus olisi hyvä HSL-alueellakin.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:29 ----------

Varsin omistuista valittaa jo etukäteen ilman että edes tiedetään mitä sieltä on tulossa. Ei bussissa tarttee olla aavemaisen hiljasta, minua ainakin ottaa päähän se jos ei kuulu mitään muuta ääntä mistään kuin moottorin ääni. Tervetullutta minusta tuommoinen lisäys muuten hyvin köyhään äänimaisemaan. Tunnen oloni jopa vaivautuneeksi täydessä hiljaisuudessa varsinkin jos ihmiset vielä toljottavat typerän näkösesti suoraan eteen päin tyhjän katseen kera.

Minun on mahdotonta tajuta että miksi pitää olla täysin hiljasta jopa täydessä bussissa? Miksi ei saa kuulua mitään ääniä? Jos hiljasta haluaa niin kuulosuojaimet päähän

Pidän suuresti autojen torvien äänistä, liikenteen kohinasta, ihmisten juttelusta ympärillä toisilleen tai puhelimessa (rajansa toki kaikella) jne jne, se luo mielikuvan että jossain on joku muukin elollinen olento. Jotain tapahtuu ympärillä enkä ole ainoa ihminen täällä. Ei olla hautajaisiin menossa :lol:
Nyt oli kyllä niin hyvä teksti, että *hattu pois päästä ja kumarrus*! Juuri näin, ei ole mitään lisättävää.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:29 ----------

Melua ja melskettä riittää aivan riittävästi ilman tuota uutta häiriötekijääkin. Jos joku näkövammainen jättää tuon takia menemättä ratikalla, niin 10 000 näkevää kiittää rauhallista matkaa. Joku arvo kai heilläkin vielä on tässä vähemmistökeskeisessä yhteiskunnassamme.
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme, jota joukkoliikenne mitä suurimmassa määrin edustaa. Se ei ole useimmille matkustajille harrasteväline, vaan keino elää niin normaalia elämää, kuin se elinolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Jos sinä jätä ratikka-/bussimatkan tekemättä noiden pysäkkikuulutusten takia, ne saattavat antaa monille näkövammaisille mahdollisuuden käyttää sitä.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:29 ----------

Pysäkkikuulutukset ovat normaali osa joukkoliikenteen informaatiota. Tässä esimerkki New Yorkin bussiliikenteestä:

MTA New York City Bus: Riding inside of the XD60 …:
http://youtu.be/4hCr-VwX2Oc
 
Viimeksi muokattu:
http://jlf.fi/f27/3029-automaattiset-pysakkikuulutukset/

Aiheesta on näemmä käyty keskustelua aiemminkin. Ketjun viimeisessä viestissä on Vantaan sanomien uutis-linkki jossa kuulutuksia on lupailtu vuodelle 2015.

Mietin, että onko kuulutus ruotsiksi oikeasti välttämätön, vaikka kaksikielinen maa onkin kyseessä. Helsingin seudulla asuvien pääasiallinen äidinkieli on kuitenkin suomi ja seuraavaksi yleisimmät lienee Venäjä, Viro, Somali jne. Ja mitä sitä joskus sivukorvalla on rantaruotsalaisten jutustelua kuunnellut, paikannimet sanotaan sujuvasti suomeksi..
 
HSL on kaksikielinen viranomainen ja kaikki matkustajainformaatio on annettava suomeksi ja ruotsiksi. Eli jos on HSL:n laatima kyltti, linjakilpi, opaste tai vaikkapa juuri pysäkkikuulutus, ne on oltava kummallakin kielellä.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:15 ----------

http://jlf.fi/f27/3029-automaattiset-pysakkikuulutukset/

Aiheesta on näemmä käyty keskustelua aiemminkin. Ketjun viimeisessä viestissä on Vantaan sanomien uutis-linkki jossa kuulutuksia on lupailtu vuodelle 2015.
.
Tästä ketjusta löysinkin aivan erinomaisen kiteytyksen asiaan:

janihyvärinen sanoi:
Mitenkäs näkövammaiset tai muuten huonosilmäiset, jotka tätä alun perin ovat esittäneet?

Vai onko niin, ettei matalalattiabussejakaan oikeastaan tarvita, kun pöyrätuoleja näkee niin vähän busseissa? Ja hissit voi saman tien unohtaa kerrostaloista kun suurimmalla osalla on terveet jalat?

Minusta kuulutusten haitta on olematon tai korkeintaan marginaalinen siihen nähden miten hyödyllinen / tärkeä se on useammallekin kuin yhdelle asiakasryhmälle.
 
->Eikö yhteiskunta kustanna näkövammaisille taksikyydit? Ymmärtääkseni kyllä.

Ylipäänsä joukkoliikenteen kohdalla kannattaa miettiä sitä, ei välttämättä toki näiden pysäkkikuulutusten, mutta matalalattiaisuuden yms. asioiden osalta, että kuinka paljon erityisryhmien palvelu osana normaalia jkl-palvelua aiheuttaa kustannuksia suhteessa siihen, että palveltaisiin erikseen. Mielestäni on täysin luonnollista, että eri liikennemuodoilla on erityyppiset käyttäjät. Suomessa on kuitenkin valitettavan monessa asiassa vallalla ajatus, että kaikilla on oltava mahdollisuus käyttää jotain tiettyä palvelua, vaikka palvelun sopivuus tietyntyyppisillä käyttäjille on kyseenalaista.
 
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme, jota joukkoliikenne mitä suurimmassa määrin edustaa. Se ei ole useimmille matkustajille harrasteväline, vaan keino elää niin normaalia elämää, kuin se elinolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Jos sinä jätä ratikka-/bussimatkan tekemättä noiden pysäkkikuulutusten takia, ne saattavat antaa monille näkövammaisille mahdollisuuden käyttää sitä.

Näkövammaisia joukkoliikenteen käyttäjiä on niin pieni määrä, että on mielestäni parempi että heille maksetaan verovaroin taksikyydit pienin omavastuuosuuksin sen sijaan että kaikkia matkustajia kiusataan kuulutuksin. Vaihtoehtoisesti pitäisi olla niin, että busseissa kuulutukset kytketään päälle kuljettajan huomatessa kyytiin astuvan näkövammaisen.
 
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme, jota joukkoliikenne mitä suurimmassa määrin edustaa. Se ei ole useimmille matkustajille harrasteväline, vaan keino elää niin normaalia elämää, kuin se elinolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Tasa-arvo tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kaikilla on mahdollisuus liikkua. Typeryyksiin päädytään, jos edellytetään, että kaikilla on mahdollisuus liikkua Arcticilla, Mersulla, polkupyörällä tai millä hyvänsä muulla tietyllä liikennevälineellä.
 
Minulla on kaveri, jonka elämä on täysin sidottu hänen pyörätuoliinsa. Hän on Nokian tietotekniikkainsinööri ja on myös armoitettu hevari, joka käy kaikissa alan tapahtumissa ja konserteissa. Myös baarielämä, normaalin miehen tavoin, hyvässä seurassa maistuu ajoittain. Kaikkiin näihin, töihin, tapahtumiin ja harrastuksiin, hän kulkee junalla, metrolla, ratikalla tai bussilla ja monesti ollut sattumalta myös minun kyydissäni. Hän on helsinkiläinen veronmaksaja kuten minäkin ja tarvitsee avustajaa vain muutamiin tiettyihin henkilökohtaisiin asioihin. En totisesti haluaisi pistää näin tavallista kaveria mihinkään eristettyyn vammaiskyytiin tai kategorioida häntä jotenkin. Esteettömien palveluiden ansiosta hän voi elää mahdollisimman itsenäistä ja normaalia elämää.
 
Viimeksi muokattu:
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme, jota joukkoliikenne mitä suurimmassa määrin edustaa. Se ei ole useimmille matkustajille harrasteväline, vaan keino elää niin normaalia elämää, kuin se elinolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Ei tasa-arvoa ole se, että kaikkia kohdellaan näkövammaisina pyörätuolipotilaina. Se on mitä suurimmassa määrin vähemmistökeskeisyyttä, jos enemmistön etu uhrataan pienen, joskin kovin äänekkään, vähemmistön vuoksi. Siitä voimme sitten kiistellä, ovatko psäkkikuulutukset, kaluston matalalattiaisuus muine sen mukanaan tuomine ominaisuuksineen tai pikkuyksiöiden wc-tanssilattiat enemmistölle etu vai haitta. Kaikenlaisia mielipiteitä varmasti löytyy.

Jos sinä jätä ratikka-/bussimatkan tekemättä noiden pysäkkikuulutusten takia, ne saattavat antaa monille näkövammaisille mahdollisuuden käyttää sitä.

Eli nyt se näkövammainen onkin tasa-arvoisempi kuin minä, koska Sinulle on tärkeämpää, että se matkustaa kuin minä? Sitäkö se tasa-arvo onkin...

---------- Viestit yhdistetty klo 16:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:41 ----------

Näkövammaisia joukkoliikenteen käyttäjiä on niin pieni määrä, että on mielestäni parempi että heille maksetaan verovaroin taksikyydit pienin omavastuuosuuksin sen sijaan että kaikkia matkustajia kiusataan kuulutuksin. Vaihtoehtoisesti pitäisi olla niin, että busseissa kuulutukset kytketään päälle kuljettajan huomatessa kyytiin astuvan näkövammaisen.

Samaa mieltä. Näkövammaisille on muuten olemassa nykyisinkin jokin radioperustainen henkilökohtainen pysäkkikuulutusjärjestelmä. Miettikääpä miten hienoa palvelua!

---------- Viestit yhdistetty klo 16:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:41 ----------

Tasa-arvo tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kaikilla on mahdollisuus liikkua. Typeryyksiin päädytään, jos edellytetään, että kaikilla on mahdollisuus liikkua Arcticilla, Mersulla, polkupyörällä tai millä hyvänsä muulla tietyllä liikennevälineellä.

Hyvin sanottu. Joukkoliikenne on joukoille. Sanonta, jota viljelin jossain vaiheessa kovasti ja jonka huomasin sitten päätyneen HSL:n hallituksen esityslistallekin.

Vaikeasti palveltaville erityisryhmille on helpompaa, mutkattomampaa ja edullisempaa tarjota räätälöityjä erikoisratkaisuita, kuten invatakseja. Niidenkin käyttö on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoista, pakko ei ole astua kyytiin, jos ei tahdo.
 
Takaisin
Ylös